Tuhopolttohimon taustatekijät

Tuhopolttohimo eli pyromania luokitellaan nykyisessä tautiluokituksessa hillitsemishäiriöksi. Se ei ole erillinen sairaus vaan esiintyy oireena monessa psyykkisessä häiriössä. Aiemmin yleinen käsitys, että tulipalon sytyttäminen liittyisi seksuaalisten tarpeiden tyydyttämiseen, ei tutkimusten mukaan päde kovinkaan usein. Esimerkiksi hyötyminen, muun rikoksen peittäminen tai kosto ovat motiiveina tavallisempia murhapolttorikokseen syyllistyneillä. Nykyisin impulsiivisuus ja käyttäytymisen hallinnan puuttuminen katsotaan murhapolttoon ryhtymisen perustaksi.

Eila Repo Matti Virkkunen

Sytostaattihoito ennen leikkausta lisää mahdollisuuksia rinnan säästäviin leikkauksiin

Rintasyövän hoitokäytännöt ovat muuttuneet paljon viime vuosikymmenien aikana. Naisten elämänlaatua on voitu parantaa siirtymällä säästävämpiin leikkaushoitoihin. Nykyisin Suomessa voidaan yli kolmannes rintasyöpäpotilaista hoitaa rinnan säästävällä leikkauksella. Potilaiden keskimääräinen elinaika on pidentynyt, kun paikallishoitoon on liitetty täydentävä hormoni- tai sytostaattihoito. Viime vuosina monissa länsimaissa on alettu antaa sytostaattihoitoa rintasyövän ensimmäisenä hoitona. Tarkoituksena on pienentää kasvainta, jotta rinnan säästävä leikkaus olisi mahdollinen. Näin on voitu säilyttää rinta 80-90 %:lla rintasyöpäpotilaista. Varhaisen sytostaattihoidon toinen päämäärä on parantaa eloonjääneisyyttä.

Päivi Hietanen

Huuli-suulakihalkioisten foniatrinen hoito

Huuli-suulakihalkioiden kirurginen hoito alkoi Suomessa jo 1930-40-luvun taitteessa. Helsingissä sijaitsevaan Huuli-suulakihalkiokeskukseen valtakunnallisesti keskitetty halkiopotilaiden hoito laajeni vähitellen käsittämään myös hammas-, puhe- ja korvahoidon. Halkiohoito kuului hallinnollisesti SPR:n toimintaan 1940-luvun lopulta vuoteen 1984 saakka. Vuoden 1985 alusta Huuli-suulakihalkiokeskus liitettiin HYKS:aan, ja hoito kuuluu nykyisin plastiikkakirurgian yksikön tehtäviin.

Marja-Leena Haapanen

Viitehintajärjestelmästä valtioneuvoston periaatepäätös Ministeriöltä tulossa ohjeet rinnakkaisvalmisteista

Sosiaali- ja terveysministeriö antaa lähiaikoina lääkäreille ohjeet, joiden mukaan lääkäri voisi lääkemääräystä antaessaan merkitä reseptiin, että valmiste saadaan vaihtaa vastaavaan halvempaan lääkevalmisteeseen. Ohjeet liittyvät valtioneuvoston periaatepäätökseen viitehintajärjestelmään siirtymisestä.

HIV-rokotteen ja -lääkkeiden kehittely jatkuu eettisten ongelmien keskellä

WHO:n arvio HIV-tartunnan saaneiden määrästä on tällä hetkellä 10-12 miljoonaa, ja vuoteen 2000 mennessä määrän ennustetaan kasvavan 30-40 miljoonaan. Sen, toteutuuko ennusteen alaraja vai yläraja, ratkaisee tartuntojen ehkäisyyn tähtäävien kampanjoiden onnistuminen kehitysmaissa, joissa tällä hetkellä on jo yli 80 % tartunnankantajista.

Muutokset sairauspanoraamassa

Rauhan ja vaurastumisen vuosikymmenten seurauksena väestön elinikä oli alkanut tuntuvasti pidentyä. Sairaalan potilaistossa ikärakenteen muutokset ilmenivät kärjistyneinä. Gustaf Fock totesi, että kun esimerkiksi Marian sairaalassa alle 60-vuotiaita potilaita oli ollut kaikista potilaista 50-luvulla keskimäärin 70 %, vastaavanikäisten osuus 70-luvun puolivälissä oli viitisenkymmentä prosenttia. Sen sijaan yli 70-vuotiaiden osuus oli kasvanut l0 %:sta 24 %:iin ja yli 80-vuotiaiden osuus runsaasta kahdesta prosentista seitsemään prosenttiin.

FRITT ATT VÄLJA SJUKHUS I DANMARK

Det är från den första januari nästa år fritt för danskarna att välja vilket sjukhus de vill ligga på. Detta föreslås i en proposition som regeringen avlåtit till folketinget och allt tyder på att den kommer att godkännas.

Redaktör Svante Stenman

HIV-infektiolle kilpailija?

Aids-konferenssissa Amsterdamissa heinäkuussa useat tutkijat Yhdysvalloista ja muista teollisuusmaista raportoivat immuunikadosta potilailla, joilla ei ollut HIV-infektiota. Esitettiin jopa kuvauksia viruksentapaisista partikkeleista, jotka erosivat HI-viruksesta ja joita oli löytynyt joiltakin näistä potilaista.

Toimittanut Juhana Idänpään-Heikkilä, Geneve

Laatuvaatimukset juomavedelle

WHO on uudistanut turvalliselle juomavedelle asetettavat vaatimukset. Niitä on valmisteltu runsaan kolmen vuoden ajan osana Terveyttä kaikille -ohjelmaa, jossa turvallinen juomavesi on yksi peruspilareista. Uusitut ja ajankohtaistetut vaatimukset tarkistettiin lokakuussa mittavassa WHO:n asiantuntijakokouksessa Genevessä.

Toimittanut Juhana Idänpään-Heikkilä, Geneve

Suvunjatkaminen ja terveys

WHO:n perhesuunnittelun ohjelma (WHO Special Programme of Research, Development and Research Training in Human Reproduction) täyttää 20 vuotta. Juhlavuonna ohjelma on julkaissut yhteenvetoja mm. raskaudenehkäisyyn ja lapsettomuuden hoitoon liittyvistä tulevaisuudennäkymistä. Maapallolla tapahtuu päivittäin yli 100 miljoonaa sukupuoliyhteyttä, joista noin 0,9 miljoonaa johtaa raskauteen. Raskauksista 50 % on ei-haluttuja tai suunnittelemattomia ja 25 % ehdottomasti ei-toivottuja. Noin 150 000 raskautta johtaa päivittäin raskauden keskeytykseen. Kolmasosa näistä aborteista tehdään vaarallisissa olosuhteissa ja epämääräisissä sosiaalisissa ja legaalisissa tilanteissa, mikä johtaa noin 500 päivittäiseen kuolemaan. Noin 1 370 äitiä kuolee päivittäin toteuttaessaan fysiologista ja sosiaalista velvollisuuttaan jatkaa sukua ja synnyttää. Lisäksi moninkertainen määrä raskaanaolevia pelastuu täpärästi komplikaatioista, mutta ei ilman fyysisiä ja henkisiä vammoja.

Toimittanut Juhana Idänpään-Heikkilä, Geneve