Akavan liittokokous pohti tuponäkymiä
- Laaja-alaisen ja sitovan tulopoliittisen sopimuksen aikaansaaminen on seuraavalla kierroksella merkittävästi vaikeampaa kuin syksyllä 1995, totesi puheenjohtaja Mikko Viitasalo Akavan liittokokouksessa 27.5.1997. Edellisen tuloratkaisun aikaan maan talous oli kriisissä ja kaikilla osapuolilla oli voimakas yhteinen tahto tehdä taloutta ja työllisyyttä tukeva sopimus. Takana on nyt pitkä matalien palkakorotusten kausi, tänä vuonna ei yleiskorotuksia makseta lainkaan ja kun talouskin on elpynyt, ovat paineet palkankorotuksiin kasvaneet.
Viitasalo suhtautui epäillen mahdollisuuksiin saada aikaan maltillinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu, sillä eri sektoreiden palkanmaksukyvyssä on suuria eroja. Yritystoiminnassa tulokset paranevat, kun taas varsinkin kuntien näkymät ovat synkkenemässä.
- Näkemykseni kuitenkin on, että Suomen taloudellisen kehityksen kannalta tulopoliittinen ratkaisu olisi hyödyksi. Ratkaisun sisältö on luonnollisesti tärkein ja siinä ne ongelmat ovatkin, totesi Viitasalo.
Hän katsoi, että seuraavalla kierroksella tulee pyrkiä vero- ja palkkaratkaisun sekä työelämän kehittämisen yhdistelmään. Akavalaiset tekevät keskimäärin selvästi pidempää työpäivää kuin vähemmän koulutetut ammattiryhmät ja heidän ylityönsä jäävät usein korvaamatta. Viitasalon mielestä akavalaisten työaikaa tulisi pyrkiä lyhentämään ja työllisyyttä parantamaan vuorotteluvapaan kaltaisilla malleilla, jotka antavat mahdollisuuden pitkään yhtäjaksoiseen vapaaseen. Päivittäisen tai viikoittaisen työajan lyhentäminen sopii huonosti itsenäistä työtä tekeville asiantuntijoille.
Tuloverotuksen keventäminen on Akavan kestotavoite ja tuporatkaisun ehto. Marginaaliverotusta tulee uudistaa siten, että tulojen lisäyksestä korkeintaan puolet menee veroihin. Hallituksen tulee lupaustensa mukaisesti toteuttaa verotaulukkojen inflaatiotarkistukset sekä ylimääräisen sairausvakuutusmaksun poistaminen. Nykyisellään Suomi on maailman kärkisijoilla tuloverotuksen ja jumbosijalla tuloerojen suhteen.
Lääkäreitä lämmitti Viitasalon Akavan liittokokouspuheen vaatimus niiden erityisesti julkisella sektorilla toimivien, korkeasti koulutettujen henkilöstöryhmien puolesta, joiden palkkaus ei ole lainkaan oikeudenmukaisessa suhteessa työn vastuullisuuteen. Tulevan neuvottelukierroksen tärkeä palkkapoliittinen kysymys onkin hänen mielestään koulutettujen ammattiryhmien työn palkkauksellinen arvostaminen.
Lääkäriliitolla omat tavoitteet
Akavassa on aloitettu seuraavaa neuvottelukierrosta koskevat linjakeskustelut ja jäsenjärjestöiltä on kysytty näkemyksiä mahdollisesta uudesta tulopoliittisesta sopimuksesta. Keskusjärjestö ei ole kuitenkaan vielä lyönyt kiinni seuraavan kierroksen tavoitteita, vaan niiden yksilöiminen tapahtuu ensi syksynä.
Akavan jäsenjärjestöt kannattavat keskimäärin vajaan kahden vuoden mittaista sopimuskautta. Palkankorotusten tulisi koostua prosentuaalisesti yleiskorotuksesta sekä prosentuaalisesta järjestelyvarasta, jolla voidaan hoitaa liittojen tai sopimusalojen erityisongelmia.
Nämä yleistavoitteet vastaavat myös Lääkäriliiton Akavalle esittämiä näkemyksiä, joskin liitto korosti lausunnossaan, etteivät lääkärit työaikalain toteuttamiseen liittyvien erityisongelmiensa takia ole valmiita liittymään uuteen tulopoliittiseen sopimukseen ainakaan nopealla aikataululla. Liitto edellyttää, että lääkärien palkkarakenneuudistuksesta ja työaikajärjestelyistä päästään yksimielisyyteen ennen työrauhaan sitoutumista.
Ostovoima kehittynyt suotuisasti
Vaikka palkankorotustaso voimassaolevassa tulopoliittisessa sopimuksessa on hyvin matala, on palkansaajien ostovoima kehittynyt suotuisasta. Nettoreaaliansioiden arvioidaan nousevan nykyisellä sopimuskaudella 7,5 - 9 %. Ajanjaksoon sisältyvät sekä marraskuun 1995 että lokakuun 1996 sopimuskorotukset. Vuonna 1997 ei sopimuskorotuksia makseta, joten ansioiden nousu toisen sopimusvuoden aikana perustuu arvioituun keskimääräiseen liukumaan sekä kuluvan vuoden veronalennuksiin. Nettoreaaliansioiden nousuun vaikuttaa myös laman aikana säädetyn ylimääräisen sairausvakuutusmaksun asteittainen poistuminen.
Kokonaisveroasteen arvioidaan tänä vuonna olevan lähes viime vuoden lukemissa 48,5 prosentissa. Tuloveron alennus on kompensoitu muuta verotusta kiristämällä.
Suomen kokonaistuotanto kasvoi viime vuonna runsaat kolme prosenttia ja kasvu kiihtyi loppuvuotta kohden. Talousnäkymien kirkastuminen vahvisti kotitalouksien uskoa tulevaisuuteen ja yksityinen kulutus lisääntyi yli kolme prosenttia. Kuntien kulutus kasvoi neljä prosenttia valtion kulutuskasvun jäädessä yhteen prosenttiin. Yksityiset investoinnit lisääntyivät lähes seitsemän prosenttia, mutta julkisten investointien määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. Vienti kasvoi viime vuonna lähes neljä prosenttia, kauppataseen ylijäämä oli 44 miljardia ja vaihtotaseen ylijäämä lähes 20 miljardia markkaa.
Liittokokouksessa oltiin tyytyväisiä palkansaajien ostovoiman yleiseen kasvuun, mutta arvostelua herättivät erityisesti työllisyyskehitys, verotuksen taso sekä viime sopimukseen sisältyneen naispalkkaerän käyttö. Naispalkkaerää ei Akavan vaatimuksista huolimatta saatu kohdennetuksi korkeasti koulutettujen naisten palkkoihin. Lääkäriliitto on tulevaa tupoa koskevassa kannanotossaan ilmoittanut vastustavansa erillisiä nais- ja matalapalkkaeriä, ja vaatii, että lääkäriryhmien koko palkankorotusvaran käyttö on erikseen sovittavissa lääkärisopimuksessa.
