10.1.1992 Lääkärityöttömyys lähivuosien realiteetti

Maamme lääkärikoulutus lisääntyi tuntuvasti vuonna 1972 koulutuksen alettua kahdessa uudessa tiedekunnassa eli Kuopiossa ja Tampereella. Jo 1960-luvulla lääkärien koulutusta oli pyritty lisäämään mahdollistamalla ulkomailla koulutusta saaneiden lainajärjestelyt. Koulustusmäärien lisäämisen taustalla oli samoihin aikoihin säädetty kansanterveyslaki ja poliittinen yksimielisyys perusterveydenhuollon voimakkaasta kehittämisestä. Kansalaisten terveyspalvelujen saanti on kiistattomasti parantunut kahden viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana.

Taito Pekkarinen

10.1.1992 Läkararbetslöshet snart en realitet

Läkarutbildningen i Finland ökade avsevärt då de två nya medicinska fakulteterna i Kuopio och Tammerfors inledde sin verksamhet år 1972. Redan under 60-talet hade utbildningsvolymen ökats genom möjligheten att med stöd av lån studera medicin också vid utländska fakulteter. Den här utvecklingen påverkades av folkhälsolagen som tillkom ungefär samtidigt och av den politiska enigheten om att kraftigt bygga ut primärvården. Under de två senaste decennierna har befolkningens tillgång till hälsotjänster utan tvivel förbättrats betydligt.

Taito Pekkarinen

10.1.1992 Kotimaiset julkaisut - verraton opetusmeriitti

Uusi laki ja asetus korkeakoulujen professorin ja apulaisprofessorin virkojen täyttämisestä astuu voimaan vuoden 1992 alussa. Uutta on virantäytön ja valitusmenettelyjen olennainen keventäminen nykyiseen aikaa vievään ja byrokraattiseen käytäntöön verrattuna. Pari vuotta vanha asetus kelpoisuusvaatimuksista jää edelleen voimaan. Tieteellinen pätevyys, opetustaito ja tarpeellinen käytännön perehtyminen viran alaan ovat edelleen virkaan kelpoisuuden ehtoina.

Pentti Huovinen

10.1.1992 Suomen Lääkärilehti 70-vuotias

Suomen Lääkärilehden "esi-isänä" voi pitää liiton hallituksen vuosina 1911-1913 painoasuun saattamia yleisten kokousten pöytäkirjoja. Vuonna 1916 liitton hallitus ryhtyi julkaisemaan Tiedonantoja Liiton jäsenille - Meddelanden till Förbundets medlemmar, jonka ensimmäisessä numerossa liiton silloinen puheenjohtaja Max Oker-Blom kehotti "arvoisia jäseniä kannattamaan hallituksen pyrkimystä liiton toiminnan vilkastuttamiseksi ja läheisemmän vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan aikaansaamiseksi Liiton jäsenten kesken". Tiedonannot ilmestyivät aluksi kolmena numerona vuosittain, mutta harvenivat myöhemmin kahteen.

Taito Pekkarinen

Millaisia allergeenivalmisteita käytät diagnostiikassa ja hoidossa?

Kun epäilet potilaallasi allergiaa, lähetät hänet allergiatutkimuksiin. Mutta epäiletkö koskaan testien tuloksia? Tai kun toteat potilaalla lääkkeillä kurissa pysymättömän allergian, aloitat ehkä siedätyshoidon (hyposensibilisaatio). Mutta epäiletkö koskaan antamasi hoidon tehokkuutta?

Soili Mäkinen-Kiljunen

Hollantilainen näkökulma eutanasiaan

Eutanasia on Alankomaissa laajasti hyväksytty ja sitä myös tehdään. Kuitenkin tilanne on paradoksaalinen: tämän oikeuskäytännössäkin hyväksytyn toimenpiteen tekevä lääkäri on rikosoikeudellisessa vastuussa teostaan. Käytännössä lääkärit toimivat Alankomaiden lääkäriliiton ja hallituksen neuvotteluissa sovittujen ohjeiden mukaan, jotka kaikki maan ylisyyttäjät ovat myös omaksuneet, eikä lääkäriä aseteta syytteeseen. Eutanasia määritellään Alankomaiden käytännössä toisen henkilön tahalliseksi surmaamiseksi tämän nimenomaisesta pyynnöstä. Eutanasiapyynnön on tultava potilaalta itseltään vapaaehtoisesti, eikä näin ollen esimerkiksi vastasyntyneiden tai koomapotilaiden hoidosta pidättäytymistä tai hoidon lopettamista voida pitää eutanasiana. Pyynnön on myös oltava tarkoin harkittu ja pysyvä. Tuoreessa tutkimuksessa kävi ilmi, että lähes kaikissa eutanasiatapauksissa potilas on ollut kuolemansairas ja suurin osa olisi kuollut muutenkin arviolta neljän viikon kuluessa. Seuraavassa Alankomaiden kuninkaallisen lääkäriliiton eettisten kysymysten asiantuntija selvittää sikäläisen eutanasiakäytännön taustaa ja käytäntöä.

Rob Dillmann

Kriittinen kannanotto influenssan ehkäisyyn ja hoitoon amantadiinilla

Amantadiini on hiljattain hyväksytty Suomessa A-viruksen aiheuttaman influenssan ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Amantadiinia on 1960-luvulta lähtien tutkittu ja kokeiltu Suomessakin antimikrobilääkkeenä, mutta tarkkaa vaikutusmekanismia ei vieläkään tunneta. 1970-luvulla huomattiin sattumalta amantadiinin Parkinsonin taudin oireita vähentävä vaikutus. Viime mainitulla indikaatiolla amantadiini on ollut pitkään markkinoilla. Käytetty annos on ollut 100-200 mg/vrk. Samaa annosta suositellaan myös influenssan ehkäisyyn ja hoitoon. Yli 65-vuotiaille suositeltu annos em. indikaatiossa on 100 mg/pv, 2-10-vuotiaille lapsille 50-100 mg/pv ja 10-15-vuotiaille 100 mg/pv. Ennaltaehkäisyn tulisi kestää koko influenssaepidemian ajan eli yleensä ainakin 4-8 viikkoa.

Vaissin vanhuksia Turussa liikaa

Eero Vaissin selostus vanhustenhuollon kehityksestä Turussa vuosina 1988-91 (SLL 34/91) onnahtelee, kun vanhusten lukumäärät taulukossa 1 ovat pahasti virheelliset. Taulukon mukaan Turussa olisi vuoden 1990 päättyessä ollut 65 vuotta täyttäneitä peräti 38 797 (24,3 % väkiluvusta), kun heitä todellisuudessa oli 25 546 (16,0 %), joista 75 vuotta täyttäneitä oli 11 050 ja heistä taas 85 vuotta täyttäneitä 2 201.

Vastaus Ilmari Ruikan kirjoitukseen

Valitettavasti kirjoitukseen vanhustenhuollon kehitys Turussa vuosina 1988-91 (SLL 34/91) oli pujahtanut toimitusvaiheessa virhe taulukkoon 1. Taulukossa esitettiin Turun vanhusten määrät ja taulukon tulee olla seuraavassa muodossa:

Lastenpsykiatrinen päivystys

Koko psykiatrian kentässä päivystystoiminta on ollut kehittymätöntä ja tältä osin palvelujärjestelmä on huonosti vastannut väestön tarpeisiin. Aikuispsykiatrian puolella välitöntä psykiatrista hoitoa on voitu järjestää lähinnä pakkohoidon tarpeessa oleville henkilöille. Lastenpsykiatrian puolella tilanne on ollut vieläkin huonompi. Lähestulkoon kaikkiin hoitoihin on päässyt vain jonojen kautta. Kriisiteorioiden ja -toiminnan kehittymisen myötä valmius psykiatriseen päivystykseen on muuttunut. Lisäksi erilaiset epidemiologiset kartoitukset ja hoitotarveselvitykset ovat tuoneet esiin psykiatrisen päivystystoiminnan tarpeen. Erityisesti lasten kohdalla pitkät jonotusajat ovat epämielekkäitä.