Rahaa terveydenhuoltoon ja palkkapussiin

Uusia palkkaelementtejä ja palkkausmuotoja on pohdittu. Toisaalta työnantajapuolelta on esitetty, että pelkästä työpaikalla oleskelusta tai virassa vanhenemisesta ei voi maksaa. Tällä argumentoidaan tuntipalkkaa tai yleensä aikaperusteista palkkausta ja nykyistä kokemuslisäjärjestelmää vastaan. Toisaalta terveyskeskuksen toimenpidepalkkausta on arvosteltu valtionhallinnon taholta siitä, että järjestelmä motivoi lääkärit tekemään turhanpäiväisiä temppuja. Erikoissairaanhoidon suoritepalkkauksessa ongelmana on se, että kuntatilaajat haluavat rajoittaa suoritteiden määrää, joten ei ole järkeä kannustaa suoritteiden lisäämiseen. Työntekijäpuolella taas on kitkerät kokemukset paikallisesta sopimisesta, joka laman vuosina on tarkoittanut julkisella sektorilla pelkkää keppiä porkkanan sijasta. Uutta ajattelua palkkaukseen tosiaan tarvittaisiin. Tosiasiaksi kuitenkin jää, että mitattiinpa oravannahkoja sitten kappaleina, kiloina tai metreinä, ilman lisäpanostusta ei julkisen terveydenhuollon lääkärien palkkakehitystä korjata.

Kilpailu erikoislääkäreistä on selvästi nyt kasvussa. Pätevä, aktiivinen ja muuttamaankin valmis spesialisti kykenee tänä päivänä kilpailuttamaan työnantajia ja vaikuttamaan merkittävästi yksilölliseen palkanmuodostukseensa. Kilpailua on ollut havaittavissa sairaaloiden välillä, yksityisvastaanoton ja julkisen viran välillä. Kysyntää on ollut yhä enemmän myös hallintoon ja lääketeollisuuden palvelukseen. Uusimpana kilpailutekijänä Norjan jälkeen näyttää syntyvän houkutus käyttää erilaisia eläkeratkaisuja. Mikäli päivystysrasitus koetaan kohtuuttomana, peruspalkan ja urakan välinen suhde heikkona ja työjärjestelyt ongelmallisina, niin liiton selvitysten mukaan näyttää yli 50-vuotiailla olevan kasvavaa kiinnostusta harkita osa-aikajärjestelyjä, varhais- ja osa-aikaeläkkeitä.

STM:n uudessa sosiaali- ja terveydenalan tavoite- ja toimintaohjelmassa (tato) on myös kiinnitetty huomiota henkilöstön riittävyyden turvaamiseen. Ohjelmassa toimenpiteeksi ehdotetaan: STM, opetusministeriö ja Suomen Kuntaliitto edistävät sellaisia toimenpiteitä, jotka parantavat julkisen sektorin lääkäreiden ja muun henkilökunnan ammatinharjoittamisen edellytyksiä ja työhön sitoutumista kuten työjärjestelyjä, ammattitaidon ylläpitoa ja vuorovaikutuksen lisäämistä perus- ja erikoistason kesken.

Alkavissa virkaehtosopimusneuvotteluissa on mitä mainioin tilaisuus edistää työhön sitoutumista esimerkiksi riihikuivalla rahalla. Koulutuspuolella esimerkiksi palkallisen virkavapaan myöntäminen koulutukseen ja kirjasto- ja tietopalveluiden käytön mahdollistaminen työajalla ovat välittömästi mahdollisia toimenpiteitä. Lääkärijärjestöt ovat jo vuosia painottaneet jatkuvan ammatillisen kehittymisen ja kouluttautumisen välttämättömyyttä. Ministeriön politiikkapapereista ja lääkärien suosituksista on vain vielä kovin pitkä matka sairaanhoitopiirin tai terveyskeskuksen käytäntöön. Verottaja tienaa palkkakilpailussa suurimman potin, mutta lisääntyvästä ja kehittyvästä ammattitaidosta hyötyy työnantajan ja lääkärin lisäksi myös potilas.