Metsävaramme kasvavat

Kahden viime vuosikymmenen aikana Euroopan metsävarojen kasvu on ollut jopa 25-30 %. Tähän tulokseen on päätynyt suomalainen tutkijaryhmä, jonka arvio julkaistiin hiljattain Science-lehdessä. Tulos on täysin vastoin yleistä käsitystä, jonka mukaan metsävarat hupenisivat koko ajan hälyttävästi lähinnä saasteiden takia. Tutkimuksen kohteena olleissa Itävallassa, Suomessa, Ranskassa, Saksassa, Ruotsissa ja Sveitsissä metsävarat ovat kasvaneet. Euroopassa on kuitenkin joitain alueita, esimerkiksi Montsegorsk Koillis-Venäjällä, jossa puusto on täysin kuollut ilmansaasteiden vaikutuksesta.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Makuuhaavojen hoito kasvutekijöillä

Makuuhaavoja on vaikea hoitaa. Verihiutaleista eristetty kasvutekijä (platelet-derived growth factor) on tehokas, ellei peräti välttämätön haavan paranemisprosessia kiihdyttävä aine. Uusinta tekniikkaa käyttäen teksasilaistyöryhmä onnistui tuottamaan soluviljelmässä ihmisen rekombinantti-verihiutaleperäistä kasvutekijää, jotta ainetta voitiin laittaa paikallisesti 20 potilaan makuuhaavoihin.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Tympanostomiaputki korvassa ei estä uimista

Pääkirjoituksen arvovallalla käsitellään British Medical Journalissa kysymystä, saako lapsi, jolla on tympanostomiaputki eli A-tuubi korvissaan, uida. Kirjoituksessa on 16 viitettä, joiden perusteella ensinnäkin todetaan, että uidessa vesi saavuttaa tärykalvon vain noin puolella uimareista. Koska lisäksi tuba Eustachiin on oltava auki, jotta putken läpi vesi pääsisi välikorvaan, on epätodennäköistä, että liimakorvaisilla lapsilla vesi senkään takia pääsisi riittävän pitkälle.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Kansaneläkelaitoksen kuntoutustoiminta uusien säädösten voimaan tultua

Viime vuoden lokakuussa voimaan tullut kuntoutuslainsäädännön uudistus korostaa Kansaneläkelaitoksen osuutta ansiotyötä tekevän väestön eläkkeelle siirtymistarpeen ehkäisyssä. Ikääntyville vajaakuntoisille työntekijöille tarkoitettu työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus on laitoksessa kokonaan uudenlaista toimintaa. Uutta on myös vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus, jossa erityisesti tarvitaan tiivistä yhteistyötä terveydenhuollon kanssa.

Jouko Waal

Suomen lääkärit 1992 - Finlands läkare

Kohta 10 000 lääkäriä on vastannut matrikkelitiedusteluun - oletko Sinä postittanut vastauslomakkeesi?

Keskimääräinen eläkeikä Suomessa

Eläkkeellesiirtymisen kynnyksen madaltuminen on herättänyt huolestumista, varsinkin kun ns. suuret ikäluokat alkavat lähestyä keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää. Mm. Eläkekomitea 1990 esitti tavoitteeksi keskimääräisen eläkeiän nostamisen 58 vuodesta 61 vuoteen kolmen seuraavan vuosikymmenen aikana. Paljon huomiota on kiinnitetty yksilöllisiin varhaiseläkkeisiin, mutta tosiasiassa niiden merkitys keskimääräisen eläkeiän kannalta ei ole kovin suuri. Eniten keskimääräistä eläkeikää laskevat muut työkyvyttömyyseläkkeet, ja siksi työkykyä ylläpitävät toimenpiteet ovat tehokkainta eläkkeellesiirtymisen ohjailua.

Antti Huunan-Seppälä Matti Jokelainen Jorma Järvisalo

Mihin yhteiskunta voi sitoutua hoidon rajoja asetettaessa?

Yhteiskunta on sitoutunut ohjaamaan osan verovaroista kansalaisten tarvitsemien terveyspalvelujen tuottamiseen. Sen tarjoamat resurssit ovat aina olleet ja tulevat myös jatkossa olemaan rajallisia. Aikaisemmin rajallisuus näkyi Suomessa suurina alueellisina eroina palvelujen tarjonnassa. Nyt alueellisten erojen

Heikki S. von Hertzen

Medioma III

Medioma III eli lääketieteen opiskelijoiden kolmas asuntola ei ajatuksena ole uusi. Jo ennen Medioma II:n valmistumista 1970 heräsi ajatus kolmannesta asuntolasta "nimenomaan perhekäyttöön". Nyt Medioma III on suunnitteilla. Sitä varten on varattu tontti Pikku Huopalahden rakenteilla olevasta kaupunginosasta. Kaava piirustuksineen (kuva) hyväksyttäneen Helsingin kaupunginvaltuustossa vielä ennen kesää. Medioma III sisältää 40 yksiötä ja perheellisiä opiskelijoita varten 20 kaksiota ja 12 kolmen huoneen asuntoa. Lisäksi Lääketieteen kandidaattiseura saisi rakennuksen torniosaan (kuva) kerhohuoneuston, ikioman "Idioman".

Uusi vaihe lehden historiassa

Uusi vaihe lehden historiassa alkoi vuoden 1946 alusta: nimenä oli nyt Suomen Lääkärilehti ja lehti ilmestyi joka kuukauden 1. ja 15. päivä. "Nykyinen aika, joka vaatii kaikilta ammattikunnilta entistä tiiviimpää yhteistoimintaa etujensa valvomiseksi, on osaltaan aiheuttanut sen, että lehtiasia on nyt toteutumisvaiheessa "Sodanjälkeisen paperipulan takia numerot olivat kuitenkin ohuita, 1632-sivuisia. Päätoimittaja vetosikin kirjoittajiin, että artikkelit laadittaisiin mahdollisimman lyhyiksi, jotta ajankohtaista aineistoa voitaisiin julkaista riittävästi. Aiemminhan kirjoitukset olivat olleet varsin laajoja; tosin ylipitkien kirjoitusten laatija joutui osallistumaan painatuskuluihin.

Kyllikki Kauttu

Alkuvuoden lääkärityöttömyys

Työttömyyskorvausta sai huhtikuussa 49 lääkäriä, joista 32 naista ja 17 miestä. Käsiteltävinä oli tämän lisäksi 20 uutta hakemusta ja 5 jatkohakemusta. Korvausten piirissä on tämän vuoden alkukuukausina ollut jatkuvasti 60-70 lääkäriä. Nykyiselle tasolle lääkärien työttömyysluvut kasvoivat viime syksynä.

Eeva Pekari