Lehti 21: Liitto toi­mii 21/2017 vsk 72 s. 1377 - 1379

Katse tulevaisuuteen

Näihin väistyvän toiminnanjohtajan Heikki Pälveen sanoihin päättyi Lääkäriliiton valtuuskunnan kevätkokous. Keskustelua riitti niin ­edunvalvonnasta, alkoholilainsäädännöstä, kuin sotestakin. Luottamusmiesjärjestelmän ­säilyttämistä pidettiin tärkeänä.

Pauliina Pohjala
Kuvituskuva 1

Valtuuskunnan osallistujia nuoremmasta päästä. Kuvassa Laura Seppälä vauvansa kanssa.

Kuvituskuva 2

Kaksipäiväisessä kokouksessa käytiin aktiivista keskustelua.

Kuvituskuva 3

Liiton puheenjohtaja Marjo Parkkila-Harju esitteli kuluneen kevään toimintaa.

Valtuuskunnan kaksipäiväinen kokous alkoi puheenjohtaja Marjo Parkkila-Harjun katsauksella alkuvuoden toimintaan.

– Liiton työskentelyä on leimannut strategiatyö. Lääkäriliiton uutta strategiaa laaditaan kaudelle 2018-2022. Hallitus on myös asettanut valintaryhmän uuden toiminnanjohtajan valitsemiseksi. Toiminnanjohtaja Pälve siirtyy eläkkeelle lokakuun alussa, ja hänen seuraajansa valitaan kesäkuussa, Parkkila-Harju kertoi.

– Vuoden 2017 teema on ollut Lääkärinä tulevaisuuteen. Teema näkyy Lääkäriliiton toiminnassa kuluvana vuonna, jäsenille erityisesti sekä valtakunnallisilla että alueellisilla lääkäripäivillä. Myös sidosryhmiltä olemme saaneet tästä teemasta hyvää palautetta.

Koulutuksen laatu ja ylikoulutus huolestuttavat

– Lääketieteellisten tiedekuntien sisäänottomäärät ovat nousseet huomattavasti viime vuosina. Ulkomailla lääketiedettä opiskelevien suomalaisten määrän nopea kasvu yhdessä kotimaisen sisäänoton nousun kanssa on aiheuttanut huolta lääkäreiden ylikoulutuksesta, Parkkila-Harju sanoi.

– Alkuvuoden 2017 aikana valmisteltu koulutuspoliittinen ohjelma ottaa aiempaa tiukemman kannan tiedekuntien sisäänottomäärien pienentämiseksi, jotta opetuksen laatu voidaan jatkossakin taata ja vältetään lääkärien ylikouluttaminen. Uusia oppimismenetelmiä, mm. digiopetusta, kehitetään osaltaan kompensoimaan lähiopetuksen ohenemista, Parkkila-Harju jatkoi.

– Erikoislääkärien johtamiskoulutukseen (ELJ) hakijoita oli enemmän kuin pitkään aikaan. Lääkärit haluavat selkeästi olla mukana uudistamassa terveydenhuoltoa. Myös maahanmuuttajalääkäreiden mentorointi on aloitettu.

Tahti kiristyy edunvalvonnassa

Edunvalvonnan katsauksen piti Lääkäriliiton neuvottelujohtaja Laura Lindholm.

– Lääkärisopimuksen palkkaustyöryhmän työ on jatkunut keväällä. Tarkoituksena on saavuttaa yhteisymmärrys uudesta palkkausjärjestelmästä siten, että uutta järjestelmää voidaan soveltaa viimeistään 1.1.2019 uusien maakuntatyönantajien aloittaessa, Lindholm kertoi.

– Liiton edunvalvontajaos ja -valiokunnat sekä luottamusmiehet ovat työstäneet eri palkkauselementtejä. Palkkauselementeistä on pohdittu suoriteperusteisen mallin osia ja sen edellytyksiä, henkilökohtaista lisää ja sen perusteita kuin myös tehtäväkohtaisen palkan määräytymistä tulevaisuudessa.

– Sote-lainsäädäntöön liittyvät hallituksen esitykset annettiin maaliskuussa 2017. Henkilöstön asemasta on säädetty kattavasti. Tarkoitus on, että henkilöstö siirtyy liikkeenluovutusperiaatteella kunnilta ja kuntayhtymiltä uusille maakuntatyönantajille tai muille työnantajille (mm. julkinen osakeyhtiö).

– Palvelussuhteen ehdot säilyvät liikkeenluovutuksessa samana, tosin tehtävien uudelleenjärjestely voi vaikuttaa palkkaukseen. Tehtävien yksipuolistuminen erikoissairaanhoidossa vaikuttaa varmasti työpaikkojen houkuttelevuuteen, Lindholm totesi.

Myös ammattiharjoittajien työympäristössä tapahtuu muutoksia, ja tämä vaatii edunvalvonnallisia toimenpiteitä.

– Ammatinharjoittajuuden turvaaminen on tärkeää.Työsuhteisten määrä kuitenkin todennäköisesti lisääntyy soten myötä. Tulevaisuudessa onkin tarvetta yksityissektorin työehtosopimukselle. Jo nyt on huomattavissa, että suurien terveyspalveluyritysten neuvotteluhalukkuus on laskenut, Lindholm jatkoi.

Ammattikunnan yhtenäisyys etusijalle

Valtuuskunnan kevätkokous oli myös väistyvän toiminnanjohtajan Heikki Pälveen viimeinen. Pälve piti lopuksi toiminnanjohtajan katsauksen, jossa hän kertoi osallistuneensa valtuuskunnan kokouksiin 30 vuoden ajan, ensimmäisen kerran vuonna 1986. Hän totesi valtuuskunnan aktiivisuuden liittyvän läheisesti ympäröivän maailman tilanteeseen.

– Liittona olemme asemoituneet hyvin sekä yhteiskunnassa että jäsenistössä. Liiton edunvalvonta on laaja-alaista, ja se tulee väistämättä fragmentoitumaan. Tulevaisuuden haasteena on, että kilpailu kohdistuu helposti toiseen kollegaan, Pälve sanoi.

Lue myös

– Mikä meitä puolestaan yhdistää ammattikuntana? Lääkärin autonomia, etiikka ja kollegiaalisuus. Nämä arvot ovat yhteisiä riippumatta siitä, minkä sopimuksen piirissä kollega on. Vahva näkemykseni on, että nämä yhdistävät lääkäreitä jatkossa ja sen takia näistä on pidettävä hyvää huolta, hän jatkoi.

Lopuksi Pälve nosti esille vielä toiminnan ja viestinnän välisen yhteyden. – Ilman viestintää on vaikea selvitä. On erittäin tärkeää, että pystymme viestimään tekemisestämme jäsenille ja sidosryhmille. Tätä ei voi ulkoistaa yksin liiton viestintäyksikölle, vaan se on jokaisen vastuulla, Pälve lopetti.

Valtuuskunta antoi julkilausuman alkoholiuudistuksesta

Valtuuskunta otti kantaa valmisteilla olevaan alkoholilainsäädännön uudistukseen. Julkilausuman mukaan alkoholilainsäädäntö vaatii uudistamista, mutta elinkeinopolitiikka ei saa syrjäyttää kansanterveyttä. Valtuuskunnan mukaan seuraavat seikat tulee huomioida uudistusta tehtäessä:

1. Käymispykälää ei tule muuttaa; se johtaa välittömästi uusiin tuotteisiin (mm. ns. limuviinat), joista monet kohdistuvat juuri nuorten houkutteluun aloittaa juominen. Aiemmin tupakkateollisuus houkutteli nuoret aloittamaan. Virhettä ei tule toistaa.

2. Vähittäiskaupasta ostettavien juomien alkoholipitoisuutta ei tule nostaa. Kun puolet alkoholista saadaan oluesta, päätös on kansanterveydellisesti ja -taloudellisesti hyvin haitallinen.

3. Jos edelliset jäävät lainsäädännössä huomiotta, tulee sosiaali- ja terveydenhuoltoon lisätä rahaa, jotta potilaat saavat heille kuuluvan hoidon.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030