1. Lääkärilehti
  2. Liitossa
  3. Jokainen lääkäri on liiton käyntikortti
Liitto toi­mii 41/2018 vsk 73 s. 2346 - 2347

Jokainen lääkäri on liiton käyntikortti

Lääkäreitä ja Lääkäriliittoa arvostetaan. Mutta luottamuksen voi menettää vain kerran. Jos lähtee höpölinjalle, kukaan ei jatkossa enää ­kuuntele.

Jokainen lääkäri on liiton käyntikortti Kuva 1 / 2
   

Luottamuksen säilyttäminen on avainasia niin yksittäiselle lääkärille, lääkärikunnalle kuin Lääkäriliitolle. Lääkärit ovat tietyllä tavalla jalustalla, koko ajan arvioitavina.

– Lääkärit pääsevät iltapäivälehtiin aina kun jokin menee huonosti. Jos kipsauksessa menee ranne mutkalle tai leikkauksessa jäävät pihdit mahaan, sitä revitellään mediassa ja puskaradiossa. Mutta tällaiset tapaukset ovat harvinaisia poikkeuksia. Jos uutinen olisi se, että umpisuolileikkaus on onnistunut, se olisi huolestuttavaa, Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki toteaa.

Luottamus lääkäriin rakentuu monesta asiasta.

– Ykköseksi laittaisin ammattitaidon. Vaikka lääkäri olisi kuinka ystävällinen ja hoitopaikka kuinka hieno tahansa, hoitosuhdetta ei voi rakentaa ilman osaamista ja ammattitaitoa. Se on kivijalka, Myllymäki sanoo.

Toinen kerros on etiikka. Lääkärin etiikka sisältää potilaan kunnioittamisen, inhimillisen kohtelun ja salassapidon.

– Potilas uskoo henkensä lääkärin käsiin. Kun potilas on nukutettuna menossa leikkaukseen, hän on täysin lääkärien armoilla. Puolisoon, vartijaan tai asianajajaan ei voi siinä tilanteessa nojata, vaan potilaan pitää täysin luottaa lääkäriin ja siihen, että hän todella osaa asiansa. Potilaan pitää voida luottaa myös siihen, että hänelle ei tehdä mitään asiatonta, ja että hänen kertomansa asiat pysyvät salassa.

Missä on oikean hoidon raja?

Lääkärin valassa vannotaan: noudatan lääkärin etiikkaa ja käytän vain lääketieteellisen tutkimustiedon tai kokemuksen hyödyllisiksi osoittamia menetelmiä. Lääkärikunnalla on autonomia, ja on paljolti sen omissa käsissä, millaisia menetelmiä käytetään.

– On kuitenkin todettava, että lääkäreillä on koulukuntaeroja. Joskus on vaikea vetää rajaa, missä on oikean hoidon raja. Tämä johtuu siitäkin, että lääketiede kehittyy koko ajan, tiede on itseään korjaava prosessi.

– Uskomushoidot ovat vaikea kysymys. On lääkäreitä, jotka menevät uskomushoitojen puolelle. Lääkäri voi tietenkin suositella potilaalle vaikkapa avantouintia tai kulttuuriharrastuksia virkistykseksi, hyvinvointia lisäämään. Mutta jos hän lipsahtaa täysin johonkin hoitomaailmaan, jonka tuloksista ei ole mitään tieteellistä näyttöä, ollaan väärillä vesillä.

– Lainsäädäntö ja viranomaisvalvonta asettavat tiettyjä rajoja. Mutta lääketiede on spesifi ala, jota ei voi lakipykäliin kirjoittaa.

– Rajoja asettaa nykyisin myös tietty kolmiodraama. Kun Hippokrates hoiti potilasta, siinä ei ollut muilla nokan koputtamista, mutta nyt mukana on kolmas osapuoli, rahojen päällä istuva päättäjä. Se voi olla esimerkiksi kuntaomistaja, vakuutusyhtiö tai Kela. Luottaako maksaja lääkäriin vai kokeeko se, että lääkäri esimerkiksi hassaa resursseja liian kalliisiin hoitoihin?

Ei sokkona barrikadeille

Lääkäriliittoa arvostetaan. Ammattiliittojen mainetutkimuksissa Lääkäriliitto on useana kertana ollut ykkönen. Tilanteeseen ei kuitenkaan voi tuudittautua.

– Luottamuksen voi menettää vain kerran. Jos lähtee höpölinjalle, kukaan ei jatkossa enää kuuntele, Myllymäki toteaa.

– Luottamuksen ylläpidossa Lääkäriliittoa kohtaan on sama tulokulma kuin luottamuksessa yksittäisiä lääkäreitä kohtaan: arvot, etiikka ja näyttöön perustavat faktat.

– Järjestönä emme ole sokkona barrikadeilla, vaan toimintamme perustuu huolelliseen arviointiin ja suunnitteluun. Perustelemme näkemyksemme faktoilla ja numeroilla. Tässä meitä auttaa oma jäsenistömme, liiton tutkimusosasto sekä yhteistyö esimerkiksi Akavan ja yliopistojen kanssa.

Lue myös

Kun Lääkäriliitto tunnetaan luotettavana ja vastuullisena tahona, liiton kannanotot saavat näkyvyyttä ja niillä on painoarvoa. Yhteiskunnan luottamusta liittoon kuvastaa Myllymäen mukaan myös mm. se, kuinka paljon liiton edustajia pyydetään kuultaviksi eduskuntaan tai valmistelemaan asioita ministeriöiden työryhmiin.

– Esimerkiksi itse olen tällä hetkellä jäsenenä mm. sosiaali- ja terveysministeriön saattohoidon kehittämistä koskevassa työryhmässä sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripalvelujen saatavuuden kehittämisen asiantuntijaryhmässä. Vaikutamme hyvin laajalla skaalalla, Myllymäki sanoo.

– Työskentelemme paljon muunkin kuin lääkärin palkkakuitin eteen. Korkeatasoisen perus- ja erikoistumiskoulutuksen turvaaminen on tärkeää. Haluamme edistää myös sitä, että palvelujärjestelmässä on osaavia johtajia, ja tätä varten tarjoamme Erikoislääkärien johtamiskoulutusta. Budjettiriihen alla lobbasimme kaikin voimin terveydenhuollon tutkimusrahoituksen turvaamiseksi, hän mainitsee esimerkkeinä.

Mutta mitä tahansa liitto tekeekään, kysymys luottamuksen säilymisestä palautuu lopulta aina yksittäiseen lääkäriin.

– Jokainen lääkäri on ammattikunnan käyntikortti. Millään mainoskampanjalla tai muulla kiillotuksella ei voida korvata sitä, jos joka ikinen lääkäri ei käyttäydy asianmukaisesti ja arvonmukaisessa hengessä, Myllymäki muistuttaa.

Kirjoittajat
Sari Kosonen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Nivelreumalääke Xeljanzia ei pidä käyttää suurina annoksina

Normaalin hoitoannoksen kaksinkertaistaminen voi suurentaa keuhkoveritulpan ja kuoleman riskiä.

Ajassa
Lääkekorvausmenot kasvoivat 73 miljoonaa euroa

Eniten kasvoivat syöpälääkkeiden ja immunovasteen muuntajien sekä veritautien lääkkeiden korvausmenot.

Kolumni
Kielikriiseistä ja kunnioituksesta

Vivahteet ja painotukset rakentavat seksuaalisuuttamme, ja erityisen suuri lataus on auktoriteetin – kuten vanhemman tai lääkärin – käyttämällä sanalla, kirjoittaa Janna Rantala.

Ajassa
Lakimuutos vauhdittaa laadun vertailua

Laaturekisterin avulla voidaan seurata hoitosuositusten toimivuutta ja noudattamista arjessa, kertoo Pia Maria Jonsson.

Näkökulma
Virheiden hyvä käsittely auttaa sietämään epävarmuutta

Virhe alkaa usein jo paljon ennen potilasvahinkoa, kirjoittaa Sara Launio.