Perusteellinen kuvaus syövän biologisista hoidoista

Syövän hoito perustuu edelleen pääasiallisesti kirurgiaan, kemoterapiaan ja sädetykseen, joilla nykyisin voidaan parantaa runsaat puolet potilaista. Jatkuvasti haetaan muitakin aseita, varsinkin laajalle levinneen syövän hoitoon. Uusina keinoina ovat viime aikaisessa kirjallisuudessa ja päivälehdissäkin olleet näkyvästi esillä biovasteen muuntajat (lähinnä interferonit, interleukiinit ja tuumorinekroosifaktori) sekä tappajasolut. Odotukset näistä biologisista hoidosta ovat olleet suuret, tulokset melanoomassa ja munuaissyövässä kohtalaiset. Nykytietämyksen mukaan biovasteen muuntajilla näyttää olevan kiistatonta kliinistä tehoa, mutta toisaalta vasteet ovat usein osittaisia ja ohimeneviä. Hoitojen optimaalinen kesto, biovasteen muuntajien annostus, ja biologisen hoidon yhdistäminen kemoterapiaan ovat tällä hetkellä aktiivisen tutkimuksen kohteina, ja vasta tulokset näistä tutkimuksista osoittanevat tämän hoitomuodon todellisen hyödyn.

Toimittanut Timo Klaukka

Turun kuume vuonna 1771

Suomen ensimmäinen sanomalehti, Tidningar Utgifne af Et Sällskap i Âbo, alkoi ilmestyä Turussa vuonna 1771. Ensimmäisenä vuonna sen kolmessa eri numerossa kerrotaan vuoden 1771 alkupuolella esiintyneestä Turun kuumeesta. Kuvauksesta päätellen kysymyksessä oli pilkkukuume, typhus exanthematicus (silloin ruots. rötfeber, suom. mätäkuume). Kirjoitusten laatija oli Turun lääkäripiirin ja lääninlasaretin lääkäri Johan Gabriel Bergman (1732-93). Todettakoon, että pilkkukuumeen taudinaiheuttaja ja taudin leviäminen vaatetäiden välityksellä saatiin selville vasta 1900-luvun alussa. Koska pilkkukuume on nykyajan lääkäreille jokseenkin tuntematon, saattaa seuraava katkelma olla siitäkin syystä kiinnostava.

Seitsemän humanoitaa

Grannista olevat ovat yleensä tuntemattomia. Etenkin väittäessään tulleensa naapuritähdistä tai -galakseista. Jutuilla pääsee joko tähdeksi, hullujenhuoneelle tai viestintäguruksi. Riippuu viestin vastaanottajien kulttuurista.

10.10.1992 Laman leimaamat kunnallisvaalit

Tämän lehden ilmestyessä on ollut mahdollista käyttää äänioikeuttaan jo kunnallisvaalien ennakkoäänestyksessä, varsinainen vaalipäivä on 18.10. Vaalien tuloksena kunnat saavat valtuustonsa ja niitä seuraavissa neuvotteluissa muut luottamusmieselimensä seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Kuntien asioista seuraavan neljän vuoden ajan päättävät valitaan nyt.

10.10.1992 Kommunalval i kristid

När detta nummer av tidningen utkommer har man redan kunnat poströsta i kommunalvalen. Den egentliga valdagen infaller den 18 oktober. Som resultat av valen får kommunerna sina fullmäktige och under därpå följande överläggningar övriga förtroendevalda för nästa fyraårsperiod. Det är nu vi väljer de kommunala beslutsfattarna för de kommande fyra åren.

10.10.1992 Ydinmagneettinen resonanssi lääketieteessä

Ydinmagneettinen resonanssi todettiin USA:ssa vuonna 1946. Harvardilainen Purcell ja stanfordilainen Bloch työryhmineen havaitsivat toisistaan riippumatta parittomissa atomiytimissä olevan spin-ilmiön, joka ulkoisessa magneettikentässä kehittää sähkömagneettisen kentän. Magneettikenttään voidaan ohjata radioaalloilla sähköinen energiaimpulssi tarkkaa resonanssia noudattaen. Atomi emittoi energian impulssin päätyttyä.

Sydänsiirteen saaneen potilaan anestesia

Sydämensiirron yleistymisen ja sydänsiirteen saaneiden potilaiden ennusteen paranemisen myötä todennäköisyys sille, että anestesiologi joutuu hoitamaan tällaista potilasta elektiivisessä tai päivystysleikkauksessa on kasvanut, varsinkin kun näillä potilailla on suurentunut riski saada kirurgista hoitoa vaativa sairaus. Kuuden vuoden aikana 1985-91 HYKS:ssa 11 sydänsiirteen saanutta potilasta joutui anestesiaa vaatineeseen toimenpiteeseen, yhteensä 17 kertaa. Tietämys denervoidun sydämen fysiologisista ja farmakologisista erityispiirteistä on sydänsiirteen saaneen potilaan anestesian perusta. Denervoidun sydämen sykkeen säätelyssä tehoavat vain sydämeen suoraan vaikuttavat lääkkeet. Anestesia-aineiden verenkiertovaikutusmekanismien hyvä tuntemus, riittävästä verivolyymistä huolehtiminen ja hyvä aseptiikka ovat myös hyvän lopputuloksen edellytyksiä.

Markku Hynynen Jussi Heinonen

Missä iässä keskosina syntyneille aletaan antaa kiinteää lisäruokaa?

Suurin osa Kuopion läänissä vuosina 1988-89 syntyneistä ja alkuvaikeuksistaan selviytyneistä keskosista alkoi saada kiinteitä lisäruokia tavanomaisten neuvolasuositusten mukaisessa iässä. Vain muutamalle prosentille keskosista alettiin antaa kiinteää lisäruokaa aikaisemmin. Sikiöiältään nuorimpien, 28.-31. raskausviikolla syntyneiden keskosten ruokavalion monipuolistamista yleensä siirrettiin lapsen kypsyystason mukaan myöhemmäksi. Vaikeat ruokintaongelmat olivat harvinaisia, joskin aineisto koostui vain kohtuullisen ennenaikaisista lapsista. Ainakin näille lapsille kronologiseen ikään perustuvien suositusten seuraaminen näyttää sopivan.

Marianne Hinkula Mari Tuominen Marja Kalavainen Kirsti Heinonen

Mikä suomalaisia uuvuttaa

Uupumus on yleinen oire, joka haittaa jokapäiväistä elämää yhtä paljon kuin sydänpysähdyksen jälkitila. Varsinkin henkilöillä, jotka reagoivat erilaisiin stressitilanteisiin masennuksella, on vaara joutua toimintakykyä lamaavan väsymyksen valtaan, jopa uupua. Toisin kuin normaali väsymys, tila ei parane nukkumalla, ja hoitamattomana se voi johtaa työ- ja toimintakyvyn pysyvään menettämiseen. Noin viisi vuotta sitten tehdyn kyselytutkimuksen mukaan uupumusta esiintyy kymmenesosalla suomalaisista aikuisista ja lisäksi viidesosa kokee haittaavaa päiväväsymystä. Oireet liittyvät usein kroonisiin sairauksiin, mutta kaikkein selvin on yhteys masennukseen, unettomuuteen ja unilääkkeiden käyttöön.

Markku T. Hyyppä

Avosuiset tarjonnat synnytyksissä - yleisyys ja vaikutus synnytyksen kulkuun

Vaasan keskussairaalassa syntyneistä lapsista on viime vuosina yli neljä prosenttia ollut ulosautettaessa avosuisessa tarjonnassa. Frekvenssi on kaksinkertainen kirjallisuudessa ilmoitettuihin verrattuna. Synnytyksen kesto on näissä tapauksissa ollut keskimääräistä pitempi, samoin näyttää olleen ponnistusvaiheen kesto. Tutkimuksen mukaan näissä synnytyksissä on myös tarvittu keskimääräistä useammin toimenpiteitä.

Mikael Gardberg Marketta Tuppurainen