Lähtökohdat Selvitimme huonoksi tai kohtalaiseksi terveytensä arvioivien lasten ja nuorten osuuksia vuosina 2002–2022 sekä selittävien tekijöiden selitysvoimakkuuksia ja muutoksia ajassa. Tutkimustietoa aiheesta on rajallisesti.

Menetelmät Aineistona oli 11-, 13- ja 15-vuotiaiden kyselyaineisto vuosilta 2002–2022 (n = 33 543). Huonoa tai kohtalaiseksi koettua terveyttä tarkasteltiin suhteessa ikään, sukupuoleen, perheen varallisuuteen, sosiaaliseen tukeen ja terveyskäyttäytymiseen.

Tulokset Vuosina 2002–2022 huonoksi tai kohtalaiseksi terveytensä arvioivien osuus vaihteli 11 prosentista 16 prosenttiin. Läpi vuosien osuus oli suurempi iältään vanhemmilla sekä niillä, joiden perheen suhteellinen varallisuus oli alhaisempi, sosiaalinen tuki oli kohtalainen tai vähäinen tai jotka eivät täyttäneet liikkumis- ja unisuosituksia. Vuosina 2022, 2006 ja 2022 huonoksi tai kohtalaiseksi terveytensä arvioivat yleisemmin tytöt. Selittäjien yhtäaikainen tarkastelu vuosina 2014–2022 vahvisti perheen varallisuuden, sosiaalisen tuen ja terveyskäyttäytymisen yhteyden koettuun terveyteen kaikkina kolmena ajankohtana.

Päätelmät Lasten ja nuorten terveyserot ovat sitkeässä. Terveyden eriarvoisuutta tulee seurata ja yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvään terveyteen turvata jokaiselle.