Hallituksen päätöksiä
Suomen Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa 21.9. käsiteltiin mm. seuraavia asioita:
Akava-JS
Merkittiin tiedoksi, että Akavan julkisen sektorin neuvottelujärjestö oli perustettu 7.9. ja että Lääkäriliitto oli liittynyt sen jäseneksi Lääkärikartellin kautta. Ensi vuoden alusta lukien Akava keskittyy yhteiskunta- ja talouspoliittisiin kysymyksiin ja Akava-JS vastaa julkisen sektorin sopimustoiminnasta. Uuden neuvottelujärjestön syntyminen ei rajoita Lääkäriliiton mahdollisuuksia itsenäiseen edunvalvontaan.
VES-neuvottelut
Hallitus keskusteli liiton tavoitteista syksyn neuvottelukierroksella. Liitto pyrkii palkankorotuksiin sekä lääkärien päivystyskorvausten uudistamiseen. Palkankorotuksia vaaditaan kompensaatioksi julkisella alalla tapahtuneesta tuottavuuden noususta sekä kunnissa viime vuosina tehdyistä säästötoimista. Kuntien henkilöstömenojen arvellaan supistuvan kuluvana vuonna 6,5 prosenttia, vaikka virkaehtosopimuksessa oli tavoitteeksi asetettu vain 2,7 prosentin säästö.
Uutta päivystyskorvausjärjestelmää kehitettäessä keskeisiä tavoitteita ovat kohtuuttoman pitkistä työrupeamista ja usein toistuvista päivystyksistä luopuminen sekä korvausten porrastaminen siten, että se kannustaa työnantajia rekrytoimaan lisää lääkäreitä.
Uudet erityispätevyydet
Hallitus päätti hyväksyä diabeteksen hoidon sekä sairaalahygienian erityispätevyydet niihin liittyvine koulutusohjelmineen.
Aloitteen diabeteksen hoitoa koskevan erityispätevyyden hyväksymiseksi oli tehnyt Suomen Endokrinologiyhdistys. Erityispätevyys on tarkoitettu ensi sijassa sisätautien, lastentautien ja yleislääketieteen spesialisteille, mutta sen voivat suorittaa tarvittaessa muidenkin alojen lääkärit.
Sairaalahygienian erityispätevyyttä koskevan esityksen olivat tehneet Suomen Sairaalahygieniayhdistys ja Suomen Mikrobiologit -alaosasto. Pohjakoulutukseksi edellytetään sisätautien, lastentautien suppean infektiotautien erikoislääkärin tai kliinisen mikrobiologian erikoislääkärin koulutusta.
Uusi ammatin-harjoittamislaki
Hallitus merkitsi tiedoksi heinäkuun alusta voimaan tulleen terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevan lain ja asetuksen vaikutukset lääkärien koulutukseen. Ensi vuoden alusta lähtien yleislääkärin ammatin harjoittaminen itsenäisesti laillistettuna ammattihenkilönä edellyttää kaksivuotisen perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen suorittamista. Palvelun suorittamista varten on tarkoitus perustaa 450 uutta työtilaisuutta, joita varten on budjetoitu 32 miljoonaa markkaa valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvioon.
Työllistämistukien käyttö
Liiton työryhmä on laatinut muistion työllistämistukien käytöstä lääkärien työllistämiseen. Hallitus hyväksyi muistion sillä korjauksella, että harjoittelutuki ilman varsinaista työsuhdetta ei sovellu lääkärin työhön. Asianomaiselle itselleen maksettavaa työharjoittelutukea tai omatoimisen työllistämisen tukea voidaan käyttää ainoastaan poikkeustapauksissa tutkimustyötä tekevälle lääkärille.
Lääkekorvaustyöryhmä
Hallitus sai selvityksen asettamansa lääketyöryhmän toiminnasta ja päätti jatkaa sen määräaikaa elokuun 95 loppuun. Työryhmä seuraa lääkehuoltoon ja lääkekorvausjärjestelmään liittyvien viranomaisohjeiden laatimista sekä valmistelee niitä koskevia liiton kannanottoja. Lisäksi työryhmä järjestää loppusyksystä rationaalista lääkkeiden käyttöä koskevan kutsuseminaarin.
