Tappava ruoka-anafylaksia lapsilla

Ruoan aiheuttamia kuolemaan johtaneita anafylaktisia reaktioita ei kirjallisuudessa ole liiemmälti esitetty. Johns Hopkinsin yliopistosairaalan raportti 13:sta vakavan anafylaktisen reaktion saaneesta lapsesta täyttää aukon tietämyksessämme.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Toksoplasman virulenssigeeni kaikkialla sama

Toksoplasma on itiöeläin, joka lisääntyy suvullisesti kissaeläinten suolistossa. Toksoplasma tarttuu kissan ulostekontaminaation kautta ookystina muihin nisäkkäisiin. Uuden isännän immuniteetin kehityttyä elimistöön muodostuu kystia, jotka ovat hyvin suojattuja ja voivat säilyä vuosikausia. Suurimmat riskit liittyvät raskaudenaikaiseen infektioon. Diagnoosi perustuu serologisiin tutkimuksiin. Hoitona käytetään meillä harvinaista pyrimetamiinin ja sulfon-amidin yhdistelmää tai raskaana oleville spiramysiiniä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Uudet pahoinvointilääkkeet

Sosiaali- ja terveyshallitus on äskettäin myöntänyt myyntiluvan kolmelle uudelle pahoinvointilääkkeelle, granisetronille (Kytril 1 mg/ml infuusiokonsentraatti, SmithKline Beecham), ondansetronille (Zofran 2 mg/ml injektioneste sekä 4 ja 8 mg tabletit, Glaxo) ja tropisetronille (Navoban 1 mg/ml injektioneste sekä 5 mg kapselit, Sandoz). Valmisteet on tarkoitettu sytostaattien aiheuttaman pahoinvoinnin ja oksentelun ehkäisyyn ja hoitoon. Granisetronin, ondansetronin ja tropisetronin teho näyttää ainakin osittain olevan parempi kuin perinteisillä pahoinvointilääkkeillä, mutta näiden uusien lääkeaineiden käyttöä rajoittanee niiden korkea hinta.

Marja-Leena Nurminen

Minimaalinen muistiaukko

70-vuotiaalle entiselle kirjastonhoitajalle kehittyi pieni aivotuumori. Potilas oli kuitenkin hyväkuntoinen ja kaikki toiminnotkin näyttivät säilyneen. Neuropsykologisessa tutkimuksessa paljastui kuitenkin, että potilaan muistissa oli pieni, mutta merkittävä aukko. Hän oli menettänyt kykynsä tunnistaa kuvista eläimiä ja kuvailla niiden ominaisuuksia. Potilaan näkökyvyssä ei ollut mitään vikaa, hän ei vain tunnistanut eläimiä, ei myöskään, jos hänelle lausuttiin ääneen eläimen nimi ja pyydettiin kuvailemaan kyseistä eläintä. Niinpä, kun hänelle näytettiin esimerkiksi hevosen kuvaa, hän ei kyennyt sanomaan, mistä eläimestä oli kyse. Potilas ei myöskään pyydettäessä pystynyt kuvailemaan tavallisimpiakaan eläimiä. Mikään muu osa muistitoiminnoista ei ollut häiriintynyt (Nature 359:60-64, 1992).

Ravinnon rasvat ja glukoosiaineenvaihdunta

Ravinnon rasvojen tiedetään vaikuttavan varsin merkittävästi veren rasvapitoisuuksiin ja sitä kautta ateroskleroottisten verisuonisairauksien esiintymiseen. Sekä väestö- että yksilötasolla ruokavalion rasvan määrässä ja laadussa tapahtuvat muutokset ovat merkityksellisiä sepelvaltimotaudin ehkäisyssä ja hoidossa, eikä mitkään uudet havainnot ole kumonneet kolesterolin merkitystä valtimokovettumataudin keskeisenä vaaratekijänä. Ravinnon rasvat vaikuttavat lipidiaineenvaihdunnan ohella verenpaineeseen, ja niillä saattaa olla merkitystä myös sokeriaineenvaihdunnan säätelyssä. Lihavuus on aikuistyypin diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän keskeinen piirre. Molemmille on tunnusomaista insuliiniresistenssi, millä ymmärretään insuliinin heikentynyttä vastetta elimistössä. Mielenkiintoinen kysymys on, miten ravinnon rasvat vaikuttavat insuliiniresistenssiin. Onko niillä lihavuuden ohella merkitystä aikuistyypin diabeteksen epidemiologiassa?

Matti Uusitupa Ursula Schwab

Vanhusten päiväsairaalahoidon vaikuttavuus ja kustannukset

Päiväsairaalahoito on laitoshoidon ja kotihoidon välimuoto, jonka tarkoituksena on kuntouttaa vanhuksia ja pitää yllä heidän toimintakykyään niin, että he pystyvät asumaan itsenäisesti kotona. Päiväsairaala toimii siten kotihoidon tukena. Satunnaistetut, kontrolloidut vaikuttavuustutkimukset eivät kuitenkaan ole pystyneet osoittamaan, että päiväsairaalahoidolla pystyttäisiin lykkäämään vanhusten joutumista laitokseen. Lisäksi tämä hoitomuoto on osoittautunut varsin kalliiksi.

Kaisu Pitkälä Klas Winell Reijo Tilvis

Nuorperheiden isät terveyspalvelujen käyttäjinä

Vaimon raskaus ei aiheuttanut muutosta siihen, kuinka mies käyttää terveyspalveluja. Lounaissuomalaiset miehet, joiden perheeseen odotettiin ensimmäistä lasta, kävivät lääkärissä, terveydenhoitajan vastaanotolla ja hammaslääkärissä yhtä usein kuin samanikäiset miehet yleensä. Terveyspalveluja käyttivät eniten alimpiin sosiaaliryhmiin kuuluvat tulevat isät. Terveyden merkitys vaihtelee suuresti eri osakulttuureissa. Maaseutuväestö ja kaupunkien teollisuudessa työskentelevä väestö pitävät terveyttä lähinnä työkuntoisuuden mittarina. Pitkälle koulutetut, hyvässä ammattiasemassa olevat isät sen sijaan pitävät terveyttä muun hyvinvoinnin kulmakivenä.

Liisa Hyssälä Markku Hyttinen

Pohjoismainen sosiaaliturva vertailussa

Suomalaisten sosiaaliturvaan käytettiin vuonna 1990 asukasta kohden noin 27 000 markkaa. Määrä on huomattavasti pienempi kuin sosiaaliturvan kulut Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa, kun vertailukriteerinä käytetään samaa ostovoimalla painotettua valuuttaa tai sosiaalimenojen suhdetta bruttokansantuotteeseen. Tieto ilmenee vastikään julkaistusta Sosiaaliturva Pohjoismaissa 1990 -kirjasta, jota on toistaiseksi saatavissa vain norjankielisenä, mutta joka käännetään myös englanniksi.

Skyddet av patientens kroppsliga identitet i hälso- och sjukvården

Finländska medborgare åtnjuter grudlagsskydd för bl.a. sitt liv och sin personliga frihet. Regeringsformen nämner däremot inte den kroppsliga integriteten som skyddsobjekt. Man bör dock kunna hävda att det krävs stöd i lag för att myndighet skall ha rätt att inkräkta på medborgares kropp. Hälso- och sjukvård förutsätter samtycke av patienten som i normala fall också är berättigad att vägra underkasta sig vård.

Tore Modeen

Lääkäriliitto luopui ammatinharjoittajia koskevista palkkiosuosituksistaan

Kilpailunrajoituksia koskevaa lainsäädäntöä on viime vuosina uudistettu nopeasti. Vuodelta 1973 peräisin oleva laki taloudellisen kilpailun edistämisestä (423/73) kumottiin 1.10.88 lukien silloin uudenaikaisella kilpailunrajoituksista annetulla lailla (709/88), joka oli voimassa viime elokuun loppuun asti. Nopea lainsäädännöllinen kehitys muissa pohjoismaissa ja taloudellista yhdentymistä koskeva kehitys Euroopassa olivat ensisijaisia syitä uuteen kilpailunrajoituksista annettuun lakiin (480/92). Uusi laki astui voimaan 1.9.92 kuitenkin siten, että lain 6 pykälä:ää, joka koskee mm. Lääkäriliiton antamia palkkiosuosituksia, sovelletaan vasta 1.3.93 lukien.