Marfan-potilaan aortan repeämän riski

Nousevan aortan asteittaisen laajentumisen ja siitä aiheutuvan repeämäriskin arviointi on Marfanin oireyhtymää sairastavan potilaan hoidon ja seurannan keskeinen tavoite. Yleisimmin on katsottu leikkauksen olevan aiheellinen ainakin silloin, kun aortan tyven läpimitta ylittää 50 mm.

Juhani Airaksinen

Syöpäpotilaan trombosytoosille löytyi järkevä selitys

Trombosytoosi paraneoplastisena ilmiönä on vanha tuttu, mutta selityksiä mekanismille on kaivattu. Erinomainen selvitys syistä ja seuraamuksista munasarjasyöpää sairastavilla antaa loogisen vastauksen.

Marko Vesanen

Uusi pneumokokkirokote on kustannusvaikuttava

Keuhkokuumeen esiintyvyyttä lisäävät ikä, tupakointi ja alkoholinkäyttö. Tietyt sairaudet (esim. astma) lisäävät riskiä sairastua keuhkokuumeeseen. Tavallisen keuhkokuumeen hoito maksaa keskimäärin 3 000 euroa, tehohoitoa vaativan taudin hoito moninkertaisesti enemmän. Kliinikot ovat epäilleet pneumokokkirokotteen kustannushyötyä, mutta nyt näyttö on saatu.

Heikki Ekroos

Kesän 2010 enterovirusepidemia Suomessa

Enterovirusepidemioita esiintyy tavallisimmin loppukesällä. Vuonna 2010 yksittäisiä enteroviruksen aiheuttamia meningiittitapauksia ilmaantui jo kesäkuussa, ja ne lisääntyivät merkittävästi heinäkuussa. Yksi sairastuneista osallistui Suomen Partiolaisten suurleiriä edeltäneelle rakennusleirille.

Katri Jalava, Merja Roivainen, Tytti Vuorinen, Soile Blomqvist, Anna Sepponen-Lavikko, Arja Tomminen, Outi Lyytikäinen

Nuorten yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoito

Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön keskeiset piirteet ovat ylenmääräinen huolestuneisuus, murehtiminen ja fyysiset jännitysoireet.

Max Karukivi, Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu

Potilastietojärjestelmien turvallisuusriskit hallintaan

Terveydenhuollon tietojärjestelmiin liittyy ongelmia, jotka haittaavat sekä lääkäreitä, hoitajia että potilaita, mutta tietoa näistä vaaroista ei ole julkaistu riittävästi.

Taina Arvola, Petri Pommelin, Ritva Inkinen, Seija Väyrynen, Outi Tammela

Munuaissolukarsinooman uudet prognostiset merkkiaineet

Munuaissyöpä on vuosikymmenten ajan jatkuvasti yleistynyt. Vaikka se diagnosoidaan nykyisin useimmiten sattumalöydöksenä vatsan alueen kuvantamistutkimuksissa ja hoitomenetelmät ovat viime vuosikymmenten aikana kehittyneet, munuaissyöpäkuolleisuus ei ole vähentynyt.

Hanna-Leena Ronkainen

Deksmedetomidiinipitoisuus ei muutu yllätyksellisesti suurillakaan annoksilla

Väitöstutkimuksessa selvitettiin teho-osasto- ja toimenpidepotilaiden rauhoittamiseen tarkoitetun deksmedetomidiinin farmakokinetiikkaa ja farmakodynamiikkaa terveillä koehenkilöillä sekä tehohoitopotilailla.

Timo Iirola

Ovatko lyhyet oireettomat eteisvärinäkohtaukset tahdistimen muistissa antikoagulaation aihe?

Eteisvärinä aiheuttaa noin 15 % aivohalvauksista. Joka neljännen aivohalvauksen aiheuttaja jää epäselväksi, ja piilevää eteisvärinätaipumusta on epäilty osasyylliseksi tässäkin potilasryhmässä.

Juhani Airaksinen

Psyykenlääkkeet eivät ole muita lääkkeitä huonompia

Kymmenen viime vuoden aikana ilmestyneet meta-analyysit masennuslääkkeiden ja antipsykoottien tehosta ovat herättäneet levottomuutta sekä lääkärikunnan että median keskuudessa. Psyykenlääkkeiden teho on osoittautunut aiemmin luultua heikommaksi, ja on pohdittu, onko psykiatristen lääkkeiden käyttö lainkaan perusteltua.

Tero Taiminen