Hallitus torjui vuorotyön; Työaikalaki edellyttää päivystyskorvausjärjestelmän uudistamista
Uuden työaikalain vaikutukset lääkärien työhön ja palkkaukseen olivat keskeisenä aiheena Lääkäriliiton hallituksen suunnittelukokouksessa 25.-27.9.96. Hallitus katsoi, että lain aiheuttama ylityökatto edellyttää päivystysjärjestelmän ja siihen liittyvän korvausjärjestelmän rakenteellista uudistamista. Liitto on valmis neuvottelemaan uudistuksista Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja tarvittaessa myös suoraan sairaanhoitopiirien kanssa.
Liitto ei hyväksy lääkärien siirtämistä vuorotyöhön, vaan edellyttää, että säännöllinen työaika (37 t/vko) sijoitetaan jatkossakin klo 8 ja 16 välille maanantaista perjantaihin. Päiväaikaista työskentelyä pidettiin tärkeänä paitsi hoitosuhteiden jatkuvuuden ja elektiivisen toiminnan kannalta myös siksi, että erikoistuvilla lääkäreillä on mahdollisuus saada täysipainoista koulutusta.
Hallitus katsoi, että jokaista aktiivipäivystyspistettä varten on oltava vähintään seitsemän virkaa, joihin kuuluu aktiivipäivystysvelvollisuus. Ellei virkoja ole riittävästi, on uudet virat perustettava sitä varten erikseen varattavalla määrärahalla. Suunnittelukokouksessa oli esillä malli aktiivipäivystyspisteen töiden järjestämisestä päiväsaikaan siten, että kullekin lääkärille tulisi viikossa korkeintaan yksi 24 tunnin työrupeama. Kertyneet ylityötunnit kompensoitaisiin aktiivivapailla siten, että seitsemän lääkärin pisteessä vähintään joka seitsemäs viikko olisi vapaa, kahdeksan lääkärin pisteessä joka kahdeksas viikko jne.
Vaikka liitto on asettanut pitkän tähtäimen tavoitteeksi 37 tunnin viikkotyöajan, toivottiin jäsenistön tässä vaiheessa joustavan siitä erityisesti työvoimapoliittisista syistä. Pelkkään perustyöaikaan rajoittuminen edellyttäisi yli 400 uuden viran perustamista, mutta jos aktiivipäivystyspisteissä jatkossa tehtäisiin keskimäärin 45-tuntisia työviikkoja, riittäisi alle 200 uutta virkaa. 45 tunnin työviikko mahtuu myös työaikalain mukaisen ylityökaton (max 330 t/vuosi) puitteisiin, kun pidetyt aktiivivapaat vähennetään työajasta. Nykyisin työsidonnaisuus aktiivipäivystyspisteissä on keskimäärin yli 55 tuntia viikossa.
Jäsenistön kannanotot ovat osoittaneet, että lääkärikunta on tässä vaiheessa valmis joustamaan myös vuorokausilevosta. Useimmat tekevät mieluummin jatkossakin silloin tällöin 24 tunnin työrupeamia kuin pilkkovat työnsä lyhyiksi, epämukaviin ajankohtiin sijoittuviksi vuoroiksi. Vuorotyölle hallituksen suunnittelukokouksessa sanottiinkin selkeästi ei.
Rakenteellinen uudistus päivystyskorvauksiin
Hallitus totesi, että koska työaikalain voimaantulo muuttaa varsinkin sairaaloiden työaikajärjestelyjä, on päivystyskorvausjärjestelmä uudistettava. Tavoitteeksi asetettiin lääkärien ansiotason säilyttäminen sopimalla nykyisen päivystyspotin uudelleensijoittelusta. Liitto ei hyväksy jäsenistönsä ansiotason leikkaamista eikä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen näkemystä, että uudet virat voitaisiin perustaa päivystyskorvauksista säästyneillä kustannuksilla.
Suunnittelukokouksessa luotiin alustavat linjat järjestelmästä, joka koostuisi nykyisen päivystystuntimäärän vähenemistä kompensoivasta "päivystysvelvollisuuslisästä" ja kellonaikaan sidotuista päivystyskorvauksista, jotka vastaisivat tasoltaan nykyisiä ilta- ja yöpäivystyksen korvauksia. Myös suoritepohjaisten elementtien lisäystä lääkärien palkkauksessa selvitetään.
Kokouksessa tuotiin esiin, ettei työaikakatto sellaisenaan voi olla sovellettavissa esimerkiksi tiettyjen alojen huippuspesialisteihin, joiden työpanosta ei voida käytännössä jakaa. Työaikalain ehdoton noudattaminen lopettaisi esimerkiksi lasten sydänkirurgian. Sopimukseen on saatava riittävä kompensaatio sellaisia lääkäreitä varten, joiden kohtuutonta työsidonnaisuutta ei voida helpottaa.
Anne Santalahden johtama työryhmä ja edunvalvontavaliokunta jatkavat uuden työaikamallin ja siihen liittyvien korvaustavoitteiden hiomista. Aktiivipäivystyksen lisäksi aiotaan myös selvittää muun työpaikkapäivystyksen ja varallaolokorvausten uudistamistarpeet. Terveyskeskuspuolella pidettiin tärkeänä turvata erityisesti säännöllisen työajan sijoittelu kello 8-16 välille.
Vuorotyö lamaannuttaisi sairaalat
Hallituksen suunnittelukokouksessa todettiin, että vuorotyöjärjestelmä on paitsi lääkäreille vastenmielinen myös sairaaloiden toiminnan kannalta huono. Lääkärien perustyöaikaa ei voi siirtää iltaan ja yöhön, sillä se johtaisi elektiivisten toimenpiteiden määrän rajuun vähenemiseen ja osastojen toiminnan häiriytymiseen. Päi-vystyskustannuksissa saavutettu säästö olisi olematon verrattuna sairaaloiden palvelutuotannon romahtamisesta aiheutuneisiin seurauksiin.
Lääkäriliitto pyrkii sopimaan työaikalain mukaisista työaikakorvauksista Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa, joka toistaiseksi on torjunut kaikki palkkaukseen liittyvät neuvottelut. Jos ei yhteisymmärrystä KT:n kanssa löydy, on tarkoitus käynnistää neuvottelut suoraan sairaanhoitopiirien kanssa. Paikalliset työnantajat tuntevat huolta sairaaloiden toiminnan turvaamisesta ja ovat ilmaisseet haluavansa päästä lääkärien kanssa sopuratkaisuun työaikalain soveltamisesta.
Liitossa valmistellaan toimenpiteitä neuvottelujen vauhdittamiseksi ja kiihtyneet viestit kentältä kertovat, että jäsenistössä on kovia paineita spontaaniinkin liikehdintään. Uuteen työaikajärjestelmään ei siirrytä, ennen kuin siitä on saatu aikaan lääkärikuntaa tyydyttävä sopimus.
