Salmonellatutkimuksiin uusi työnjako ja vastauskäytäntö

1.7.1992 lähtien Kansanterveyslaitoksen salmonellakeskus ei enää tyypitä kaikkia ulkomailla alkunsa saaneiden salmonellainfektioiden aiheuttajia. Pääosa tyypityksistä tehdään tulevaisuudessa muissa mikrobiologisissa laboratorioissa. Monista harvinaisista salmonelloista ilmoitetaan tarkan serotyypin sijasta seroryhmä. Tartuntatauti-ilmoituksessa käytetään tartunnanaiheuttajasta sitä nimeä, jonka tyypityksen suorittanut laboratorio on sille antanut.

Matti Jahkola Anja Siitonen Sirkka Kontiainen Olli-Veikko Renkonen

STH:n opintoapurahat

Sosiaali- ja terveyshallituksella on mahdollisuus myöntää apurahoja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ulkomailla tapahtuvaa jatko- ja täydennyskoulutusta sekä alan erityiskysymyksiin tutustumista varten. Tätä apurahaa ei ole kuitenkaan tarkoitus käyttää alan kongresseihin ja muihin kokouksiin osallistumiseen eikä myöskään tieteelliseen tutkimustyöhön. Opintoraha on tarkoitettu käytettäväksi sellaiseen koulutukseen, jota ei ole mahdollista saada kotimaassa ja jolla voidaan katsoa olevan hyötyä suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiselle. Opintorahaa myönnetään pääasiassa matkakustannuksiin ja kurssimaksuihin. Opintorahoista päätetään sosiaali- ja terveyshallituksessa tammikuun lopussa, toukokuun alussa, elokuun lopussa ja marraskuun alussa. Ohjeita ja hakemuslomakkeita voi tilata sosiaali- ja terveyshallituksesta toimistosihteeri Terttu Roihalta, puh. (90) 3967 2089, tai toimistovirkailija Liisa Sausolta, puh. (90) 3967 2077.

Muutoksia lasten hoitotuen myöntökäytäntöön

Lasten hoitotuen myöntökäytännössä on tehty eräitä muutoksia, koska niissä rasitustekijöissä, joiden perusteella hoitotukea myönnetään, on tapahtunut muutoksia. Astmalasten hoitotuen myöntöperusteet muuttuivat viime vuonna. Nyt muutos koskee maidotonta ruokavaliota tarvitsevia lapsia.

Saara Onnela Kari Kaukinen

Ulkomaalaisen oikeus saada sairaanhoitopalveluja Suomessa

Suomessa tilapäisesti oleskelevan ulkomaalaisen oikeus saada kiireellisen sairaanhoidon palveluja on lakisääteisesti turvattu. Jos hoidon tarve ei ole kiireellinen, hoitoon ottava lääkäri joutuu punnitsemaan paljon tarkemmin hoitoon oton perusteita. Mitkä ovat ulkomaalaisen potilaan oikeudet ja mitkä ovat hoitolaitoksen velvollisuudet näissä tapauksissa? Miten määritellään kiireellinen, välitön, välttämätön ja maassa syntynyt hoidon tarve? Suomessa tilapäisesti oleskelevien ulkomaalaisten hoidosta ja siihen liittyvästä maksuliikenteestä kaivattaisiin nykyistä selkeämpää ohjeistusta.

Mauno Konttinen Ilkka Kauppinen

Euroopan yhdentymisen vaikutus eläketurvaan

ETA-sopimuksen yhteydessä tulee voimaan myös siihen liittyvä EY:n asetus eri maiden sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta. Asetus mahdollistaa työvoiman vapaan liikkuvuuden säätämällä ETA-maiden kansalaisille katkeamattoman sosiaali- ja siten myös eläketurvan heidän siirtyessään sopimusmaasta toiseen. Henkilön eläketurva on sen maan lakien mukainen, jossa hän kulloinkin tekee työtä. Muuttaessan maasta pois hän säilyttää hankkimansa etuudet, ja ne yhdistetään hänen tulevaan eläkkeeseensä.

Katriina Alaviuhkola

Yleislääkärijärjestelmät ja yleislääkärien koulutus Euroopassa

Yleislääkärien työnkuva ja koulutus vaihtelevat suuresti Euroopan eri maissa. Yleislääketieteen opettajista koostuvan työryhmän The New Leeuwenhorst Groupin pyrkimyksenä on kehittää yleislääketieteen opetusta Euroopassa. Artikkelissa tarkastellaan eri maiden yleislääkärijärjestelmiä ja yleislääkärien koulutusta tässä ryhmässä saadun kokemuksen pohjalta.

Mârten Kvist

Evakkoreestä terveysministeriksi Jorma Huuhtanen uskoo julkisen terveydenhuollon rakenteiden kestävän niin laman kuin kilpailun

Maamme talouden lama on aiheuttanut myös lääkärityöttömyyden. Lääkäriliitto edellyttää sisäänotettavien opiskelijoiden määrän vähentämistä 350:een. Tiedekunnilla lienee jossain määrin haluja opiskelemaan otettavien määrän vähentämiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön nihkeä kanta lääkärikoulutuksen vähentämiseen on yleisesti tunnettu.

Keskussairaalain rakentamisen aika alkaa 1950-1951

Vuosikymmenen vaihteessa vakiintuneen käytännön mukaan Lääkärilehden jokaisessa numerossa oli vähintään kaksi artikkelia kliinisen lääketieteen piiristä, lyhyempiä kirjoituksia lääkärin ammatillisista ja sosiaalisista kysymyksistä sekä liiton uutisia. Uutta oli hyvinkin kärjekäs keskustelu lääketieteen kysymyksistä.

Kyllikki Kauttu

Arkkiatri Nils Oker-Blomin puhe

Helsingin yliopiston entisen kanslerin Nils Oker-Blomin arkkiatrinimityksen johdosta Lääkäriliitto, Duodecim ja Finska Läkaresällskapet järjestivät Säätytalolla 3.6.92 juhlistamis- ja julkistamistilaisuuden. Julkaisemme seuraavassa arkkiatrin tilaisuudessa pitämän puheenvuoron, jossa hän käsitteli erityisesti lääkärikunnan uusia eettisiä haasteita.

Kalliiden lääkkeiden korvaamatta jättäminen asettaa potilaat eriarvoiseen asemaan

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan vauhdilla huomattavia muutoksia lääkkeiden hintasääntelyyn ja lääkekorvauksiin. Suomen liittyminen Euroopan talousalueeseen edellyttää myös lääkealaa koskevien säännösten harmonisointia. Lääkkeiden myyntiluvan ehtona Suomessa on tähän saakka ollut hinnan kohtuullisuus, mutta Euroopan yhteisön säädösten mukaan tällaisten ehtojen asettaminen ei enää olisi mahdollista. Lääkealan kilpailutoimikunta esitti tästä syystä helmikuussa luovuttamassaan mietinnössä, että hintasääntelystä luovuttaisiin asteittain, jolloin vapauttamisen vaikutuksia voitaisiin seurata ja samalla kehittää korvausjärjestelmää. Nyt sosiaali- ja terveysministeriössä on kuitenkin laadittu lainmuutosehdotukset, joiden mukaan hintasääntelystä luovuttaisiin kokonaisuudessaan ensi vuoden alusta. Samaan aikaan aiotaan sairausvakuutuksen lääkekorvauksia muuttaa siten, että kohtuuttoman kalliiksi arvioidut lääkkeet jäisivät kokonaan korvaamatta.