Lääkäriliiton valtuuskunta: Sairaalääkärien palkkarakenne uudistettava

Lääkäriliiton valtuuuskunnan 16.-17.5.97 pidetty kevätkokous linjasi liiton tavoitteet ensi talven neuvottelukierrokselle. Erikoissairaanhoidossa työskentelevien lääkärien palkkaus todettiin pahasti jälkeenjääneeksi ja sen korjaaminen liiton keskeiseksi tavoitteeksi seuraavassa sopimuksessa. Valtuuskunnassa vallitsi laaja yksimielisyys siitä, että nyt on aika toteuttaa lääkärien peruspalkan tuntuva tasokorotus. Hallituksen esittämät tavoitteet hyväksyttiin eräiden täydennysten jälkeen ilman äänestystä.

Valtuuskunnan puheenjohtaja Jaakko Karvonen luonnehti kokousta yhdeksi Lääkäriliiton historian tärkeimmistä. Kyseessä oli päätöksenteko tavoitteista, joiden toteuttaminen vaikuttaa lääkärien edunvalvontaan pitkälle tulevaisuuteen. Tunnelma kokouksessa oli rakentava ja keskeiset päätökset tehtiin yksimielisesti.

Palkkarakenneuudistuksen tarvetta perusteltiin lääkärien heikolla palkkkakehityksellä, kasvaneella työmäärällä ja uudella työaikalailla, joka edellyttää päivystysmäärien vähentämistä. Viime lääkärilakon jälkeen lääkärien ansiot ovat jääneet jälkeen yleisestä palkkakehityksestä, vaikka työmäärä on jatkuvasti kasvanut. Liitto ei hyväksy sitä, että työaikalain toteutus leikkaisi ansioita entisestään, vaan päivystystulojen väheneminen on korvattava perustyöajan palkkaa parantamalla.

SELY:n puheenjohtaja Kari Pylkkänen vaati voimakkaasti erikoislääkärien syvenevän palkkakuopan korjaamista ja totesi, ettei nykyinen palkkausjärjestelmä kannusta lääkäreitä erikoistumaan. NLY:n puheenjohtaja Jaakko Halonen katsoi, että erikoissairaanhoidon lääkärinimikkeiden välisiä palkkaeroja tulee pyrkiä kasvattamaan, mutta myös apulaislääkärit on nostettava palkkakuopasta. Käydyn keskustelun tuloksena liiton keskeinen tavoite päätettiin muotoilla "erikoissairaanhoidossa työskentelevien lääkärien" palkkauksen korjaamiseksi.

Peruspalkan nosto on tarkoitus toteuttaa osittain ottamalla käyttöön uusia elementtejä, kuten tutkimustyölisä, opetusvelvollisuuslisä, tulosvastuulisä ja päivystysvelvollisuuslisä. Palkkausjärjestelmää pyritään kehittämään siihen suuntaan, että lääkäri voi nykyistä enemmän vaikuttaa palkkaukseensa kehittämällä lääketieteellistä osaamistaan ja pätevöitymällä hallinnollisesti.

Peruspalkkaa pyritään nostamaan myös suoritepalkkausjärjestelmällä, joka on tarkoitus toteuttaa siten, että se antaa kaikkien erikoisalojen lääkäreille tasapuoliset mahdollisuudet parantaa ansiotasoaan. Valtuuskunnassa pahoiteltiin sitä, että suoritepalkkausmallien kehittely on vielä kesken, joten niistä vallitsee suuri epätietoisuus jäsenistön keskuudesssa. Monet luulevat suoritepalkkauksen soveltuvan vain operatiivisille aloille, vaikka lähtökohtana liitossa on ollut tasapuolisesti kaikkia erikoisaloja kohtelevan järjestelmän rakentaminen.

Liitossa on valmisteltu suoritepalkkauksen käyttöönottoa perustyöajalla mm. sairaalalääkärien lisätyövirkaehtosopimuksen pohjalta. Kokouksessa esiteltiin myös liiton palkkausrakennetyöryhmässä luotua ja Nuorten Lääkärien Yhdistyksen piirissä edelleen muokattua poliklinikkakäynteihin ja osastojaksoihin perustuvaa suoritepisteiden laskentamallia, joka soveltuu hyvin myös muille kuin varsinaisille toimenpidealoille. Suoritepalkkausmallien kehittely Lääkäriliiton edunvalvontavaliokunnan ja NLY:n piirissä jatkuu tiiviisti kesän aikana.

Timo Niinimäki muistutti, että lääkärien peruspalkan kehittäminen ei saa tapahtua päivystyspotin kustannuksella, vaan päivystyskorvausjärjestelmä on säilytettävä nykyisellä tasollaan.

Nykyinen sopimuskausi jatkuu 31.1.98 asti, mutta todennäköisesti uudesta tulopoliittisesta ratkaisusta ryhdytään neuvottelemaan jo ensi syksynä. Puheenjohtaja Kati Myllymäki piti kuitenkin ilmeisenä, että työaikalain toteuttaminen ja siihen liittyvä vaatimus palkkarakenneuudistuksesta estävät Lääkäriliittoa yhtymästä yleiseen tulosopimukseen.

Tavoitteita täydennettiin

Neuvottelutavoitteita on valmisteltu liiton edunvalvontavaliokunnassa ja hallituksen koko alkuvuoden ajan ja valtuuskunnassa hallituksen tavoite-ehdotukseen esitettiin vielä eräitä lisäyksiä. Juhani Ahovuo vaati, että nyt kun lakiin perustunut sädelomajärjestelmä on poistumassa, on liiton huolehdittava sädelomaoikeuden sisällyttämisestä virkaehtosopimukseen. Tavoite koskee erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa ja valtion sektorilla säteilylle alttiiksi joutuvia lääkäriryhmiä ja se päätettiin yksimielisesti hyväksyä.

Eeva Mäkisen aloitteesta tavoitteisiin lisättiin kohta lausuntopalkkioiden maksamisesta myös lääketieteen kandidaateille ja perusterveydenhuollon lisäpätevöitymistä suorittaville. Johanna Suvanto teki ponsiesityksen, jonka mukaan eurolääkärille tulee maksaa sama peruspalkka kuin apulaislääkärille ja terveyskeskuslääkärille. Valtuuskunta hyväksyi ponnen, joskin totesi että koko eurolääkärijärjestelmä Suomessa perustuu EU-direktiivin virheelliseen tulkintaan ja se pitäisi kokonaan kumota.

Työajan seurannassa ongelmia

Työaikalaki ja sen aiheuttamat ongelmat työajan seurannassa herättivät runsaasti keskustelua valtuuskunnassa. Työaikalain voimaantulon jälkeen useimmissa sairaaloissa on pyritty tehostamaan työajan seurantaa, mutta valtuuskunnan jäsenten kokemusten mukaan tuloksena on ollut lähinnä lisääntynyttä paperityötä ja byrokratiaa. Lääkärien työvuorolistojen laadinta ja tarkistus on pahimmillaan johtanut siihen, että toimistohenkilökuntaa on jouduttu lisäämään hoidon kustannuksella. Elektroniset kulunvalvontalaitteet ovat käytössä toistaiseksi vain muutamassa sairaanhoitopiirissä.

Paikalliset työaikalain soveltamista koskevat ratkaisut vaihtelevat, mutta tilanne sairaaloissa on kuitenkin pysynyt rauhallisena sen jälkeen, kun sairaanhoitopiireissä viime syksynä päädyttiin työaikajärjestelyjen jäädyttämiseen kuluvan sopimuskauden ajaksi. KT:n huhtikuussa hyväksymä sopimus ylitöiden laskentajakson pidentämisestä kalenterivuoteen helpotti uhkaa ylityökattojen rikkoutumisesta.

Pekka Anttila muistutti, että työaikalain mukaan työaikasäännöksistä voidaan hyvin laajasti sopia myös työmarkkinaosapuolten kesken ja hän esitti, että lääkärisopimukseen tulisi kirjata yksityiskohtaisesti säännökset työaikalain perusteella sovittavista asioista. Pontta ei kuitenkaan pidetty aiheellisena, sillä hallituksen tavoite-esitykseen sisältyivät jo muutenkin ne työaikajärjestelmää ja työaikalain soveltamista koskevat kohdat, joista on tarkoitus sopia keskitetysti ja työnantajia sitovasti.

Liiton tavoitteena on, että lääkärien kokonaistyösidonnaisuus saadaan alenemaan keskimäärin 43 tuntiin viikossa. Perustyöajan ja päivystysajan sijoittelu tulee säilyttää nykyisellään. Liitto pyrkii turvaamaan sen, ettei työnantaja voi yksipuolisilla päätöksillä muuttaa työaikajärjestelmiä siten, että lääkärien palkkaus alenee.

Väestövastuu kaikkiin terveyskeskuksiin

Lääkäriliiton perusterveydenhuoltoa koskevana yleistavoitteena on väestövastuusopimuksen saaminen kaikkiin terveyskeskuksiin. Leena Varesmaa-Korhonen kertoi monien syrjäseutujen terveyskeskuslääkärien pelkäävän kohtuutonta työsidonnaisuutta eivätkä he halua luopua syrjäseutulisästä. Lääkäriliiton tavoitteena on kuitenkin kehittää väestövastuusopimusta siten, että ylikuormittuminen voidaan estää ja väestöpohjan erityispiirteet ottaa huomioon listakokoa vahvistettaessa.

Opettajien ja tutkijoiden palkkakuoppa

Paula Vainiomäki muistutti valtuuskunnalle, että pahimmassa palkkakuopassa ovat opettajina ja tutkijoina toimivat lääkärit, jotka tekevät pitkää työpäivää yleensä ilman päivystyskorvauksia tai sivuansioita. Liiton tavoitteena on korjata ongelmaa kehittämällä korkeakouluissa toimiville lääkäreille omat virkanimikkeet ja palkkausjärjestelmät.

Pekka Saarinen kertoi, että valtion sektorilla laaditut suunnitelmat työnarviointiin pohjautuvasta palkkauksesta eivät ota riittävästi huomioon lääkärintyön vaativuutta. Lääkärien esittämästä kritiikistä huolimatta järjestelmä on tarkoitus käynnistää ensi vuoden alusta mm. puolustusvoimissa. Saarinen ennakoi, että liitto joutuu ehkä ensi syksynä ensimmäiseksi käyttämään järjestövoimaa valtion sektorin lääkärien palkkojen puolustamiseen.

Marit Henriksson