Luottamusmiespäivillä pohdittiin: Sopiiko kellokortti sairaalaan?
Viime vuoden lopulla voimaantullut työaikalaki on vauhdittanut työajanseurantalaitteiden tuloa sairaaloihin. Käytössä olevat kellokortit soveltuvat lähinnä perustyöajan laskentaan, mutta uudempien, lääkärien lisätyön ja päivystyksen rekisteröintiin kykenevien laitteiden hankintaa valmistellaan parhaillaan mm. yliopistosairaaloihin. Lääkärikartellin luottamusmiespäivillä 30.1.97 todettiin työajan seurannan olevan sinänsä tarpeellista, mutta kovin pitkälle kehiteltyjen järjestelmien käyttöönottoa juuri nyt pidettiin ennenaikaisena, kun Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa ei vielä ole päästy sopuun edes siitä, mikä on lääkärien työaikaa.
Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä on ollut Flexim-työajanseurantalaitteisto käytössä vuodesta 1995 lähtien ja viimeisetkin lääkäreistä rupesivat leimailemaan korttiaan vuodenvaihteessa työaikalain tultua voimaan. Lääkäreiden osalta kone laskee vain perustyöaikaa. Päivystyksiä ja lisätöitä seurataan edelleen manuaalisesti kahden tai neljän viikon ajaksi laadittavan työsuunnitelman avulla.
Sairaanhoitopiirin lääkärit noudattavat liukuvaa perustyöaikaa. Työajan on sovittu tasoittuvan 37 tunniksi keskimäärin 52 viikon jaksossa. Aiemmin ylitöitä saattoi kertyä rajattomasti, mutta uuden työaikalain mukaan liukumaa ei saa olla enempää kuin 40 tuntia. Kertyneet ylityöt voi kuitata joustavasti ottamalla vapaapäiviä tai tekemällä lyhyempää päivää. Myös päivystyksen jälkeisen vapaan voi ottaa ns. tasoitusvapaana.
Vaikka työaikalain aiheuttama liukuman rajoittaminen 40 tuntiin vähensi mahdollisuuksia pitkien vapaiden keräämiseen, on ylityöt edelleen mahdollista kerätä viikon jaksoiksi. Toisenkin vapaaviikon voi ottaa samalla kuittaamalla etukäteen tulevat ylityöt, sillä työaikasaldo voi olla myös -40 tuntia. Ylitöistä kertyy varsinkin anestesiologeille runsaasti ylimääräisiä vapaita, joita varten sairaalaan on palkattu sijainen.
Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä käytössä oleva järjestelmä ottaa huomioon sekä ennen perustyöajan alkamista että sen päättymisen jälkeen kertyneen työajan. Useissa muissa kulunvalvontalaitteissa kertyy saldoa vain säännöllisen työajan päättymisen jälkeen.
Ylimääräiset työtunnit korvataan vapaana 1:1. Järjestelmää esitellyt pääluottamusmies Tiina Huusko muistutti, ettei tässä ole kyse varsinaisesta työnantajan määräämästä ylityöstä, vaan pääosin lääkärin itse suunnittelemista työaikajoustoista.
Lääkärit ovat Huuskon mukaan yleensä kellokorttiin tyytyväisiä. Se helpottaa perustyöajan seurantaa ja osoittaa samalla objektiivisesti, että tasoitusvapaita on kertynyt. Järjestelmä on joustava ja antaa mahdollisuudet henkilökohtaisten tarpeiden huomioon ottamiseen työajan suunnittelussa. Palkanlaskentaan tai työaikalain mukaisten ylityökattojen seurantaan kellokortista ei kuitenkaan ole apua, koska se mittaa vain perustyöaikaa.
Työajan käytön osalta ei kellokortti ole tuonut mitään uusia ongelmia, vaan työnantaja luottaa siihen, että korttiin leimattu aika on täysipainoista työskentelyä. Myöskään koulutus- tai iltatilaisuuksien suhteen ei ole ilmennyt epäselvyyksiä vaan työaikaa on se, joka on esimiehen kanssa sovittu työajaksi.
Kellokortilla joustoa myös Kainuussa
Pääluottamusmies Kalle Rissanen kertoi kokemuksia Kainuun sairaanhoitopiiristä, jossa jo vuonna 1994 päätettiin ryhtyä seuraamaan lääkärien työaikoja vuositasolla. Pyrkimyksenä oli toiminnan joustavuuden lisääminen: silloin kun on paljon töitä, tehdään pidempää päivää ja hiljaisina aikoina kuten kesäkuukausina pidetään kertyneitä vapaita. Tavoitteeksi asetettiin alunperin myös vakinaisen henkilökunnan työpaikkojen turvaaminen sekä sijaisten käytön ja ylimääräisten palkkakustannusten vähentäminen.
Paikallisen vuosityöaikasopimuksen mukaan lääkärien työaika tasoittuu keskimäärin 111 tunniksi 3 viikon jaksoissa. Sen yli menevistä tunneista ei makseta korvauksia, vaan ylityöt kompensoidaan vastaavana vapaana. Työaikoja seurataan Timecon-laitteella, joka toimii samalla kulunvalvontajärjestelmänä ja ilmoittaa sairaalan keskukselle, missä lääkäri kulloinkin liikkuu. Laitetta voi käyttää myös työpaikka-aterian maksuvälineenä.
Kainuussakin järjestelmä on toistaiseksi rajoittunut perustyöajan seurantaan. Sitä on yritetty kehittää siten, että se kykenisi laskemaan myös päivystysajan, mutta toistaiseksi huonoin tuloksin. Kone ei voi ymmärtää lääkärien työajan jatkuvan yli klo 24:n vaan ilmoittaa aamulla töistä lähtevälle "väärä suunta". Häiriöitä sähköiseen työajan seurantaan saattaa tulla myös yllättäen: viimekesäinen ukonilma pudotti koko henkilökunnan työaikasaldot -400 tuntiin.
Lääkärien lisätöitä ja päivystyksiä joudutaan edelleen seuraamaan manuaalisesti kuten Keski-Suomen sairaanhoitopiirissäkin. Työaikasuunnitelmat tehdään Kainuussa kolmen viikon jaksoina. Palkkatoimisto toimittaa työaikaraportit kunkin lääkärin tarkistettavaksi sekä laskee sen jälkeen korvaukset lisätöistä ja päivystyksistä.
Luottamusmieskokouksessa ilmeni, että perustyöajan seurantalaitteet ovat käytössä jo useissa sairaaloissa ja kokemukset niistä ovat pääosin myönteisiä. Tosin alkuun monet lääkärit olivat vastustaneet niitä ja pitäneet niiden käyttöönottoa jopa nöyryyttävänä, mutta asenteet ovat vähitellen muuttuneet. Kellokortti on objektiivisesti osoittanut lääkäreille kertyvän ylityötä, joka täytyy saada kompensoiduksi. Järjestelmä toimii hyvin varsinkin sellaisissa työpisteissä, joissa töitä on ajoittain vähemmän tai sijaisia on palkattu niin, että kertyneet tunnit on mahdollista ottaa vapaana.
Ongelmia koettiin aiheutuvan siitä, että perustyöajan vaihtuessa päivystykseksi on käytävä leimaamassa itsensä ulos, kellokortit on sijoitettu hankaliin paikkoihin tai työruuhka estää kertyneiden vapaiden pitämisen. Esimerkiksi Mikkelissä kirurgit ovat joutuneet vähentämään elektiiviä leikkauksia, jotta suunnitellussa työajassa pysyttäisiin. Erilaisia näkemyksiä luottamusmiespäivillä esitettiin myös siitä, ovatko työaikajoustot lääkärin itsensä vai työnantajan säätelemiä ja onko vapaa-aikakorvaus 1:1 niistä riittävä.
Työajanseurantalaitteita kehitellään parhaillaan monella taholla ja useimpiin sairaanhoitopiireihin suunnitellaan niiden hankkimista. Yliopistosairaaloille ollaan luomassa yhteistä järjestelmää, jonka on tarkoitus pystyä seuramaan myös lisä- ja ylityötuntien määrää.
Lääkäriliiton kanta
Lääkäriliiton apulaisneuvottelupäällikkö Mikko Kangas totesi, että työaikalaki edellyttää entistä tarkempaa työajan seurantaa ja kellokortit ovat vääjäämättä tulossa terveydenhuoltoon. Sinänsä tätä kehitystä ei Lääkäriliitossa pidetä huonona, sillä tarkemman seurannan avulla saadaan lääkärien aiemmin palkattomaksi jääneet ylityöt korvatuiksi. Kellokortti osoittaa myös viimeisillekin epäilijöille, miten pitkää työpäivää lääkärit todellisuudessa tekevät.
Kovin pitkälle vietyjen ajankäytönseurantalaitteiden kehittely lääkäreitä varten juuri nyt on kuitenkin Kankaan näkemyksen mukaan ennenaikaista. Kiista työaikalain tulkinnasta Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa on vielä kesken eikä yksimielisyyttä ole saavutettu edes siitä, mitä päivystyksen ajalta lasketaan työajaksi. Kuluva sopimuskausi on sovittu välivuodeksi, jolloin noudatetaan entisiä työaikajärjestelyjä, mutta todennäköisesti niihin tulee muutoksia seuraavan sopimuskauden alusta.
Lääkäriliitto pyrkii siihen, että tavoitteeksi asetetun palkkarakenneuudistuksen yhteydessä helpotetaan myös lääkärien työsidonnaisuutta. KT:n viime syksynä tarjoamaa vuorotyömallia ei hyväksytä, vaan työaikauudistus pyritään toteuttamaan lääkärien työhön sopivalla tavalla. On mahdollista, että nykyisten työaikajärjestelyjen pohjalle rakennetut ajankäytön seurantajärjestelmät joutuisivat remonttiin jo ensi vuonna.
Luottamusmiespäivillä tuli muutenkin voimakkaasti esiin näkemys, että tänä vuonna ei kannata tuhlata ruutia nykyisen työaikajärjestelmän ruotimiseen, vaan suunnata paukut uuden paremman järjestelmän ideointiin ja valmisteluun. Viime syksynä päädyttiin sairaanhoitopiirikohtaisiin sopimuksiin, joiden mukaan nykyisiä työaikajärjestelyjä ja -korvauksia noudatetaan kuluvan sopimuskauden ajan eli tammikuun -98 loppuun. Piirikohtaiset ratkaisut poikkeavat jonkin verran toisistaan, mutta liitto katsoo, että tässä tilanteessa on tärkeintä turvata potilaiden hoito ja työrauhan säilyminen eikä yrittää uusin keskitetyin ohjein muuttaa paikallisesti tarkoituksenmukaisiksi katsottuja järjestelyjä.
Yksityisten työnantajien lähtökohtia työaikalain valmistelussa luottamusmiehille esitellyt varatuomari Hannu Rautiainen korosti, että teollisuuden patruunoiden tärkeimpänä tavoitteena uudistuksessa oli lisätä joustavuutta työajan käytössä. Teollisuuden pyörät haluttiin saada pyörimään täysillä silloin, kun tuotteille on kysyntää. Samaa joustavaa, ennnenkaikkea terveydenhuollon toiminnan turvaamiseen tähtävää asennetta lääkäriluottamusmiehet toivoivat myös Kunnalliselta työmarkkinalaitokselta.
