78172 osumaa

Insuliininpuutosdiabetes ja raskaus

Insuliinihoitoisen diabeetikon raskaus sujuu yhä paremmin, kun hyvän sokeritasapainon merkitys ennen raskautta sekä koko raskauden aikana on ymmärretty. Insuliininpuutosdiabetesta sairastavien raskauksiin liittyy kuitenkin edelleen ongelmia ja komplikaatioita, kuten liitännäispre-eklampsiaa, sikiön asfyksiaa raskauden viimeisten viikkojen aikana sekä sikiön liikakasvua eli makrosomiaa. Diabetesliitto asetti keväällä 1992 työryhmän laatimaan suosituksen diabeteksen seurannasta ja hoidosta raskauden aikana. Työryhmää ovat avustaneet prof. Leila Laatikainen (retinopatiakappale) ja ravitsemusterapeutti Kirsti Ahonen (ruokavaliokappale). Lisäksi työryhmä on saanut arvokkaita kommentteja ja korjausehdotuksia asiasisällön ja tekstin parantamiseksi useilta asiantuntijoilta.

Ilmaemboliat aivoverisuonikuvauksissa

Vaikka kaulavaltimon angiografian tarve on vähentynyt uusien neuroradiologisten menetelmien myötä, tarvitaan aivovaltimoiden varjoainekuvausta edelleen. Tutkimus ei suinkaan ole vaaraton, sillä jonkinasteisia ohimeneviä neurologisia oireita potee noin 4 % potilaista angiografian jälkeen ja joka sadannelle jää neurologinen jälkioire.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Uusia käyttöaiheita toremifeenille ja tamoksifeenille

Lancetin kirjeenvaihtopalstalla on vaihdettu ajatuksia trifenyylietyleenijohdosten - käytännössä toremifeenin ja tamoksifeenin - vaikutuksista fibroblastiperäisiin kasvaimiin. Tuoreessa kirjeessä Royal Marsdeninin sairaalan kirurgit kertovat hoitaneensa desmoidikasvainpotilaita tamoksifeenilla joltisellakin menestyksellä. Muutamaa viikoa aiemmin oli tapausselostus retroperitoneaalifibroosin menestyksellisestä hoidosta tamoksifeenilla.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Syanobakteerit pitkittyneen ripulin aiheuttajina

Yhdysvaltojen armeijan lääkärit ja nepalilaiset tutkijat ovat selvittäneet uuden bakteerin yhteyttä pitkittyneeseen ripulitautiin. Uuden bakteerin sukunimeksi on ehdotettu Cyclosporaa. Tätä bakteeria on tarkkailtu kauan erityisesti Nepalissa. Se on liitetty ripulitautiin, jonka oireet ovat jatkuneet keskimäärin toista kuukautta. Oireisiin on kuulunut myös väsymys ja painon lasku. Tämä syanobakteerien kaltainen bakteeri on löydetty mikroskopoimalla ulostenäytteestä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Kätkytkuolema ja fetaalinen hemoglobiini

Kätkytkuolema on pienten lasten yleisin kuolinsyy yhdestä kuukaudesta yhden vuoden ikään. Kätkytkuolema määritellään selittämättömäksi, koska sen syyt ovat paljolti vielä hämärän peitossa. Asiantuntijat ovat kuitenkin jokseenkin yksimielisiä siitä, että hapenpuute on keskeisellä sijalla patogeneesissa. Taudin uhreilla on todettu keuhkojen pikkuvaltimoissa ja oikeassa kammiossa lihaskerroksen hypertrofiaa, luuytimen ulkoista verenmuodostusta, luuytimessä normoblastien hyperpla- siaa, ruskean rasvan ja lisämunuaisen ytimen liikakasvua sekä muutoksia hankakeräsessä (carotid body). Aivorungossa gliamäärä on lisääntynyt, hermojen myelinaatio viivästynyt ja keuhkojen neuroendokriinisissä soluissa muutoksia, jotka kaikki saattavat huonontaa kardiorespiratorista säätelyä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Tupakansavu työpaikan karsinogeenina - miten Suomessa altistutaan?

Yli 400 000 suomalaista toimii työpaikoilla, joilla tupakointirajoituksia ei ole. Kolmasosa tupakoimattomista ilmoittaa altistuvansa tupakansavulle työpaikallaan - näistä 130 000 lähes koko työpäivänsä ajan. Uudessa tupakkalakiehdotuksessa esitetään tupakoinnin kieltämistä työpaikkojen yhteisissä sisätiloissa ja työhuoneissa, joissa työskentelee vähintää kaksi henkilöä.

Marja Simonsuuri-Sorsa, Päivikki Färdig, Raija Kalimo Anneli Ojajärvi

Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa 1978-1992

Miesten tupakoinnissa on ollut selvät erot koulutusryhmien välillä jo 1950-luvulta lähtien: mitä enemmän koulutusta, sitä harvemmin tupakoidaan. Naisten tupakoinnissa vastaava ero oli nähtävissä vasta 1980-luvun puolivälissä. Miesten tupakointi on säilynyt ennallaan kaikissa koulutusryhmissä vuodesta 1978 lähtien. Naisten vähiten koulutetun ryhmän keskuudessa tupakointi on lisääntynyt 1980-luvun puolivälin jälkeen, hyvin koulutettujen keskuudessa tupakoinnin esiintyvyys on säilynyt ennallaan.

Ossi Rahkonen, Mari-Anna Berg, Pekka Puska

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat