Luulot ja sairaudet

Hoidettavien odotukset ja uskomukset ovat merkittävä tekijä lääkärien työsaralla. Monet vääristyneisiin tulkintoihin ja merkityksiin pohjautuvat pelot ja luulot ovat usein vaikeasti kohdattavia ja hoidettavia. Luulot voivat liittyä omaan terveydentilaan, ja sairastunut voi myös kuvitella ympäristön kohtelevan häntä huonosti tai halventavasti. Näistä varsinkin vanhuksilla yleisistä luuloista koituu usein lääkärille paljon ylimääräistä työtä ja harmia. Ratkaisevaa on ongelmien tunnistamis- ja käsittelytaito.

Matti Viukari

Milloin polyyppien poiston jälkeen kontrolliskopia?

Sitä mukaa kuin paksusuolisyövän seulontatutkimukset ja niiden myötä fiberoskooppiset tähystykset ovat yleistyneet, on paksusuolen polyyppejä todettu entistä enemmän. Tuntumaan perustuva kliininen käytäntö on ollut, että adenomatoottisten polyyppien tähystysseurantaväli on vuosi. Laaja amerikkalaistutkimus osoittaa, että pitempikin väli riittää.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Onko sulfasalatsiinin voittanutta?

Haavaisen paksusuolitulehduksen hoitoon kehitti Nanna Svartz sulfasalatsiinin 1942. Lääke on yhä taudin lääkehoidon kulmakiviä. Sittemmin osoitettiin, että sulfasalatsiinin teho perustui lääkkeen 5-aminosalisyylihappo-osaan ja arveltiin, että lääkkeen toinen komponentti (sulfapyridiini) oli tarpeen vain 5-aminosalisyylihapon vehikkelinä. Niinpä on toistakymmentä vuotta käytetty sulfasalatsiinin rinnalla pelkkiä 5-ASA-valmisteita colitis ulcerosan hoidossa. Näissä uusissa valmisteissa on erilaisia farmakoteknisiä muutoksia, joissa 5-ASA on mm. yhdistetty resiiniin, tehty mikrorakeiseksi tai yhdistetty metyyliselluloosaan. Uudet valmisteet ovat perinteistä sulfasalatsiinia kalliimpia, eikä ole kiistatonta näyttöä, että uudet olisivat vanhaa paremmat. Kanadan Albertan yliopistossa tutkittiin meta-analyysillä, miten sulfasalatsiini pärjää uusien lääkemuotojen rinnalla.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Tietokone ruumiinavaajana

Tämä on referaatin referaatti. Modern Pathology -lehden päätoimittaja kuvailee pääkirjoituksessaan The Detroit News -lehden (ei sentään Kansas News!) toimittajan Nickie McWhirterin tylyä kohtaloa tämän yrittäessä selvittää, mistä on peräisin tieto, että 435 000 amerikkalaista kuolee vuosittain tupakointiin liittyviin sairauksiin. Luku toistuu niin usein, että vähitellen sitä on alettu pitää itsestään selvyytenä. McWhirter otti yhteyttä Yhdysvaltain Keuhkoyhdistykseen, jossa asiaa ei tiedetty. Kansallinen Terveystilastokeskus ei myöskään ollut perillä tilanteesta, koska he keräsivät vain tautisuutta muttei kuolevuutta koskevia tietoja. Viimein toimittajattaremme pääsi yhteyteen henkilön kanssa, joka kertoi toimistonsa keräävän kuolintodistuksiin perustuvia kuolevuuslukuja. Tiedot luokiteltiin rodun, sukupuolen, iän ja maantieteellisen jakautuman, muttei tupakoinnin perusteella.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

HIV-kolmoishoito - liikaa optimismia

Bostonilainen tutkijaryhmä raportoi hiljattain arvostetussa Nature-lehdessä, että zidovudiinin, didanosiinin ja non-nucleoside reverse transcriptase inhibitor -nimisen lääkkeen kombinaatiolla voidaan estää laboratorio-olosuhteissa HI-viruksen replikaatio T-soluissa ja samalla HI-viruksen lääkeresistenssin kehittyminen.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Influenssa A:n komplikaatiot

Nyt on jälleen influenssarokotusten aika. Rokotusten antaminen erityisesti vanhemmille henkilöille on tarpeellista komplikaatioiden estämiseksi (ks. SLL 1993;48: 1989-1990), ja nuoremmillakin se vähentänee sairastuvuutta tai ainakin influenssan oireita.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Nivelreuma ja munuaiset

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää munuais- ja virtsatiesairauksien esiintyvyyttä, luonnetta sekä mahdollisia riskitekijöitä 15 vuotta täyttäneillä valikoimattomilla nivelreumapotilailla. Tutkimukseen valituista 15 vuotta täyttäneistä tamperelaisista nivelreumapotilaista 604 osallistui poikkileikkaustutkimukseen ja 438 tutkittiin sairauskertomustietojen perusteella (miehiä 215 ja naisia 827). Tuloksia verrattiin iältään ja sukupuoleltaan vakioituun 457 verrokin aineistoon.

Poistoilmoitusrekisteriä voidaan käyttää sepelvaltimotaudin seuraamiseen

Suomessa on toiminut jo vuodesta 1967 lähtien yhtäjaksoisesti koko maan kattava sairaaloiden poistoilmoitusrekisteri. Rekisteri on kansainvälisesti varsin ainutlaatuinen sekä kattavuudeltaan että kestoltaan. Rekisterin avulla voitaisiin periaatteessa hyvin tehokkaasti ja vähin kustannuksin tutkia monien keskeisten kansantautien, kuten sepelvaltimotaudin, esiintyvyyttä ja siinä tapahtuvia muutoksia. Suunniteltaessa rekisterin hyödyntämistä tutkimustyössä on kuitenkin otettava huomioon, että kyseessä on keskeisesti hallinnollinen rutiinityön yhteydessä syntyvä rekisteri. Tietojen keruu ja tallennus ei ole tapahtunut tieteellisen tutkimustyön vaatimalla tarkkuudella.

Pyöräilyvammat

Vuosittain Suomessa kuolee lähes 100 pyöräilijää ja noin 1 600 loukkaantuu poliisin keräämien virallisten tilastojen mukaan. Pohjoismaisissa sairaala-aineistoissa on todettu 4-10 kertaa enemmän vammautuneita pyöräilijöitä kuin poliisin keräämissä liikenneonnettomuustilastoissa. Pyöräilyvammojen tehokasta ehkäisyä vaikeuttaa tiedon puute onnettomuuksien todellisesta määrästä, riskitekijöistä ja vammojen aiheuttamista seurauksista. Tässä tutkimuksessa arvioitiin lääkärin hoitoon johtaneiden pyöräilytapaturmien esiintymistä Suomessa, veren alkoholipitoisuuden, sairauksien ja iän aiheuttamaa tapaturmavaaran lisäystä polkupyöräilijälle sekä pyöräilyvammojen aiheuttamia pitkäaikaisseurauksia, terveyden- ja sosiaalihuollon kuormitusta ja kustannuksia. Tutkimuksen aineistona olivat terveydenhuollossa (terveyskeskus, keskussairaala) hoidetut pyöräilyvammat Mikkelissä ja kuudessa ympäristökunnassa v. 1980, neljän helsinkiläissairaalan päivystys- ja osastohoidot (Aurora, Malmi, Kirurgi ja Töölön sairaala) v. 1985-86 sekä sairaaloiden poistoilmoitusrekisteri vuodelta 1980. Kuolemaan johtaneet pyöräilyvammat Turun- ja Porin, sekä Kymen läänien alueilla analysoitiin vakuutusyhtiöiden liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien aineistosta vuosina 1982- 88, sekä Uudenmaan läänin vuosien 1982-86 pyöräilykuolemat sisältäen ruumiinavauslausunnon ja poliisipöytäkirjan onnettomuudesta. Riskitekijöiden arvioimiseksi kontrolliryhmänä oli 700 satunnaisesti valittua pyöräilijää Helsingin liikenteestä v. 1986.

TULE-potilaiden työkyvyttömyysaikoja voisi lyhentää

Tutkimuksen aiheena oli selvittää terveyskeskukseen lääkärin vastaanotolle tuki- ja liikuntaelinoireiden vuoksi hakeutuvien potilaiden demografisia taustatekijöitä sekä oireiden laatua ja anatomista jakautumista. Lisäksi tutkittiin terveyskeskus- ja erikoissairaanhoidon palvelujen käyttöä ja kustannuksia sekä terveyskeskuslääkäreiden noudattamaa hoitokäytäntöä niska-hartianseudun sekä ristiselän oireita valittavilla potilailla.