Kaikututkimuksen käyttö lisää tyttösikiöiden abortointia

Intiassa on viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana tehty 3,1-6 miljoonaa raskaudenkeskeytystä sikiön sukupuolen osoittauduttua tytöksi varhaisraskauden kaikututkimuksessa. Tämä on johtanut lapsen sukupuolen epäfysiologiseen muutokseen erityisesti perheissä, joissa ensimmäinen lapsi on tyttö: vuonna 1990 tässä tilanteessa syntyi Intiassa 906 tyttöä 1 000 poikaa kohden, mutta vuonna 2005 enää vain 836. Asia on ollut jo pidempään tiedossa, mutta nyt 250 000 synnytyksen aineistosta tehty tutkimus osoitti muutoksen nopeutumisen.

Pertti Kirkinen

Myelodysplastinen oireyhtymä avautuu hieman

Myelodysplastisen oireyhtymän tunnusmerkki on luuytimen toimintakyvyn heikkous, joka aiheuttaa verenkuvassa näkyvät yhden tai useamman solulinjan vajavuudet niihin liittyvine oireineen sekä useimmiten myös akuutin myelooisen leukemian kehittymisen uhkan. Perinteisesti verenkuva, luuytimen mikroskooppitutkimus ja kromosomitutkimus ovat jakaneet tautia eri alaryhmiin, mutta tämä tutkimus raapaisee pintaa syvemmältä.

Marko Vesanen

Lasten elinsiirrot

- Lasten elinsiirtotoiminta käynnistyi maassamme 25 vuotta sitten. Tähän mennessä siirtoleikkauksia on tehty 373 lapselle ja nuorelle. Näistä munuaisensiirtoja on runsas puolet, maksansiirtoja neljännes ja sydämensiirtoja kuudesosa. Hiljattain käynnistyivät myös keuhkon- ja suolensiirrot.

Hannu Jalanko, Heikki Sairanen

Aikuisten sydämensiirrot

- Sydämensiirto on viimeinen hoitovaihtoehto, kun potilaalla on vaikea, henkeä uhkaava sydämen vajaatoiminta.

Janne J. Jokinen, Jyri Lommi, Karl B. Lemström

Keuhkonsiirrot tänään - nykyaikaista hoitoa loppuvaiheen keuhkosairauksiin

- Nykyaikaisin menetelmin on vuodesta 2002 lähtien Suomessa tehty sata keuhkonsiirtoa. Yhden vuoden eloonjäämisosuus on ollut 95 %, ja edelleen näistä potilaista on elossa yli 85 %. Hoitomuodon kehityksen myötä hyvä elämänlaatu ja pitkäaikaiseloonjääminen ovat todennäköisiä.

Pekka Hämmäinen, Maija Halme

Nuoren lääkärin haasteet kanteluiden näkökulmasta

Lääkärit voivat joutua haasteellisiin tilanteisiin työuransa alussa, kun työkokemusta on vielä niukasti. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko lääketieteen opiskelijoihin ja nuoriin lääkäreihin kohdistuneiden kanteluiden syissä eroja kokeneempiin lääkäreihin verrattuna.

Jenni Kasanen, Helena Mussalo-Rauhamaa, Jaana Mäkelä

Imeväisikäisten ja nuorten lasten vatsakalvodialyysi ja neurologinen kehitys

Suomessa on suhteellisen paljon imeväisikäisiä lapsia, jotka tarvitsevat keinomunuaishoitoa. Pienten lasten hoito toteutetaan yleensä vatsakalvodialyysinä, ja se on välivaihe ennen myöhemmin tehtävää munuaissiirtoa.

Hanne Laakkonen

Ensimmäisen raskaus - kolmanneksen sikiöseulonnan toimivuus riippuu äidin iästä

Suurin osa Down-sikiöistä todetaan 35-vuotiaiden tai sitä vanhempien naisten raskauksissa. Näiden naisten osuus kaikista raskaana olevista naisista on kasvanut ja on nykyään noin 19 prosenttia. Seulonnan toimivuus eri-ikäisten naisten joukossa vaihtelee. Seulonta löytää Down-sikiöt sitä paremmin, mitä iäkkäämpi äiti on. Toisaalta myös väärien positiivisten seulontatulosten määrä kasvaa äidin iän kasvaessa. Huonoiten seulonta toimii 25-29-vuotiaiden naisten joukossa.

Jaana Marttala

Aivohalvauksen hoitotuloksissa on edelleen parannettavaa

Aivohalvaukset ovat tärkeimpiä kuoleman ja pitkäaikaisen vammaisuuden aiheuttajia Suomessa. Elämänsä ensimmäisen aivohalvauksen saa vuosittain yli 10 000 suomalaista ja yli 80 000 on joskus sairastanut aivohalvauksen.

Atte Meretoja

Keuhkoembolian kotihoito on usein turvallista

Kokemusperäisesti tiedetään, että hyväkuntoisten keuhkoemboliapotilaiden hoito onnistuu turvallisesti ilman sairaalahoitoa, mutta selvä tutkimusnäyttö kotihoidon turvallisuudesta on toistaiseksi puuttunut.

Juhani Airaksinen