Luottamusmies - lähin apusi edunvalvonnassa

Lääkäreitä toimii luottamusmiehinä noin 450. He tekevät tärkeää työtä paikallistason edunvalvonnassa: auttavat lääkäreitä ja muita akavalaisia palkka-asioissa ja muissa palvelusuhdeongelmissa sekä neuvottelevat työnantajan kanssa sopimusten soveltamisesta. Viime aikojen säästöneuvotteluissa ja työaikakiistoissa luottamusmiehet ovat joutuneet koville, mutta onneksi löytyy lääkäreitä, jotka viihtyvät tässä vaativassa tehtävässä. Yksi heistä on sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Tiina Huusko, joka on viiden vuoden ajan toiminut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin pääluottamusmiehenä.

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 7/1997 Kommentteja

Annonseringsregler för läkare

Antagna av Läkarförbundets styrelse 1985, kompletterade i oktober 1990 och maj 1993, ändrade i januari 1997. Avsikten med dessa regler är att ge en handledning i marknadsföring-en av läkarverksamhet så att den ger en saklig bild av läkarna och läkaryrket. Reglerna syftar också till att upprätthålla en kollegial anda och understryker att läkarna i sin annonsering skall ta hänsyn till sina kolleger. Tillämpning Annonseringsreglerna gäller alla läkare som bedriver yrkesmässig läkarverksamhet samt inrättning-ar där sådan verksamhet utövas.

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 7/1997 Kommentteja

Ympäristölääketieteen opetus lääkärien peruskoulutuksessa - kansainvälisen kyselyn tuloksia

Yhdeksänkymmentäluvun alun Suomessa monissa koulutussuunnitelmissa korostettiin toistuvasti ympäristötieteiden ja ympäristölääketieteellisen koulutuksen lisäämisen tärkeyttä. Silloinen valtioneuvosto kaavaili yliopistojen määrärahojen supistuksista huolimatta em. aloille uusien virkojen perustamista Kuopion yliopistoon. Taloudellinen taantuma ja suurtyöttömyys veivät terän uusien alojen esiinmarssilta korkeakouluissa yleensäkin. Tässä kirjoituksessa kuvataan ympäristölääketieteen koulutuksen asemaa Suomen ja usean muun maan korkeakoulujen lääketieteen opiskelijoiden peruskoulutuksessa.

Helena Mussalo-Rauhamaa

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 6/1997 Kommentteja

Kuka hyväksyy virkaehtosopimuksen

Viime aikoina , tekisi melkein mieleni aloittaa "viimeisinä aikoina", on käyty jälleen kerran keskustelua siitä, kuka virkaehtosopimuksen tekee ja kuka sen allekirjoittaa. Kritiikkiä tehdyistä sopimuksista on kohdistettu milloin Akavaan milloin liiton neuvottelijoihin. Samoin ratkaisuksi on ehdotettu joidenkin henkilöiden erottamista tai jonkun määrätyn prominentin kansalaisen palkkaamista. Työtaistelu- ja protestikeinoiksi on ehdotettu kaikenlaista maan ja taivaan väliltä alkaen joukkoirtisanoutumisista.

Kati Myllymäki

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 6/1997 Kommentteja

Lääkäriliiton hallitus 1997: Peruspalkkatason nosto kaikkien tavoitteena

Esittelemme seuraavassa Lääkäriliiton hallituksen, jossa on tällä kertaa tavallista enemmän uusia kasvoja. Valtuuskunnnan kokouksessa joulukuussa hallitukseen valittiin kaikkiaan viisi uutta henkilöä: puheenjohtaja Kati Myllymäki, varapuheenjohtaja Lauri Kyllönen sekä hallituksen jäsenet Jaakko Halonen, Risto Lantto ja Olli Meretoja. Erovuoroisista jäsenistä valittiin uudelleen Anne Santalahti. Muut hallituksen jäsenet ovat puolivälissä kaksivuotista mandaattiaan.

Marit Henriksson

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 6/1997 Kommentteja

Hallitus nimesi pysyvät toimielimet: Tavoitteena edunvalvonnan tehostaminen

Lääkäriliiton uuden hallituksen ensimmäisessä kokouksessa 23.1. päätettiin liiton pysyvien toimielinten tehtävistä ja kokoonpanoista vuonna 1997. Liitossa on päätetty alkaneena vuonna panostaa erityisesti edunvalvonnan tehostamiseen ja lääkärien palkkarakenneuudistuksen toteuttamiseen, joten eniten keskustelua käytiin edunvalvontavaliokunnan ja järjestövaliokunnan kokoonpanoista. Edunvalvontavaliokunnan puheenjohtajaksi nimettiin liiton varapuheenjohtaja, kirurgi Lauri Kyllönen. Järjestövaliokuntaa johtaa tehtävää aiemminkin ansiokkaasti hoitanut terveyskeskuslääkäri Anne Santalahti yhdessä las-tenanestesiologi Olli Meretojan kanssa.

Marit Henriksson

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 6/1997 Kommentteja

Läkarförbundets nya styrelse: Intressebevakningen prioriteras

Läkarförbundets nyvalda styrelse sammanträdde till sitt första möte den 23 januari. De permanenta utskottens uppgifter fast-ställdes och styrelsen utsåg utskottens ledamöter. I år skall förbundet satsa i synnerhet på intressebevakningen och en reform av lönestrukturen. Sammansättningen av förbundets intressebevakningsut-skott och organisationsutskott dryftades därför grundligt. Till ordförande i intressebevaknings-utskottet utsågs förbundets vice ordförande, kirurgen Lauri Kyllönen. Som organisationsutskottets ordförande fortsätter hälsocentralläkare Anne Santalahti. Till vice ordförande i utskottet valdes barn-anestesiologen Olli Meretoja.

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 6/1997 Kommentteja

Ilmoitteluohjeita uudistettiin: Lääkäri voi markkinoida taiteellisia teoksiaan ja omiin keksintöihinsä perustuvia tuotteita

Suomen Lääkäriliitto on vuonna 1985 vahvistanut jäsentensä noudatettaviksi ilmoitteluohjeet, joita on tarpeen mukaan tarkistettu ajan tasalle. Luottamusneuvoston aloitteesta liiton hallitus hyväksyi 23.1.97 muutoksen, joka koskee lääkärin ammatin harjoittamiseen kuulumattomien tuotteiden tai palvelujen markkinointia. Aiemmissa ohjeissa tällaiseen mainontaan suhtauduttiin kielteisesti, mutta nyt hyväksytyn muutoksen mukaan lääkärinammattia, oppiarvoja tai asemaa voidaan käyttää markkinoitaessa lääkärin omaa kirjallista tai taiteellista tuotetta. Muussa lääkärinammattiin liittymättömässä markkinoinnissa niitä voi käyttää vain siinä tapauksessa, että kyseessä on keksintö, jonka syntyyn hän on oleellisesti vaikuttanut. Tällöin keksinnön merkityksen tulee olla luotettavasti toteen näytetty.

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 6/1997 Kommentteja

Hallituksen työnjako

Lääkäriliiton uusi hallitus kokoontui ensimmäiseen kokoukseensa 23.1. Toimintavuosi käynnistyi jakamalla tehtävät ja määrittelemällä työnjakoa ja toimintojen tärkeysjärjestystä. Lääkäriliiton puheenjohtajana talousvaliokunta ja Lääkärilehden toimitusneuvosto sekä ulkoasiainvaliokunta jäivät allekirjoittaneelle. Talousvaliokunnassa valmistellaan taloussuunnitelmat, talousarvio ja tilinpäätökset sekä muut hallituksen määräämät tehtävät. Kansainväliset asiat ovat vaikuttamista kansainvälisissä lääkärijärjestöissä sekä EU:n lääkärikoulutuksen asiantuntijaelimessä (ACMT). Työ sisältää runsaasti lausuntojen valmistelua. Tärkeimpänä työnä hallituksen puheenjohtajalla on tietysti varsinaisten hallituksen kokousten valmistelu ja johtaminen. Jo tähän mennessä on ilmennyt myös se, että vara-almanakka saattaa osoittautua tarpeelliseksi ensimmäisen allakan tultua täyteen.

Kati Myllymäki

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 5/1997 Kommentteja

Vt. järjestöpäällikkö Synnöve Mynttinen: Nyt valmistaudutaan palkkarakenneuudistukseen

Lääkäriliiton järjestöpäälliköksi kuluvan kevään ajaksi on nimetty Kymenlaakson keskussairaalan ihotautiylilääkäri Synnöve Mynttinen. Hän on eräs Lääkäriliiton kokeneimmista järjestöaktiiveista, joka on aloittanut järjestöuransa LKS:n pääsihteerinä, istunut kaksi kautta Lääkäriliiton valtuuskunnassa NLY:n edustajana ja toiminut sen jälkeen mm. Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson keskussairaaloiden pääluottamusmiehenä sekä aluepäällikkönä Lahdessa.

Marit Henriksson

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 5/1997 Kommentteja

Lääkäriliiton valtuuskunnan 13.-14.12.96 hyväksymät Palkkarakenneuudistuksen tavoitteet

Tavoitteena seuraavalla neuvottelukierroksella on uudistaa lääkärien palkkarakenne siten, että kokonaisansioiden painopiste siirretään päivystyksestä peruspalkkaan. Peruspalkkaan tulee liittää uusia suoritteisiin ja pätevyyteen liittyviä lisiä, jotka edistävät samalla työn tuottavuutta ja laatua. Peruspalkkatason tuntuva nosto on edellytys lääkärien työsidonnaisuuden vähentämiselle uuden työaikalain mukaisesti.

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 5/1997 Kommentteja

Traumatologian kehittämishanke Ambomaalla

Namibian itsenäistymisen 1990 jälkeen maassa paneuduttiin muiden vaikeiden ongelmien ohella terveydenhuollon kehittämiseen. Tavoitteeksi asetettiin koko väestölle tasapuolisesti suunnattu perusterveydenhuolto kaikkine osa-alueineen. Viime vuosina terveydenhuollon kehittämisessä on saavutettu selviä edistysaskeleita, mutta maa on edelleen ulkomaisen tuen tarpeessa. Eniten apua kaivataan Namibian köyhään pohjoisosaan Ambomaalle. Alueen terveydenhuollon keskuksena toimii Oshakatin keskussairaala, jossa kirurgi Seppo Salminen työskentelee parhaillaan Suomen Lääkäriliiton kehitysyhteistyöprojektissa tavoitteenaan traumojen hoidon tehostaminen. Seuraavassa hän esittelee terveydenhuollon ongelmia ja traumatologian tilaa Pohjois-Namibiassa.

Seppo Salminen

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 5/1997 Kommentteja

Lääkäriliitto mukana kehitysyhteistyössä

Suomen Lääkäriliitossa toimii kehitysyhteistyöneuvottelukunta, jonka tehtävänä on edistää terveydenhuollon kehitysyhteistyötä ja toimia lääkärijärjestöjen asiantuntijaryhmänä kehitysyhteistyökysymyksissä. Lääkärien hakeutumista humanitaarisiin tehtäviin sekä alan koulutukseen pyritään kannustamaan. Tiedekunnille on annettu suositus kehitysmaapalvelun hyväksymisestä osaksi erikoistumiskoulutusta ja parhaillaan valmistellaan kansainvälisen terveydenhuollon erityispätetevyyden perustamista Lääkäriliiton erityispätevyysjärjestelmään. Kehitysyhteistyöneuvottelukunnassa ovat nykyisin mukana myös Hammas- ja Eläinlääkäriliittojen edustajat.

Marit Henriksson

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 5/1997 Kommentteja

Terveydenhuollon ja kansanterveystieteen jatkokoulutuksen suunta 2000-luvulla

Jatko- ja täydennyskoulutuksella on nykypäivänä tärkeä osa kaikilla yhteiskuntaelämän alueilla. Terveydenhuoltojärjestelmän muutokset, yhteiskunnan muutokset yleensä ja uusi tieto niin terveyden edistämisen kuin tautien ehkäisynkin alalta ovat korostaneet koulutuksen tarvetta myös terveystieteissä. Alan koulutusinstituutiot ovat uusien haasteiden edessä, ei ainoastaan opetuksen sisällön, vaan myös sen laadun ja yhteistyökumppanien osalta. Vaikka jokaisella maalla on omat spesifiset koulutustarpeensa, tarvitsee moderni koulutusinstituutio kansainvälisiä kontakteja ja kansainvälisiä yhteistyökumppaneita. Mistä näitä sitten tulisi etsiä ja minne suuntautua?

Arja Rimpelä

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 4/1997 Kommentteja

Panem et circenses

25. Lääkäripäivät ovat jälleen ohi. Päiville osallistui lähes 4 000 lääkäriä, näyttelyvieraita oli noin 12 000. Lääkäripäivät näkyivät hyvin mediassa. Koulutustapahtumassa oli kaikkiaan 68 kurssia. Lisäksi huipputason valokeilaluennoilla kuultiin mm. Suomen Akatemian pääjohtajaa Reijo Vihkoa ja Pohjola-palkinnon saajaa professori Veli-Matti Huittista. Liitännäiskokoukset, pienryhmäkoulutukset, lounaskokoukset ja monenmoiset kekkerit tekivät viikosta paitsi kiireisen, myös antoisan. Uutena koulutusmuotona kokeiltiin pediatrian tietojen testaamisen itsearviointiohjelmaa, josta saatiin erittäin hyvää palautetta. Näyttely veti väkeä entiseen tapaan, ja posterinäyttelyn taso oli noussut. Aivan uutta oli Lääkärien kulttuuriseuran järjestämä lääkäritaiteilijoiden kuvataidenäyttely. Näin viikon päätteeksi on suorastaan hengästynyt olo, ja virikkeitä sulatellessa menee vielä jonkin aikaa!

Kati Myllymäki

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 4/1997 Kommentteja

Lääkäripäivien suosio kasvussa

Helsingissä 6.-10.1.97 pidettyjen Lääkäripäivien aikana järjestettyihin koulutustilaisuuksiin osallistui noin 4 000 lääkäriä, mikä osoittaa että lääkäripäivien suosio maamme suurimpana lääketieteellisenä jatko- ja täydennyskoulutustilaisuutena on jälleen kääntynyt kasvuun. Tapahtumaan liittyvässä näyttelyssä oli mukana 164 näytteilleasettajaa, jotka esittelivät yhteensä lähes 300 yrityksen tuotteita, palveluja ja julkaisuja.

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 4/1997 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030