Arvoista käytäntöön

Lääkäriliiton perusarvot pohjautuvat Hippokrateen valaan, ovat universaaleja ja kattavat laajoja kokonaisuuksia. Nämä perusarvot ovat elämän kunnioittaminen, ihmisyys, eettisyys, korkea ammattitaito ja kollegiaalisuus.

Olli Meretoja

Toiminnanjohtaja Kristiina Patja:
"Täydennyskoulutuksen suositukset on vietävä käytäntöön"

Lääkäreiden täydennyskoulutuksesta on olemassa hyvät suositukset, jotka tulee viedä käytäntöön. Näin sanoo Lääkärien ammatillisen kehittymisen tuki ry:n tuore toiminnanjohtaja Kristiina Patja.

Janne Ora

Jukka Tuomisen teos voitti Arvo Ylppö -muistomerkkikilpailun

Palkintolautakunta valitsi Jukka Tuomisen työn Hopeinen puu voittajaksi Arvo Ylppö -muistomerkkikilpailussa. Toiselle sijalle pääsi Vesa-Pekka Rannikon teos Tuolit, kolmanneksi ylsi Tea Mäkipään työ Pulssi, neljänneksi Pertti Kukkosen veistos Elämään ja viidennelle sijalle tuli Orvo Heinosen Meemien kohtaaminen. Lääkäriliiton hallitus tekee asiasta lopullisen päätöksen kesäkuussa.

Ulla Toikkanen

Lastenortopedian ja traumatologian erityispätevyys-ohjelman siirtymäaika päättymässä

Lastenortopedian ja traumatologian erityispätevyysohjelman kolmen vuoden siirtymäaika päättyy 15.6.2008. Siirtymäaika alkoi 15.6.2005, jolloin Lääkäriliiton hallitus hyväksyi erityispätevyysohjelman.

Ammatinharjoittajan ja lääkärikeskuksen välinen sopimusmalli

Suomen Lääkäriliitto ja Lääkäripalveluyritysten Yhdistys (LPY) uudistivat alkuvuodesta ammatinharjoittajan ja lääkärikeskuksen välisen sopimusmallin. Samalla sovittiin potilaille tuotettavia yksityisiä terveyspalveluita koskevista ehdoista.

Markku Kojo, Kati Lehtonen

Päivystystä vain erikoissairaanhoidossa?

Päivystyksen tarkoituksena on turvata välitöntä hoitoa vaativien potilaiden lääkärinpalvelut kaikkina vuorokauden aikoina. Säännöllisen työajan lisäksi tehtävä päivystys kuuluu jokaisen virassa olevan lääkärin virkavelvollisuuksiin. Viime vuosina päivystystoiminta on kuitenkin muuttunut suuresti. Vuonna 1990 päivystystä oli vielä yli 200 terveyskeskuksessa, mutta vuonna 2006 ympärivuorokautisia perusterveydenhuollon päivystyspisteitä oli enää noin 45 ja tämäkin määrä on edelleen vähentynyt. Päivystävien sairaaloiden määrä on pysynyt vastaavana aikana lähes ennallaan eli 40:ssä. Sairaaloiden päivystysvakansseista noin 30 % on aktiivipäivystyspisteitä ja muu erikoissairaanhoidon päivystys hoidetaan joko vapaamuotoisena eli takapäivystyksenä tai niin kutsuttuna muuna työpaikkapäivystyksenä.

Antti Tamminen

Työparityöskentely helpottaa terveyskeskuslääkärin työtä

Lääkärien pako terveyskeskuksista ja hallitsemattomat, kaoottiset työolosuhteet ovat olleet viime aikoina jatkuvasti puheenaiheena. Syyllisiä on haettu milloin esimiehistä, milloin huonoista palkoista tai lääkäreistä, jotka eivät osaa suunnitella töitään järkevästi. Tilannetta on pyritty korjaamaan siirtämällä tehtäviä hoitajille. Nyt esillä oleva hoitajien reseptinkirjoitusoikeus on yksi tällainen yritys. Myös hoitajien vastaanottoja on lisätty, kun lääkäreitä ei ole riittävästi. Hoitajille on siirretty pitkäaikaissairaiden vuosikontrolleja, ja he ovat voineet määrätä näille potilaille hyvinkin laajasti laboratoriotutkimuksia. Hoitajat ovat pitäneet myös akuuttivastaanottoa.

Helena Nukari

Johtamiskoulutusta edistetään

Lääkäriliiton hallitus edistää lääkärien johtamiskoulutusta. Se asetti 9. huhtikuuta pitämässään kokouksessaan pienryhmän suunnittelemaan koulutuksen rakennetta ja sisältöä. Pienryhmässä ovat hallituksen jäsenistä Taina Autti ja toimistosta koulutusjohtaja Hannu Halila.

Anne-Maj Aunula

Työterveyslääkärien palkkausta koskeva suositus
Hyväksytty Suomen Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa 9.4.2008

Suomen Lääkäriliiton työterveyslääkärien palkkausta koskeva suositus pohjautuu ylempien toimihenkilöiden ansiokehitykseen, ja suositusta on korjattu aina jo toteutuneen ansiokehityksen perusteella. Tästä johtuen on Lääkäriliiton hallitus 9.4.2008 Työterveyslääkärit-alaosaston esityksestä päättänyt korottaa suositusta 4,0 %:lla 1.6.2008 lukien. Uusi palkka on 1 679 euroa viikkotuntia kohti vuodessa.

Eija Kotkavirta on ympäristön ja terveyden asialla

Työterveyslääkäri Eija Kotkavirta kannustaa kollegoita mukaan kunnallispolitiikkaan: Kunnallispolitiikka on tärkeää, sillä kunnissa tehdään paljon ihmisten jokapäiväiseen elämään vaikuttavia ratkaisuja.

Minna Seppä

Voiko sairaanhoitopiirin johtajaksi hakea lääkäri?

Arpa ei suosinut. Kolumnivuoroni osui keskelle lomaa. Niinpä istun Roomassa pikkuveljen asunnossa ja mietin mitä kirjoittaisi. Huonomminkin voisi olla. Pari minuuttia Pantheonille, Campo de Fiori nurkan takana. Sen keskellä filosofi Giordano Brunon patsas. Inkvisitio poltti hänet vuonna 1600 roviolla, koska hän oli sitä mieltä, että avaruus on ääretön ja että siinä on omamme lisäksi muitakin galakseja. Mielipide-eroista emme ole onneksi päässeet, mutta toivottavasti olemme oppineet sietämään niitä paremmin. En tiedä mitä mieltä filosofi olisi ollut terveydenhuollon johtamisesta. Todennäköisesti hän olisi ainakin kauhistellut muutostahtia.

Raija Niemelä

Hyvä neuvottelija kuuntelee

Jos et osaa kuunnella, et tiedä, mitä toinen haluaa. Kuuntelemisen taitoa voi ja sitä kannattaa kehittää. Aito, vastavuoroinen kuunteleminen kuuluu neuvottelijan perustaitoihin. Aiheesta puhuttiin viime viikon lopulla Lääkärikartellin järjestämällä luottamusmiestaidon jatkokurssilla.

Minna Seppä

Kunnallisvaalit ovat terveysvaalit

Terveyspalvelut ovat vuodesta toiseen kuntalaisten eniten arvostamien palveluiden joukossa. Lääkärit tuntevat terveyspalvelut ja ovat halukkaita niitä kehittämään. Syksyllä pidettävissä kunnallisvaaleissa on tilaisuus liittyä päättäjien riviin.

Minna Seppä

Jaettu työ on kaksinkertainen työ?

Ministeriötasolla on vuosikaudet haaveiltu työnjaon järkeistämisestä lääkärien ja hoitajien välillä, tavoitteena ilmeisesti suurempi tehokkuus. Eivätpä ole tietääkseni tässäkään asiassa lääkäreiltä ainakaan isommassa mittakaavassa kysyneet, mitkä työt voisi antaa vähemmän koulutettujen tehtäväksi. Lääkärin silmin järkeistäminen tarkoittaa jotain ihan muuta kuin viime aikoina julkisuuteen tulleet kaavailut mm. reseptinkirjoitusoikeudesta.

Tinja Lääveri

Lääkärikouluttajan erityispätevyys kehittää kouluttajan osaamista

Suomen Lääkäriliiton hallitus päätti 16.10.2007 perustaa lääkärikouluttajan erityispätevyyden. Lähes kaikki perus- ja erikoissairaanhoidon lääkärit toimivat jossain uransa vaiheessa kouluttajina. Vaatimukset entistä monipuolisempien ja pätevämpien lääkärien kouluttamiseksi lisääntyvät, ja sen vuoksi tarvitaan panostusta kouluttajina toimivien lääkärien ammattitaidon kehittämiseen. Lääkärikouluttajan erityispätevyys tarjoaa lääkäreille jäsennellyn, nykyaikaisen tavan kehittää osaamistaan koulutus- ja kehittämistehtävissä.

Kati Hakkarainen, Carita Suominen

Milloin lääkäri on valmis aloittamaan itsenäisen yksityispraktiikan?

Lääketieteen opiskelija valmistuu vähitellen kandidaatista eurolääkärivaiheen kautta itsenäisesti ammattiaan harjoittavaksi lääkäriksi. Kandidaatti voi aloittaa työkokemuksen kartuttamisen lääkärisijaisena terveyskeskuksissa ja sairaaloissa uuden 14.2.2008 voimaan tulleen asetuksen ohjeilla. Pätevyysvaatimuksia ja työnantajalta vaadittavia ohjausjärjestelyjä tiukennettiin aiemmasta.

Marjut Laurikka-Routti

Lääkäreistäkin on tullut ihmisiä

Mikko Kangas jätti Lääkäriliiton neuvottelupäällikön tehtävät helmikuun lopussa. Suomalaisen omalääkärijärjestelmän isä lähtee vapaalle hyvin mielin. 34 vuoteen lääkärinä mahtuu paljon raskasta, mutta mielekästä työtä. Nyt on aika nauttia.

Minna Seppä

Jaana Puhakka Uudenmaan aluepäälliköksi

Uudenmaan alueen perusterveydenhuollon aluepäälliköksi ja liiton järjestövaliokunnan jäseneksi on valittu Jaana Puhakka. Helsingin terveyskeskuksen Töölön asemalla työskentelevä 44-vuotias Puhakka on koulutukseltaan yleislääketieteen erikoislääkäri. Puhakka valittiin työnsä perusterveydenhuollossa jättäneen Mikko Valkosen tilalle.

Haittatapahtumiin puuttumalla satojen miljoonien säästöt

Haipro on terveydenhuollon haittatapahtumien raportointiin tarkoitettu uusi ohjelmisto, jota käyttää jo 40 terveydenhuollon yksikköä. Virheistä ja läheltä piti -tilanteista ilmoittamalla työprosesseja voidaan kehittää.

Minna Seppä

Tempoileva omistajaohjaus ahdistaa

Keskustelu terveydenhuoltomme alueellisesta epätasa-arvosta ja terveyskeskusjärjestelmän alasajosta on jatkunut jo vuosikausia. Syy tähän on selvä. Järjestelmämme ei pysty tarjoamaan väestölle samantasoisia palveluja asuinpaikasta riippumatta, ja kehitys näyttää jatkuvasti heikentävän tilannetta. Lääkäreitä ei saada terveyskeskuksiin riittävästi. Pääsääntöisesti tämä tarkoittaa lääkärivajetta syrjäseutujen kunnissa.

Jaakko Halonen