Katsaus 1920-luvulla Fysiatrinen-Lääkäriyhdistys ja sen jäsenet

Fysiatrien tavanomaisessa kokouksessa 19.3.1970 saimme yllätyksenä kokea todellista "historien siipien havinaa", kun kollega Vilhelm Sucksdorff (1892- 1971) pyysi puheenvuoron ja ilmoitti lahjoittavansa yhdistykselle pankkikirjan, jossa olivat talletettuina ammoin perustetun ja sittemmin sammuneen Fysiatrisen-Lääkäriyhdistyksen varat! Hän katsoi, että yhdistyksemme oli oikeutettu perimään nämä rahat, koska toimimme samalla alalla ja samassa tarkoituksessa kuin tämä edesmennyt yhdistys. Niinpä meillä olikin sitten ilo ja kunnia saada köyhään yhdistykseemme, kuin taivaanlahjana, varoja kokonaista 193 markkaa ja 45 penniä.

Kirje Dzirnovista

Suomen Moskovan suurlähetystö ja suurlähettiläs ovat saaneet kirjeen Dzirnovin psykiatrisen tuberkuloosisairaalan osastopäälliköltä Ljubov Abdulaevilta. Julkaisemme kirjeen toivoen sen hätähuudon tavoittavat suomalaiset hyväntekeväisyysjärjestöt.

Paras ohjelmointikieli

Kauneus on katsojan silmän ominaisuus, ei kohteen. Paras ohjelmointikieli on se, jolla tehtäväksi annettu työ voidaan ratkaista. Vaikka useimpien mielestävanha tuttu kieli on parempi kuin nippu uusia, saattaa oikea kielen valinta tehdä mahdottomalta näyttävän työn mahdolliseksi.

Erkki Karjalainen

Hildegard Bingeniläinen

Hildegard Bingeniläinen (1098-1179) oli merkittävä luova henkilö Saksassa keskiajalla. Hänen monipuolinen toimintansa suuntautui myös silloisen lääketieteen alalle. Häntä voidaankin pitää ensimmäisenä saksalaisena naislääkärinä. Saksankielisessä kulttuurissa Hildegardin elämä ja teokset ovat synnyttäneet laajan tutkimuksen teologian, antropologisen filosofian, mystiikan, musiikin, luonnontieteiden ja lääketieteen alueilla.

Arno Forsius

Erolapsen kuviteltu etu lyömäaseena ja lypsykoneena

Olipa kerran mies ja nainen. Sukukypsiä molemmat, biologisesti. Löysivät toisensa. Todennäköisyys tällaiselle on joko olematon tai sitten 1:10.

Julkisen terveydenhuollon kriisi ja ratkaisu

Lääkärilehdessä ilmestyy loppuvuoden ajan kuukausittain kolumnisarja terveydenhuollon ajankohtaisista kysymyksistä - ja vastauksista. Kirjoittajat ovat kunnallispolitiikan dosentti, julkishallinnon apulaisprofessori Risto Harisalo Kuopion yliopistosta ja dosentti Timo Korhonen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.

Risto Harisalo Timo Korhonen

20.6.1992 Yhteiskuntamielipide savuttomaksi

Tupakan terveyshaitat ovat kiistattomat. Tupakoinnin arvioidaan aiheuttavan vuosittain noin 6 000 suomalaisen kuoleman. Tupakoinnin lopettaminen vähentäisi suomalaisten ennenaikaista kuolevuutta ja sairastavuutta enemmän kuin mikään muu yksittäinen terveyspoliittinen toimenpide.

Taito Pekkarinen

20.6.1992 Samhällsopinion för rökfritt

Rökningens hälsorisker kan inte bestridas. Rökning uppskattas årligen orsaka om-kring 6 000 finländares död. Minskad rökning skulle effektivare än någon annan enskild hälsopolitisk åtgärd minska förekomsten av förtidig död och sjukdom bland finländarna.

Taito Pekkarinen

Digeroitujen äidinmaidonkorvikkeiden käyttö

Digeroituja äidinmaidonkorvikkeita on viime aikoina suositeltu useaan käyttötarkoitukseen. Alun perin vauvojen vaikeiden imeytymishäiriöiden hoitoon kehitettyjen valmisteiden on todettu sopivan korvaavaksi ravinnoksi niille imeväisille, joille tavallinen äidinmaidonkorvike on aiheuttanut lehmänmaitoallergian oireet. Lisäksi digeroituja tuotteita on kokeiltu imeväisten koliikkivaivojen hoitoon. Allergiaoireiden hoidosta on johdettu ajatus ehkäistä digeroitujen tuotteiden avulla

Erkki Savilahti Erika Isolauri Kaisu Juntunen-Backman

Itsemurhat ja HIV-tartunnan pelko

Itsemurhat Suomessa 1987 -tutkimusprojektin aineistossa yhden vuoden ajalta ei löytynyt yhtään HIV-seropositiivista itsemurhan tehnyttä. Tutkimusajankohtana HIV-tartunta ja aids olivat laajasti esillä niin joukkotiedotusvälineissä kuin terveyskasvatuskampanjoissakin. Kaikkiaan 1 397:stä itsemurhan tehneestä 28:lla (2 %) HIV-tartunnan pelko oli itsemurhaprosessissa myötävaikuttava tekijä. Heistä viidellätoista esiintyi riskikäyttäytymistä ja kuudentoista tiedettiin saaneen HIV-negatiivisen vasta-ainetuloksen. Kolmen neljäsosan arvioitiin kärsineen masennusoireyhtymästä. Lähes kaikki hakivat apua terveydenhuollosta vähän ennen kuolemaansa. Ainakin osaa HIV-tartunnan pelosta kärsineitä itsemurhan tehneitä olisi voitu auttaa terveydenhuollossa tunnistamalla pelkoon liittynyt masennus ja itsemurhavaara.

Arja Aro Markus Henriksson Jouko Lönnqvist