1. Lääkärilehti
  2. Liitossa
  3. Kehitysyhteistyö kaipaa lisää rahaa
Liitto toi­mii 12/2019 vsk 74 s. 770

Kehitysyhteistyö kaipaa lisää rahaa

Terveysalan osuus ­kehitysyhteistyön määrärahoista on laskenut. Parannusta tarvitaan.

Kehitysyhteistyö kaipaa lisää rahaa Kuva 1 / 1

Vuonna 2019 valtion talousarvion mukaiset kehitysyhteistyön määrärahat ovat kokonaisuudessaan 989 miljoonaa euroa. Se vastaa 0,4 prosenttia Suomen bruttokansantulosta. Kirimistä riittää, sillä YK on asettanut teollistuneiden maiden kehitysavun tavoitteeksi 0,7 prosenttia bruttokansantulosta.

Ulkoministeriön raportin mukaan terveysalan osuus Suomen kehitysyhteistyön rahoituksesta on laskenut selvästi viime vuosien aikana. Samaan aikaan energia-alan osuus rahoituksesta on noussut rajusti. Vertailun vuoksi: naapurimaamme Norja käyttää kehitysyhteistyöhön 1,0 prosenttia bruttokansantulostaan, ja terveysala on siellä kärkisijoilla kehitysyhteistyön kohteista.

Asia oli esillä terveysalan kehitysyhteistyötä tekevien verkostotapaamisessa maaliskuussa. Tapaamisia järjestävät vuosittain Lääkäriliitto ja sen yhteydessä toimiva kehitysyhteistyöneuvottelukunta (KYNK).

Terveyteen kannattaa sijoittaa

Terveyteen sijoittaminen on pääoman kasvattamista eikä kuluerä. Terveysalan kehitysyhteistyöhankkeiden kautta paitsi parannetaan kohdemaiden oloja, luodaan myös Suomeen tärkeää osaamista ja yhteistyöverkostoja, todettiin tapaamisessa.

Lue myös

Lääkäriliiton terveyspolitiikan asiantuntija Mervi Kattelus kertoi, että liitto on lähettänyt kehitysyhteistyöstä vastaavalle ministerille viestejä, joissa tuodaan esiin huoli kehitysyhteistyömäärärahojen vähenemisestä. Viesteillä ei valitettavasti ole ollut vaikutusta.

THL:n kehittämispäällikkö Paula Tanhuanpää ei pitänyt tilannetta kuitenkaan toivottomana. Eduskuntavaalit lähestyvät, ja uusi hallitusohjelma voi muuttaa kehityspolitiikkaa.

Suomi on myös tuleva EU-puheenjohtajamaa, mikä avaa uusia mahdollisuuksia. Suomen kausi EU-puheenjohtajana alkaa 1. heinäkuuta 2019.

Kirjoittajat
Sari Kosonen

Etusivulla juuri nyt

Liitossa
Työpaikat ja työajat muutoksessa

Jos virkapohjia vähennetään, kiire painaa päälle ja asioihin ei pystytä paneutumaan syvällisesti, kirjoittaa Kristiina Aalto.

Ajassa
Poikien HPV-rokotus etenee

Poikien rokottaminen voisi alkaa vuoden kuluttua.

Tieteessä
Lasten vaikeiden munuaissairauksien ennuste on parantunut

Aikuistuville potilaille on tärkeää laatia seurantasuunnitelma.

Ajassa
Keisarileikkausten vaikutukset lasten terveyteen luultua vähäisempiä

Tutkimuksessa seurattiin suunnittelemattomalla sektiolla syntyneiden lasten terveystietoja varhaislapsuudesta aina teini-ikään saakka.

Liitossa
Missä menee terveen ja sairaan raja?

Tutkimusprofessori Marjukka Mäkelä listasi Terveysfoorumissa ylidiagnostiikan syitä: potilaan huoli, lääkärin huoli potilaasta, vaikeus sietää epävarmuutta, vanhentuneet käytännöt, teknologian kehitys, ansainta­logiikka.

Ajassa
Terveyskylään tuli ammattilaisten portaali

– Sisältöä on mietitty kansallisesti muiden yliopistosairaaloiden kanssa, neurologian erikoislääkäri Laura Mäkitie kertoo.