Milloin erytromysiiniä ja mitä sen sijaan?

Erytromysiini on ollut kolmanneksi käytetyin antibioottimme jo usean vuoden ajan. Se on turvallinen ja tehokas, mutta A-streptokokkien erytromysiiniresistenssin hälyttävän lisääntymisen takia sen käyttöä tulisi vähentää. Erytromysiiniä ei silti pidä kokonaan hylätä: sitä kannattaa edelleen käyttää tietyin edellytyksin.

Toimittaneet Timo Klaukka, Pekka Eränkö, Pirkko Paakkari

Psoriaasin lääkitys avohoidossa

Psoriaasia sairastaa noin 2 % väestöstä. Se on siis sangen tavallinen vaiva. Siitä huolimatta avohoidon lääkäri ei näe psoriaasipotilaita päivittäin, moni ei edes viikottain. Tämä epäsuhta taudin esiintymisen ja avohoidon lääkärillä käyntien välillä johtuu taudin luonteesta. Useimmilla psoriaatikoilla tauti on niin lievä, ettei se juuri hoitoa tarvitse. Joka kymmenennellä se taas on niin paha, että potilas hakeutuu useimmiten suoraan erikoislääkärille tai hän on lähes yksinomaan erikoissairaalan hoidossa. Tämä käytäntö johtaa siihen, että avohoidon lääkäriltä menee helposti sormi suuhun, kun psoriaasipotilas vastaanotolle tulee.

Toimittanut Pirkko Paakkari

Akavan hallitus tuomitsee raippaveron jatkon ja sosiaaliturvan leikkaukset

Maan hallituksen kaavailut raippaveron jatkamisesta ja ylikireän verotuksen ylläpitämisestä vuonna 1993 ovat tuhoisia kotimaiselle kysynnälle ja työllisyyden parantamiselle. Suomen verotus on tällä hetkellä huomattavasti eurooppalaista keskitasoa ankarampaa ja Suomesta on tulossa verotuksellinen takapajula, toteaa Akavan hallitus 18. helmikuuta antamassaan julkilausumassa.

Sosiaaliturvan perusteet Euroopan yhteisöissä

Sekä EY- että EFTA-maiden sosiaaliturvajärjestelmät poikkeavat toisistaan rakenteeltaan, etuuksien tasolta, hallinnollisilta ratkaisuiltaan ja painopisteiltään. Vaikka yhteisiäkin piirteitä löytyy, ei sosiaaliturvan tason vertailu ole mielekästä, koska arvio riippuu aina painotuksesta ja näkökulmasta. Suomalaisten kannattaakin sen sijaan analysoida järjestelmien rakenteita, tehokkuutta, kattavuutta, toimivuutta, niistä aiheutuvia kustannuksia ja virheitä tarkastellen yhtä maata kerrallaan. Yleistyksiin ei ole aihetta.

Matti Kari

Tahdosta riippumattoman hoidon oikeudellisia ongelmia

Uuteen mielenterveyslakiin liittyvä oikeusturvavalvonta saattoi psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta vastaavat sairaalat ja hallintotuomioistuimet entistä läheisempään yhteyteen. Lääkärit ja lakimiehet joutuvat opettelemaan toistensa kieltä ja ammattikäytäntöjä. Mielenterveysasioiden käsittelyä kotimaisissa oikeusasteissa sävyttää nykyään Suomessa myös kansainvälinen ihmisoikeusvalvonta. Artikkelissa kuvataan Turun ja Porin lääninoikeuden kokemusten perusteella oikeudellisia ongelmia, joita tahdosta riippumattomaan hoitoon saattaa liittyä.

Hannu Renvall

Lääkärien vapaa-ajan harrastukset, stressi ja burnout

Suomen Lääkäriliiton ja Työterveyslaitoksen yhteisestä lääkärien stressi- ja burnout-oireita koskeneesta tutkimuksesta julkaistiin tuloksia Suomen Lääkärilehdessä 13/88. Laajasta aineistosta ei kaikkia kysymyksiä vielä tuolloin ollut käsitelty. Stressin negatiivisina ratkaisukeinoina tarkasteltiin alkoholin ja lääkkeiden käyttöä, mutta oletettavasti stressiin lieventävästi vaikuttavia myönteisiä keinoja, kuten vapaa-ajan harrastuksia ja liikuntaa ei kosketeltu. Tässä artikkelissa tarkastellaan lääkärien vapaa-ajan käyttöä sekä harrastusten ja liikunnan suhdetta stressiin ja burnoutiin.

Sisko Asp Juhani Juntunen Kyllikki Kauttu Martti Olkinuora Leo Strid Markku Äärimaa

Erikoislääkärinoikeudet liiton harkintaan

Yleisen lääkärinhoidon järjestämistä koskevan lain aikaansaaminen tuntui tämän vuosisadan alussa olleen lähes ikuisuuskysymys. Maaseudun terveydenhuoltojärjestelmän pohjana oli edelleen piirilääkärien ohjesääntö vuodelta 1832. Sen jälkeen oli runsaasti erillisiä sääntöjä ja ohjekirjeitä, mutta varsinaisen lakiehdotuksen esitti vasta vuoden 1908 komitea. Se kannatti piirilääkärin virkojen säilyttämistä siten, että piirilääkärit huolehtisivat yleisestä terveydenhoidosta, kunnanlääkärit sairaanhoidosta. Tämän ehdotuksen rinnalle tuli lääkintöhallituksen pääjohtaja Hannes Ryömän aloitteesta vuonna 1930 ehdotus piirilääkärin virkojen lakkauttamisesta ja lääninlääkärin virkojen perustamisesta. Lääkärijärjestöjen kannanotot lainvalmistelukunnan kahteen vaihtoehtoiseen ehdotukseen poikkesivat toisistaan. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim kannatti Ryömän ehdotusta, Lääkäriliitto piirilääkärijärjestelmän säilyttämistä, samoin Piirilääkäriyhdistys. Asia jäi siis vielä kypsymään.

Kyllikki Kauttu

Hallituksen päätöksiä: Lääkäriliitto hyväksyi lisätyö- ja omalääkärisopimukset

Lääkäriliiton hallitus hyväksyi 20.2. sairaalalääkärien lisätyötä sekä väestövastuujärjestelmän laajentamista koskevat virkaehtosopimukset. Molemmista sopimuksista oli muutamaa päivää aikaisemmin päästy Lääkäriliiton ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen neuvottelijoiden kesken yksimielisyyteen, mutta sopimukset jäivät 19.2. KT:n hallituksessa pöydälle. Seuraavan kerran KT ottaa kantaa sopimuksiin 10.3.

Marit Henriksson

Styrelsebeslut: Förbundet godkände avtal om tilläggsarbete och husläkare

Styrelsen godkände vid sitt sammanträde den 20 februari ett avtal om sjukhusläkares till-äggsarbete samt ett avtal om att bygga ut systemet med befolkningsansvar i primärvården. I förhandlingarna med Kommunala arbetsmarknadsverket hade några dagar tidigare nåtts enighet om bägge avtalen. Förslagen bordlades emellertid vid KA:s styrelsemöte den 19 februari.

Lars-Einar Floman

Lääkäriliitto liittyi uudelleen WMA:n jäseneksi

Maailman Lääkäriliiton WMA:n jäsenmaksu- ja äänivaltakiistat johtivat aikanaan mm. Suomen Lääkäriliiton eroon järjestöstä. WMA:sta eronneiden lääkäriliittojen yhteistyöelin Toronto-ryhmä kävi järjestön kanssa vuosien ajan neuvotteluja ruotuun palaamisen ehdoista. Viime kesänä yhteisymmärrys saavutettiin, ja WMA:n yleiskokous Maltassa marraskuussa sai hyväksyttäväkseen kaikkien Pohjoismaiden, Hollannin ja Kanadan lääkäriliittojen jäsenanomukset. WMA perusti runsas vuosi sitten työryhmän pohtimaan järjestön kehittämistä; Toronto-ryhmää on siinä edustanut Suomen Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Markku Äärimaa.

Marianne Jansson