Rasituskoe antaa tietoa aivohalvauksen vaarasta

Huono fyysinen kunto on todettu jopa yhtä tärkeäksi sydän- ja verisuonisairauksien riskiä ennustavaksi tekijäksi kuin tupakointi, korkea kolesteroli, kohonnut verenpaine, tyypin 2 diabetes ja ylipaino. Kuntoa mittaavalla rasituskokeella voidaan arvioida myös aivohalvauksen vaaraa.

Sudhir Kurl

D-vitamiinivajeen yleisyys suomalaisilla nuorilla miehillä

Ihossa tuotettu ja ravinnosta saatu D-vitamiini muuntuu ensin maksassa kalsidioliksi ja sitten joko munuaisissa tai kohde-elimissä kalsitrioliksi, joka on D-vitamiinin hormonaalisesti aktiivisin muoto. Kalsitrioli säätelee solujen toimintoja vaikuttamalla mm. satojen geenien ilmentymiseen elimistössä. Veressä oleva kalsidioli on elimistön D-vitamiinin saannin paras mittari.

Ilkka Laaksi

Lapsuusiän lihavuus ennustaa metabolista oireyhtymää

Metabolisen oireyhtymän esiintyvyys kasvaa maailmanlaajuisesti kaikissa ikäryhmissä, mutta voimakkaimmin nuorissa ikäluokissa.

Noora Mattsson

Lapsena sairastetun aivokasvaimen myöhäisvaikutukset

Aivokasvaimen sairastaneilla on suuri riski kroonisiin terveysongelmiin myöhemmässä elämässä. Aivokasvaimiin liittyvät haitalliset myöhäisvaikutukset voivat johtua kasvaimesta tai olla hoitojen seurausta.

Sari Pietilä

Varhaisen nivelreuman hoitostrategia ja pitkäaikaistulokset

Suomessa suositellaan aktiivisen nivelreuman aloitushoidoksi kolmen reumalääkkeen ja pieniannoksisen kortisonin yhdistelmähoitoa.

Vappu Rantalaiho

Makrohematuria on syytä selvittää perusteellisesti

Verivirtsaisuuden diagnostiikan näyttöön perustuvat tutkimussuositukset ja algoritmit ovat epätäydellisiä. Asiaan on saatavissa lisävalaistusta yli 10 vuotta kestäneestä tutkimuksesta, joka tekijöidensä käsityksen mukaan on pisin tähänastisista makrohematuriapotilaiden prospektiivisista seurantatutkimuksista.

Ossi Lindell

Tahdistinhoidon etäseuranta on tehokasta ja turvallista

Etäseuranta on korvaamassa rytmihäiriötahdistinpotilaiden perinteiset määräaikaiset polikliiniset tarkastuskäynnit. Tahdistinhoidon etäseurantajärjestelmä monitoroi ja lähettää langattomasti ja automaattisesti perustietoja tahdistimen tilasta hoitoyksikköön tyypillisesti kerran vuorokaudessa. Seuranta ei häiritse potilasta. Jatkuvan monitoroinnin avulla uhkaavat toimintahäiriöt on mahdollista havaita nopeasti. Järjestelmä voi lähettää hälytyksen sähköposti- tai tekstiviestinä hoitavaan yksikköön, jossa viestit luetaan tyypillisesti virka-aikana ja tarkastetaan toimintahäiriön laatu palvelimelta.

Juhani Airaksinen

Vanha keino tarjolle ennenaikaisen synnytyksen ehkäisyyn

Jo unohtuneita hoitokeinoja ilmaantuu aika ajoin uudelleen käyttöön. Yksi näistä on kohdunkaulaa tukevan pessaarin käyttö ennenaikaisen synnytyksen riskin vähentämiseksi. Espanjalaisessa monikeskustutkimuksessa, joka on ensimmäinen kontrolloitu tämän menetelmän tutkimus, pessaaria käyttäneillä riskipotilailla oli merkitsevästi vähemmän ennenaikaisia synnytyksiä kuin pelkässä seurannassa olleilla.

Pertti Kirkinen

Syöpäpotilaan laihtuminen ja hidastuminen ennakoivat lyhyttä elinikää

Levinnyttä syöpää sairastavan iäkkään potilaan kuolemanriski on yli kaksinkertainen, jos ravitsemustaso on heikko ja liikuntakyky on hidastunut.

Sirkku Jyrkkiö

Etenevien muistisairauksien varhainen tunnistaminen - neuropsykologinen näkökulma

Neuropsykologinen tutkimus on hyödyksi varhaisen muistisairauden tunnistamisessa ja ­erotusdiagnostiikassa.

Hanna Jokinen, Tuomo Hänninen, Raija Ylikoski, Mira Karrasch, Veijo Pulliainen, Laura Hokkanen, Erja Poutiainen, Timo Erkinjuntti, Marja Hietanen