1. Lääkärilehti
  2. Liitossa
  3. Kehitysyhteistyö kaipaa lisää rahaa
Liitto toi­mii 12/2019 vsk 74 s. 770

Kehitysyhteistyö kaipaa lisää rahaa

Terveysalan osuus ­kehitysyhteistyön määrärahoista on laskenut. Parannusta tarvitaan.

Kehitysyhteistyö kaipaa lisää rahaa Kuva 1 / 1

Vuonna 2019 valtion talousarvion mukaiset kehitysyhteistyön määrärahat ovat kokonaisuudessaan 989 miljoonaa euroa. Se vastaa 0,4 prosenttia Suomen bruttokansantulosta. Kirimistä riittää, sillä YK on asettanut teollistuneiden maiden kehitysavun tavoitteeksi 0,7 prosenttia bruttokansantulosta.

Ulkoministeriön raportin mukaan terveysalan osuus Suomen kehitysyhteistyön rahoituksesta on laskenut selvästi viime vuosien aikana. Samaan aikaan energia-alan osuus rahoituksesta on noussut rajusti. Vertailun vuoksi: naapurimaamme Norja käyttää kehitysyhteistyöhön 1,0 prosenttia bruttokansantulostaan, ja terveysala on siellä kärkisijoilla kehitysyhteistyön kohteista.

Asia oli esillä terveysalan kehitysyhteistyötä tekevien verkostotapaamisessa maaliskuussa. Tapaamisia järjestävät vuosittain Lääkäriliitto ja sen yhteydessä toimiva kehitysyhteistyöneuvottelukunta (KYNK).

Terveyteen kannattaa sijoittaa

Terveyteen sijoittaminen on pääoman kasvattamista eikä kuluerä. Terveysalan kehitysyhteistyöhankkeiden kautta paitsi parannetaan kohdemaiden oloja, luodaan myös Suomeen tärkeää osaamista ja yhteistyöverkostoja, todettiin tapaamisessa.

Lue myös

Lääkäriliiton terveyspolitiikan asiantuntija Mervi Kattelus kertoi, että liitto on lähettänyt kehitysyhteistyöstä vastaavalle ministerille viestejä, joissa tuodaan esiin huoli kehitysyhteistyömäärärahojen vähenemisestä. Viesteillä ei valitettavasti ole ollut vaikutusta.

THL:n kehittämispäällikkö Paula Tanhuanpää ei pitänyt tilannetta kuitenkaan toivottomana. Eduskuntavaalit lähestyvät, ja uusi hallitusohjelma voi muuttaa kehityspolitiikkaa.

Suomi on myös tuleva EU-puheenjohtajamaa, mikä avaa uusia mahdollisuuksia. Suomen kausi EU-puheenjohtajana alkaa 1. heinäkuuta 2019.

Kirjoittajat
Sari Kosonen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Korona tyhjensi luentosalit

Periaatteessa kaikki on muuttunut, kertoo Lauri Salaja.

Ajassa
”Vastaamon tietomurto on herätys terveydenhuollolle”

Terveydenhuollon tietoturvaa pitää jatkuvasti arvioida, sanoo Lääkäriliiton terveyspoliittinen asiantuntija Lauri Vuorenkoski.

Ajassa
Lääkärilehti voi myöhästyä

Lääkärilehden postitus myöhästyi keskiviikkona.

Kolumni
Osaamattomuuden ylistys

Kukaan ei osaa, eikä voi osata kaikkea, kirjoittaa Miila Halonen.

Pääkirjoitus
Kollegiaalisuus ulottuu myös verkkoon

Kollegiaalisuusohjeet velvoittavat meitä käyttäytymään toisiamme kohtaan asiallisesti, kirjoittaa Jan Schugk.

Ajassa
Viikko täyttyi etäluennoista ja kloonauksesta

Lääkärilehti seuraa Ronja Vaaraman ­lääketieteen opintoja.