78175 osumaa

In memoriam Saara Torma 1.8.1920 - 28.12.1992

Lääketetieteen lisensiaatti Saara Torma kuoli yllättäen Helsingissä 28.12.92. Hän oli syntynyt Kuhmoisissa 1.8.20. Saara Torma kirjoitti ylioppilaaksi Jämsän yhteiskoulusta vuonna 1939 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta 1948. Psykiatrian ja lastenpsykiatrian erikoislääkäri hänestä tuli vuonna 1955. Hän toimi alilääkärinä ja osastonlääkärinä Pohjois-Hämeen keskusmielisairaalassa vuosina 1955-56, sen jälkeen psykiatrina Tampereen kasvatusneuvolassa, sitten erikoislääkärinä Lastenlinnan sairaalassa. Pääosan urastaan Saara Torma teki Helsingissä kasvatusneuvolatyössä vuosina 1972-83. Tähän ajanjaksoon sisältyi kyseisen toiminnan hallinnon uudistus ja kenttätyön organisaation muutos, joiden suuritöiseen suunnitteluun hän osallistui. Viimeisen virkajaksonsa hän toimi koulutusneuvolan johtajana, jolloin hallinnolliseen ja lääketieteelliseen työhön liittyivät myös opetustehtävät. Sotien aikana Saara Torma palveli lääkintälottana kenttä- ja sotasairaalassa.

Lehti 4: Muut 4/1993 Kommentteja

20.1.1993 20.1.1993 Keskussairaala ja niukkenevat voimavarat

Erikoissairaanhoidossa ollaan siirtymässä aikaisemmasta toiminnan volyymin kasvattamisesta ennallaan pysyviin tai jopa pieneneviin voimavaroihin. Säästämisessä päädytään helposti ns. juustohöyläperiaatteeseen, niin että jokainen yksikkö velvoitetaan alittamaan talousarvio tietyllä prosentilla. Menettely voi onnistua säästötarpeen ollessa pieni. Se ei kuitenkaan enää toimi, jos voimavarojen leikkaustarve on suuri. Kaavamainen säästäminen joka kohteessa kangistaa toimintaa, ja kustannusten marginaalinen väheneneminen voi loppujen lopuksi häiritä kohtuuttomasti potilaiden hoitoa. Kaikesta tinkiminen voi helposti heikentää henkilökunnan työmotivaatiota. On kuitenkin selvää, että tämänhetkinen taloudellinen tilanne edellyttää terveydenhuollolta toiminnallisesti syvälle käyviä muutoksia.

Lehti 3: Muut 3/1993 Kommentteja

Centralsjukhusen och minskade resurser

Inom den specialiserade sjukvården är man på väg från den tidigare inriktningen på volymökning mot oförändrade eller rent av minskade resurser. Sparåtgärder leder lätt till den så kallade osthyvelsprincipen, varvid varje enhet åläggs att underskrida sin budget med en viss procent. Metoden kan lyckas om sparkravet är litet men är inte funktionsduglig om behovet att skära på utgiftssidan är stort. Vid schablonmässigt sparande på varje post blir flexibiliteten i verksamheten lidande och en marginell kostnadsreduktion kan i slutändan i oacceptabel omfattning interferera med vården av patienter. Om man drar ner på alla håll finns det risk för att personalens arbetsmotivation försämras. Det är dock klart att dagens ekonomiska situation kräver djupgående förändringar i hälso- och sjukvårdens verksamhet.

Lehti 3: Muut 3/1993 Kommentteja

20.1.1993 Tappajasolut syövän hoidossa

Vuosittain Suomessa sairastuu syöpään noin 14 000 ihmistä, ja joka neljäs suomalainen sairastaa jossain elämänsä vaiheessa syöpää. Vakiintunut syövänhoito perustuu kirurgiaan, sädetykseen ja solusalpaajiin. Näillä voidaan nykyisin parantaa jo yli puolet potilaista, kun vielä parikymmentä vuotta sitten vain kolmannesta pystyttiin pysyvästi auttamaan. Suotuisan kehityksen ylläpitämiseksi on aiheellista hakea myös uusia hoitomuotoja. Syövän biologinen hoito, johon tappajasoluterapia osana kuuluu, on syövänhoidossa uutta ja lupaavaa.

Lehti 3: Muut 3/1993 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat