Tupakanvastustuksen vastuksia

Helsingin herroille lienee kaikki sallittua: sosiaali- ja terveyshallituksen virkamies saa olla esittämässä Helsingin Kaupungin tervehdystä Huomaavaisten Tupakoitsijoiden kongressissa Finlandia talolla ja antaa Tupakkatehtaiden Yhdistyksen työvaliokunnalle ohjeita miten olla ärsyttämättä terveysviranomaisia. (Iltasanomat 30.10.92). Ko. lausuntoja antanut virkamies näyttää olevan myös Lääketiede 93 'Lääkärit Tupakkaa vastaan' -tilaisuuden luennoitsijana! Pöyristyttävää!!

Kaikki gynekologiasta samoissa kansissa

Gynekologiassa on tapahtunut paljon viiden viime vuoden aikana. Uudet hormonien analogit, endoskoppinen kirurgia, yhä tehostuva lapsettomuuden hoito, tulehdussairauksien muuttuva kirjo ja uudet hormonien mittausmenetelmät ovat muuttaneet gynekologisten potilaiden tutkimus- ja hoitokäytäntöjä tavalla, jota ei esitellä alan aiemmissa käsikirjoissa. Tästä tarpeesta on lähtenyt ajatus kirjoittaa uusi oppikirja, joka on kastettu "gynekologiaksi".

Toimittanut Timo Klaukka

Englantilainen sairaalainfektioiden torjunnan käsikirja

Kirjan toimittajat ovat sairaalahygienian ansioituneita veteraaneja. Ensimmäisen painoksen he julkaisivat jo vuonna 1975 tämän alan ensimmäisten kirjojen joukossa.

Toimittanut Timo Klaukka

Lääketieteen aatehistoriaa

Uumajan yliopiston aatehistorian dosentti Roger Qvarsell on kirjoittanut kirjan hoidon, erityisesti sairaanhoidon, aatehistoriasta. Sairaanhoitoon taas ovat merkittävästi vaikuttaneet lääketieteen kehitys ja yleinen aatehistoria, joten sairaanhoidon historia on keskeisesti lääketieteen historiaa.

Toimittanut Timo Klaukka

Suomen hospitaalit

Hospitaaleissa hoivattiin pitkäaikaisesti sairaita ihmisiä, joita ei voitu pitää kotioloissa. Turun Pyhän Yrjänän hospitaalissa, josta on ensimmäinen maininta vuodelta 1355, oli hoidettavia viitisenkymmentä. Viipurin Maria Magdaleenan hospitaalissa, joka perustettiin vuonna 1475, oli hoidettavia jonkinverran enemmän. Molemmissa kaupungeissa oli myös vaivaistupa eli Pyhän Hengen huone, jossa hoidettiin raihnaisia vanhuksia, sotavammaisia, mielenvikaisia ja muita avuttomia sairaita. Helsinkiin rakennettiin pienehkö hospitaali pian kaupungin perustamisen jälkeen. Ensimmäinen maininta siitä on vuodelta 1555.

1.12.1992 Onnistuuko suomalaisten itsemurhien vähentäminen

Vuonna 1990 maassamme teki 1 192 miestä ja 319 naista itsemurhan. Itsemurhien määrä, yli 30 kuolemaa 100 000 asukasta kohden, on kansainvälisesti verraten hälyttävän korkea. Euroopan maista vain Unkarissa tehdään koko väestö huomioon ottaen enemmän itsemurhia kuin Suomessa. Itsemurhakuolleisuus on lisääntynyt 1960-luvun lopulta lähtien. Erityisen huolestuttavaa on ollut nuorten miesten itsemurhien yleistyminen 1980-luvun puolen välin jälkeen. 15-24-vuotiaitten miesten itsemurhakuolleisuus on Suomessa suurempi kuin missään muussa Euroopan maassa. Taloudellisesti vaikea lama-aika voi osaltaan edistää tätä epäsuotuisaa kehitystä.

1.12.1992 Kan självmorden i Finland minskas ?

Under 1990 begick 1 192 män och 319 kvinnor självmord i vårt land. Antalet självmord, över 30 dödsfall per 100 000 invånare, är alarmerande stort internationellt sett. I Europa begås med hänsyn till hela befolkningen fler självmord endast i Ungern. Dödsfallen till följd av suicid har ökat sedan slutet av 1960-talet. Särskilt oroväckande är att allt fler unga män suiciderat sedan mitten av 1980-talet. Bland män i åldern 15-24 år är suicidfrekvensen i Finland större än i något annat europeiskt land. Den svåra ekonomiska krisen kan ytterligare accentuera denna olyckliga trend.

1.12.1992 Harhaanjohtava otsikko!

Tappava epidemia leviämässä Suomeenkin, otsikoi Iltalehti 10.11.92 etusivunsa. Myyntiä vauhditti saman informaation sisältävä lööppi. Epidemialla tarkoitettiin jälleen hiljalleen leviävää keuhkoklamydiaepidemiaa. "Tappavaksi" epidemian teki seitsemän suunnistajan äkkikuolema; tätä kirjoitettaessa ainoastaan yhdeltä heistä on löydetty varmuudella merkkejä keuhko-klamydiainfektiosta sydänlihaksessa.

Raskaudenaikainen trauma ja sen hoito

Raskaudenaikaisessa tapaturmassa hoidettavana on kaksi potilasta: äiti ja sikiö. Raskauden normaalit fysiologiset muutokset on otettava hoidossa huomioon. Äidin elintoimintojen turvaaminen on ensisijaista, sillä sikiön etua palvelee parhaiten äidin tehokas hoito. Yleisimmin liikenneonnettomuuksissa syntyvä tylppä vatsavamma voi olla kohtalokas sikiölle, koska istukka voi irrota tai vamma aiheuttaa verenvuotoa sikiöstä äitiin. Siksi lievissäkin vatsavammoissa suositellaan sikiön voinnin seurantaa vähintään neljän tunnin ajan. Turvavyön käyttö autossa ehkäisee sekä äidin että sikiön vammautumista.

Tuomo Kalliola Pentti K. Heinonen

Depressiolääkkeiden pitoisuusmittausten kliininen merkitys

Seerumin depressiolääkepitoisuuksien huomattava yksilöiden välinen vaihtelu, jota ikääntyminen ja muu lääkitys voivat vielä lisätä, vaikeuttaa depression lääkehoidon tehon ja turvallisuuden arviointia. Depressiolääkkeiden pitoisuusmittauksien on osoitettu parantavan lääkehoidon osuvuutta erityisesti riskiryhmillä, kuten vanhuksilla ja muita psyykenlääkkeitä samanaikaisesti saavilla potilailla. Lääkehoidon nykyaikaisia seurantamahdollisuuksia tulisikin käyttää entistä enemmän myös masennuslääkkeitä saavien potilaiden hoidossa.

Esa Leinonen Pauli Ylitalo