Luottamusmies - lähin apusi edunvalvonnassa

Lääkäreitä toimii luottamusmiehinä noin 450. He tekevät tärkeää työtä paikallistason edunvalvonnassa: auttavat lääkäreitä ja muita akavalaisia palkka-asioissa ja muissa palvelusuhdeongelmissa sekä neuvottelevat työnantajan kanssa sopimusten soveltamisesta. Viime aikojen säästöneuvotteluissa ja työaikakiistoissa luottamusmiehet ovat joutuneet koville, mutta onneksi löytyy lääkäreitä, jotka viihtyvät tässä vaativassa tehtävässä. Yksi heistä on sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Tiina Huusko, joka on viiden vuoden ajan toiminut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin pääluottamusmiehenä.

Tiina Huusko korostaa yhteistyötaitojen merkitystä luottamusmiehen työssä. - Tärkeintä tässä tehtävässä on kuunteleminen. On kuunneltava, mitä jäsenet ajattelevat ja miltä heistä tuntuu. On myös vakavasti paneuduttava siihen, mitä työnantaja asioista esittää.

- Luottamusmieheltä kysytään paljon neuvoja, jotka useimmiten liittyvät palkkaukseen, työaikoihin ja muihin palvelusuhteen ehtoihin. On oltava selvillä, mitä omassa talossa on tekeillä ja mitä valtakunnassa tapahtuu sekä tiedotettava näistä asioista niin työtovereille kuin työnantajallekin. Ei riitä, että tuntee sopimusasiat, vaan on myös pyrittävä vaikuttamaan siihen, että sopimusten epäkohdat saadaan korjatuiksi.

Hän korostaa, ettei luottamusmies ole mikään poliisi, joka vahtii toisten asioita, mutta on käytettävissä silloin, kun apua tarvitaan. - Lääkärit ovat niin pitkälle koulutettuja, että osaavat hoitaa omat asiansa. Lähden siitä, että työntekijät sopivat esimerkiksi palkka-asiansa tai virkavapautensa itse esimiehensä kanssa ja tulen mukaan neuvotteluihin vasta, jos ongelmia ilmenee. Neuvoa minulta saa tietysti aina kysyä niin sopimusasioista kuin talon yleisestä palkkatasostakin.

Luottamusmiehellä on tärkeä suhdetoimintatehtävä: oman jäsenistön lisäksi on pidettävä yhteyttä muiden järjestöjen edustajiin, työnantajaan, esimiehiin ja poliittisiin luottamushenkilöihin. Hänen persoonansa kautta yhteistyökumppaneille välittyy kuva koko ammattikunnasta. Parhaimmillaan luottamusmies voi henkilösuhteillaan vaikuttaa laajasti erilaisiin sidosryhmiin ja yleiseen mielipiteeseen.

Asioiden hoitamista edistää työnantajan asiallinen suhtautuminen luottamusmieheen. Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tämä yhteistyö toimii hyvin ja Huusko on aina saanut tarvitsemansa tiedot työnantajalta. Pääluottamusmiehelle kerrotaan myös tulossa olevista suunnitelmista, hän on mukana kehittämishankkeissa ja voi tuoda esiin näkemyksiään piirin johdolle esimerkiksi yhteistoimintaelimen kokouksissa.

Säännölliset tapaamiset työnantajan ja muiden järjestöjen edustajien kanssa ovat Huuskon mukaan edellytys luottamusmiestehtävän menestyksekkäälle hoitamiselle. - Yhteistyöhön kannattaa panostaa jo silloin, kun asiat eivät ole solmussa. Se helpottaa myös vaikeiden asioiden käsitelyä.

Lääkärisopimuksen monimutkaistuminen ja sitä koskevat tulkintakiistat ovat viime aikoina lisänneet luottamusmiehen työmäärää. Huusko pitää tehtävää kuitenkin voittopuolisesti palkitsevana. Asioiden kuntoon saaminen tuottaa tyydytystä ja joskus siitä saa myös kiitosta kollegoilta.

Työaikakiistassa sopuratkaisuun

Työaikalain voimaantuloon viime syksynä liittynyt kiista koetteli Keski-Suomen lääkärien sietokykyä ja aiheutti paineita luottamusmiehelle. - Lääkärit olivat turhautuneet palkkakehitykseensä ja siihen, ettei Kunnallinen työmarkkinalaitos näytä arvostavan työpanostamme eikä soisi meidän kanssamme edes neuvoteltavan omista työaikajärjestelyistämme. Myös liiton edunvalvontaan tunnettiin pettymystä, joka purkautui luottamusmieheen.

Vaikka tilanne oli tulehtunut, päätettiin luottamusmiehen ja sairaanhoitopiirin johdon välisissä neuvotteluissa pyrkiä niin hyvään kompromissiin kuin mahdollista. Keskustelu oli kiihkotonta ja osapuolet ymmärsivät toistensa näkökohdat. Tavoitteeksi niin tässä kuin monissa aiemmissakin kiistoissa otettiin sairaalan toiminnan kannalta tarkoituksenmukainen ratkaisu, joka pyritään toteuttamaan palkkauksellisesti oikeudenmukaisella tavalla. Huusko korostaa, että terveydenhuollon tehokas toiminta ja lääkärien etu ovat yleensä hyvin yhteensopivia tavoitteita.

Työaikakiistan ratkaisu toi Keski-Suomen lääkäreille jopa pientä parannusta työaikajärjestelyihin. Niin sanotusta muusta työpaikkapäivystyksestä luovuttiin kokonaan, kun lastentautien klinikka muutettiin raskaaksi päivystyspisteeksi ja keuhkosairauksien päivystys muutettiin osaksi aktiiviseksi ja osaksi vapaamuotoiseksi. Jaksotyö ei tullut käsitteenä mainituksi edes paperilla. Työajan suunnittelujaksoksi otettiin lääkärikunnan toivomuksesta kaksi tai neljä viikkoa. Sairaanhoitopiirissä ennestäänkin jo noudatettu viikon jakso päivystyskorvausten laskennassa säilyi.

Kentän lääkäreitä kuultava

Tiina Huusko on puolipäivätoiminen pääluottamusmies ja hänelle on palkattu osastolle puolipäivätoiminen sijainen. Sijaisen saaminen oli välttämättömyys, jotta edunvalvontatehtäviin todella jäisi aikaa ja siksi akavalaisten luottamusmiesten vapaat on keskitetty hänelle. 18 tuntia viikossa ei kuitenkaan Huuskon mukaan riitä kunnolla 220 lääkärin ja noin 100 muun akavalaisen asioiden hoitamiseen. Esimerkiksi klinikkakokouksissa pitäisi ehtiä käymään enemmän.

Luottamusmiestoiminnassa samoin kuin liiton järjestötoiminnassa yleensäkin Huusko haluaisi kehittää erityisesti vuorovaikutusta jäsenistön kanssa.

- On käytävä jäsentilaisuuksissa ja annettava jäsenille tietoa liiton tavoitteista ja toiminnasta jo suunnitteluvaiheessa. Asioista on keskusteltava mahdollisimman laajasti kentällä, jotta jäsenet huomaavat voivansa vaikuttaa asioihin. Näin jäsenet sitoutuvat tavoitteisiin ja kritiikki liittoa kohtaan vähenee. Rivijäsenillä on paljon hyviä ideoita, jotka saadaan samalla talteen.

Haasteiden edessä

Huusko pitää seuraavaa neuvottelukierrosta erityisen haasteellisena liitolle: - Palkkarakenneuudistukseen kohdistuu suuria, osittain ristiriitaisiakin odotuksia. Myös työaikajärjestelyjen suhteen toiveet vaihtelevat ihmisten omien elämäntilanteiden mukaan. Tavoitteiden valmistelu mahdollisimman laajalla jäsendemokratialla on nyt tärkeää, jotta lääkärikunnan erilaiset tarpeet tulevat uudistuksessa otetuksi huomioon.

Luottamusmiehen tehtävät

Luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on edistää virka- ja työehtosopimusten noudattamista, työnantajan ja viranhaltijoiden välillä syntyvien erimielisyyksien selvittämistä sekä työrauhan ylläpitämistä työpaikoilla.

Luottamusmies toimii ammattijärjestön paikallisena edustajana virka- ja työsopimusten sekä muiden yhteisesti hyväksyttyjen palvelussuhdetta koskevien määräysten soveltamista ja noudattamista koskevissa asioissa. Hänen tärkeänä tehtävänään on myös huolehtia tiedonvälityksestä osapuolten kesken ja siksi hänellä on oikeus saada työnantajalta tietoa esimerkiksi työntekijöiden ansiotasosta ja sen kehityksestä sekä kunnan ja sen yksiköiden toiminnasta, taloudellisesta tilasta ja henkilöstöä koskevista suunnitelmista.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa solmitun luottamusmiessopimuksen mukaan kukin pääsopijajärjestö voi asettaa kuntaan ja kuntayhtymään yhden pääluottamusmiehen, ellei paikallisesti toisin sovita. Lääkärien osalta pääsopijajärjestö on Akava-JS, joten lääkäriluottamusmiehet voivat edustaa paitsi omaa ammattikuntaansa myös muita sairaalassa toimivia akavalaisia ammattiryhmiä. Pääluottamusmiehen lisäksi kunnassa tai kuntayhtymässä toimii useampia akavalaisia luottamusmiehiä, joiden kesken eri ammattiryhmien asioiden hoitaminen pyritään sopimaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti.

Luottamusmiesten vaali pidetään joka toinen vuosi ja valinnoista on kirjallisesti ilmoitettava Akava-JS:lle, joka välittää tiedon Lääkäriliittoon ja kunnalliselle työnantajalle. Seuraavan kerran luottamusmieskausi vaihtuu 31.7.98.

Luottamusmiehellä on oikeus saada luottamusmiestehtävien hoitoa varten työstään vapautusta, jonka määrä riippuu henkilökunnan lukumäärästä. Väestövastuulääkäreille on sovittu maksettavan luottamusmiestehtävistä tuntikorvaus, joka lasketaan jakamalla lääkärin palkan perusosan ja väestöosan yhteismäärä luvulla 160, tai vaihtoehtoisesti kiinteä kuukausikorvaus.

Luottamusmiehen asemaa parannettava

Lääkäriliiton HYKS:n paikallisosasto on tehnyt luottamusmiesten aseman parantamisesta aloitteen, jonka esitteli pääluottamusmies Martti L.T. Lalla luottamusmiespäivillä 30.1. HYKS:ssa on huomattu, että luottamusmieheksi on viime aikoina ollut yhä vaikeampi löytää halukkaita lääkäreitä ja siksi tehtävän houkuttelevuutta tulisi pyrkiä lisäämään esimerkiksi kehittämällä siihen liittyviä korvauksia ja koulutusta.

Lääkäriliitto on jo usean vuoden ajan järjestänyt luottamusmiespäivien yhteydessä hallinnollisia koulutusta, jonka luottamusmiehet ovat voineet hyödyntää suorittaessaan hallinnon pätevyyttä. Liiton näkemys on, että luottamusmiestoiminta sinällään on hallinnollista työtä, joka tulee ottaa huomioon hallinnon pätevyyttä suoritettaessa. HYKS:n aloitteessa esitetään luottamusmiehille tarjottavan hallinnon koulutuksen laadun edelleen kehittämistä sekä sen samoin kuin varsinaisen luottamusmieskoulutuksen hyväksymistä hallinnon pätevyyteen.

Aloitteessa esitetään myös varsinaisen rahakorvauksen maksamista luottamusmiestoiminnasta. Jos luottamusmiestehtävät johtavat siihen, että lääkäri joutuu tekemään kliinistä työtä yli 37 viikkotyötunnin, tulee se korvata joko rahassa tai vapaana. Myös työaikalain vaikutukset lääkärien työjärjestelyihin tulee ottaa huomioon luottamusmiessopimuksessa, vaatii HYKS:n paikallisosasto.

Aloitetta on käsitelty myös Lääkäriliiton järjestövaliokunnassa, joka päätti kehoittaa Akava-JS:n neuvottelijoita ottamaan lääkäriluottamusmiesten tavoitteet huomioon luottamusmiessopimusta uudistettaessa.