Tupakointi heikentää toipumista lannerangan ahtaumataudin leikkauksesta

Lannerangan ahtaumatauti on yli 65-vuotiaiden tavallisin selkäleikkauksen syy. Väitöskirjassa selvitettiin lannerangan ahtaumataudin leikkaushoidon tulosta ennustavia tekijöitä ja leikkauksen jälkeisen kuntoutuksen vaikuttavuutta. Kahden vuoden seurantatutkimukseen osallistui 102 KYS:ssa 2001-2004 leikattua potilasta.

Timo Aalto

Akuutin aivovaltimotukoksen endovaskulaarinen hoito

Aivovaltimon tyvialueen tukos voidaan pyrkiä avaamaan uusia valtimonsisäisiä tekniikoita käyttäen, jos laskimonsisäinen liuotushoito ei tehoa tai on potilaalle vasta-aiheinen. Menetelmänä on joko valtimonsisäinen liuotushoito, mekaaninen tukoksen poisto tai näiden yhdistelmä.

Satu Mustanoja, Johanna Pekkola, Heikki Numminen, Jaana Isojärvi, Eeva Mäkinen

Voidaanko skitsofreniaa ehkäistä sikiö- ja vauva-ajan ravintolisällä?

Aistiärsykkeiden puutteellinen suodattaminen on tyypillistä skitsofrenialle. Tätä voidaan kartoittaa mittaamalla P50-kuuloherätevasteen vaimenemista ärsykettä toistettaessa. Amerikkalainen tutkijaryhmä selvitti satunnaistetussa ja lumekontrolloidussa tutkimuksessa, voidaanko lasten P50-vasteen vaimenemista parantaa antamalla odottaville äideille ja vastasyntyneille vauvoille ravintolisänä luontaistuote fosfatidyylikoliinia. Varhaisena sikiöaikana välittäjäaine GABA on eksitatorinen, ja se muuttuu raskauden viimeisellä kolmanneksella inhibitoriseksi postsynaptisten α7-nikotiinireseptorien aktivoituessa. Riittävä koliinin saanti on edellytys α7-nikotiinireseptorien aktivoitumiselle ja aistiärsykkeiden suodatuskyvyn kehittymiselle.

Tero Taiminen

Aivoinfarktin endovaskulaarinen hoito on tehokas jatke laskimonsisäiselle liuotukselle

Laskimonsisäinen liuotushoito on vakiintunut hoitomuoto potilaille, joilla on tuore aivoinfarkti. Hoidon ajoitus ja tukkeutuneen aivovaltimon varhainen rekanalisaatio ovat tärkeitä ennustetekijöitä. Mikäli liuotushoito ei onnistu tai se on vasta-aiheinen, voidaan harkita valtimosisäistä rekanalisaatiota, joskin tutkimustulokset tämän hoitomuodon tehokkuudesta vaihtelevat.

Roberto Blanco Sequeiros

Endovaskulaariset toimenpiteet myös haastavat laskimonsisäisen liuotuksen

Aivoinfarktin laskimonsisäinen liuotushoito perustuu näyttöön ja on vakiinnuttanut asemansa viime vuosina 4,5 tunnin aikaikkunan hoitona. Rekanalisaatio ja verenkierron palautuminen aivokudokseen ei kuitenkaan useiden tutkimusten mukaan toteudu 15 %:ssa etummaisten kaulavaltimoiden ja puolessa keskimmäisten aivovaltimoiden tukoksista 24 tunnin kuluttua liuotuksesta. Siksi näiden valtimoiden verenkierron avaamiseksi tehdään yhä enemmän endovaskulaarisia toimenpiteitä. Osassa tutkimuksista on saatu viitteitä siitä, että aikaikkunan pitäisi olla vielä lyhyempi, jotta toimenpide onnistuisi.

Päivi Hartikainen

Bupropionilla ei vaikutusta tupakoinnin lopettamiseen sydäninfarktin jälkeen

Bupropioni on varsin tehokas apu tupakoinnin lopettamiseen terveillä henkilöillä ja vakaassa sepelvaltimotaudissa. Uuden tutkimuksen valossa lääkkeen hyöty näyttää kuitenkin vähäiseltä sydäninfarktin jälkeen.

Juhani Airaksinen

Kapesitabiinia haimasyövän kemosädehoitoon

Suun kautta otettava kapesitabiini näyttää sopivan haimasyövän kemosädehoitoon jopa paremmin kuin yleisemmin käytössä oleva suoneen infusoitava gemsitabiini. Se on myös paremmin siedetty.

Sirkku Jyrkkiö

Resistentit bakteerit - haaste sairaalan jokaisessa potilaskontaktissa

Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien ilmaantumisesta on tullut entistä sattuman­varaisempaa, ja kosketuseristystä vaativat tilanteet ovat arkipäivää sairaaloissa.

Reetta Huttunen, Jaana Syrjänen, Risto Vuento

Ikääntymisen vaikutus ihoon

Vanhetessa ihon monet toiminnot, mm. haavan paraneminen, immuunivaste, hien- ja talin eritys, tuntoaistimukset sekä D-vitamiinin tuotto heikkenevät.

Aarne Oikarinen

Lääkärien suhtautuminen vaihtoehtohoitoihin vuonna 2012

Lääkäriliitto on selvittänyt lääkärien asenteita vaihtoehtohoitoja kohtaan laajoilla poikkileikkaus­tutkimuksilla vuosina 1988 ja 1995. Tämän vuonna 2012 tehdyn tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaislääkärien nykyisiä asenteita sekä niiden mahdollisia muutoksia edellisiin tutkimuksiin verrattuna.

Arttu Ilmanen, Markku Myllykangas, Tomi-Pekka Tuomainen, Harri Vertio, Lauri Vuorenkoski