Erikoislääkärikoulutuksen opinto-opas päivitettiin
Pakollinen terveyskeskuskoulutusjakso suoritetaan nyt suorassa työsuhteessa koulutuspaikkaan.
Kaikissa erikoislääkärikoulutusta tarjoavissa yliopistoissa voimassa oleva valtakunnallinen opinto-opas on päivitetty. Siinä on kaksi suurempaa muutosta, jotka koskevat kaikkia erikoisaloja. Näin kertoo koulutuspäällikkö Kirsi Puomila Turun yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.
Erikoislääkärikoulutuksen kokonaislaajuus ilmoitetaan myös opintopisteinä. Yksi lukuvuosi täysipäiväistä opiskelua vastaa 60 opintopistettä, joten valmistumisvaiheessa koulutuksen opintopistelaajuudeksi merkitään 300 opintopistettä.
– Opintopisteet merkitään 1. elokuuta alkaen kaikille erikoislääkärikoulutuksesta valmistuneille joka yliopistossa, Puomila kuvaa.
Yhdeksän kuukauden pakollinen terveyskeskuskoulutusjakso suoritetaan suorassa työsuhteessa koulutuspaikkaan yliopiston yleislääketieteen oppialan hyväksymässä terveyskeskuksessa, jolla on voimassa oleva koulutuspaikkasopimus ja joka täyttää koulutuksen laatukriteerit. Tämä koskee 1. elokuuta alkaen solmittuja työsopimuksia.
Varsinaiseen opinto-oppaaseen liittyy myös Osaamisen arviointi -opas. Se päivittyy tällä hetkellä joka vuosi, sillä osaamisperustaisen erikoislääkärikoulutuksen kehittymisen myötä osaamisen arvioinnin vaatimukset muuttuvat nopeasti ja erikoisalat tekevät kehittämistyötään eri tahtiin.
Tässä oppaassa kuvataan Puomilan mukaan muun muassa EPA:t ja Etapit, joiden avulla erikoistuvan lääkärin osaamisen kehittymistä arvioidaan ja seurataan. Tällä hetkellä lähes kaikki erikoisalat ovat listanneet oppaaseen vähintään viisi EPA:ta.
Etapit ovat erikoistuvan kehittymistä viitoittavia virstanpylväitä, joiden saavuttamista dokumentoidaan itsearviointien ja havainnoinnin avulla.
EPA puolestaan on erikoisalalle ominainen työtehtävä tai toiminto, jossa luottamus erikoistuvan pätevyyteen lisääntyy asteittain osaamisen karttuessa.
Yleislääketieteen reunakoulutukseen ei hyväksytä diagnostisia aloja
Merkittävä muutos yleislääketieteen osalta erikoislääkärikoulutuksen opinto-oppaan päivityksessä on, että terveyskeskuskoulutusjaksot pitää nyt tehdä suorassa työsuhteessa yliopiston hyväksymiin koulutuspaikkoihin, sanoo yleislääketieteen professori Päivi Korhonen Turun yliopistosta.
– Perusteena tähän on se, että yliopistot ovat tehneet koulutussopimukset hyvinvointialueiden ja laatukriteerit täyttävien kokonaisulkoistettujen terveysasemien kanssa. Näin halutaan turvata koulutettaville lääkäreille mahdollisuus sitoutua työpaikkaan, ohjaussuhteeseen ja pitkäkestoisiin potilas-lääkärisuhteisiin, mikä on yleislääketieteen erikoisalan ydintä. Sen sijaan työvoimavälittäjien kanssa yliopistoilla ei ole koulutussopimusta, hän mainitsee.
Yleislääketieteeseen erikoistuvan täytyy olla vähintään 1,5 vuotta koulutettavana jollakin muulla erikoisalalla. Tähän reunakoulutukseen ei enää hyväksytä diagnostisia erikoisaloja, sillä niissä lääkärin vuorovaikutus potilaan kanssa jää Korhosen mukaan usein vähäiseksi.
– Niin sanottuun vapaavalintaiseen osioon (maksimi 6 kuukautta) voidaan hyväksyä työskentelyä diagnostisellakin erikoisalalla.
Päivitetyssä opinto-oppaassa annetaan ohjeistus sektorityön ja etätyön sisällöistä ja määristä. Korhonen kertoo, että tämä tuli ajankohtaiseksi korona-aikana, koska silloin siirryttiin pitkälti etätyöhön. Pohdittiin, kuinka paljon etätyötä voi olla koulutusvaiheessa olevalla lääkärillä, kun seniorituki käytännössä puuttuu.
– Nuoren lääkärin pitäisi ensin oppia tutkimaan ja haastattelemaan potilaita, ennen kuin pystyy tekemään kunnolla etätyötä. Sektorityön määrään annettiin ohjeistus, jotta koulutusaika olisi mahdollisimman monipuolista.
Juttua täydennetty 15.12.2023 kello 13.40 lauseella Niin sanottuun vapaavalintaiseen osioon (maksimi 6 kuukautta) voidaan hyväksyä työskentelyä diagnostisellakin erikoisalalla.
