Kierroksesta ei tule helppo Akava valmis selvittämään tupon edellytykset
- Akavassa on tehty yksimielinen päätös, että selvitämme mahdollisuudet aikaansaada keskitetty tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Seuraavalla neuvottelukierroksella keskitetty ratkaisu on mielestäni tavoiteltava, mutta luonnollisesti sopimuksen sisältö aina ratkaisee. Ratkaisu voisi ajallisesti olla esimerkiksi 2-3-vuotinen, totesi puheenjohtaja Risto Piekka Akavan liittokokouksessa.
- Täsmälliset tavoitteemme päätämme ensi syksynä. Sitä ennen käymme yksityiskohtaisesti läpi ja arvioimme huolellisesti jokaisen jäsenjärjestömme ja molempien neuvottelujärjestöjemme esitykset niin Akavan työvaliokunnassa kuin hallituksessa.
Talouskehitykseen liittyy epävarmuutta ja seuraavasta työmarkkinakierroksesta ei Piekan mukaan tule helppoa.
- Neuvottelukierrokseen on ladattu monia paineita, niin työmarkkinallisia kuin seuraaviin eduskuntavaaleihinkin liittyviä. Mielestäni näitä kahta asiaa ei pitäisi sekoittaa. Työmarkkinakierros on oma kokonaisuutensa, eduskuntavaalit omansa, hän sanoi.
Puheenjohtaja Piekka korosti tulopolitiikan uudistamistarvetta.
- Suomen myönteisen taloudellisen kehityksen ja erityisesti työllisyyden parantamisen kannalta pidän järkevimpänä ratkaisuna määrittää palkankorotus kustannusvaikutuksena asianomaisen alan palkkasummasta. Näin liitot ja pääsopijajärjestöt saisivat joustovaraa omien erityisongelmiensa hoitamiseksi ja voisivat sopia itsenäisesti mm. yleiskorotusten muodon, järjestelyvaran suuruuden ja muut sopimusalansa erityiskysymykset.
TULOVEROJA ALENNETTAVA KAIKISSA TULOLUOKISSA
Palkansaajien ostovoiman kehitykseen vaikuttavat luonnollisesti paitsi palkankorotukset myös veroratkaisut.
-Tuposopimuksen osana pitääkin olla Akavan mukaan palkansaajien tuloverojen alentaminen kaikissa tuloluokissa vuonna 2003. Se on tehtävä kuitenkin siten, että turvataan julkisten ydinpalveluiden taso.
- Mitä muutoin tulee verotukseen, Suomen pitää pystyä kilpailemaan palkkaverotuksessa muiden Emu-maiden kanssa. Akavan pitkän ajan tavoitteena onkin ylimmän marginaaliveron alentaminen 50 prosenttiin.
Piekan mielestä seuraavassa hallitusohjelmassa palkansaajien veronalennusohjelma on nostettava poliittiseen keskiöön.
- Samassa yhteydessä on käynnistettävä hyvinvointiyhteiskunnan ydinpalveluiden määrittämis- ja priorisointityö.
OSANA TUPOA SOVITTAVA YDINPALVELUIDEN TURVAAMISESTA
Piekan mukaan osana tulopoliittista kokonaisratkaisua tulee voida sopia hyvinvointiyhteiskuntamme ydinpalveluiden ja ydintehtävien turvaamisesta.
- Se taas edellyttää 3-5 vuoden kestävää toimenpideohjelmaa, jolla korjataan julkisen sektorin yleisiä ja erityisesti korkeasti koulutettujen henkilöstöryhmien palkkausongelmia. Tämä on välttämätöntä, jotta julkinen ala kykenee pitämään nykyisen työvoimansa tai hankkimaan uutta korkeasti koulutettua työvoimaa.
Hänen mielestään huoli työvoiman saatavuudesta on aiheellinen.
- Tällä vuosikymmenellä suuri määrä palkansaajia jää eläkkeelle ja samanaikaisesti julkisen sektorin palkkakilpailukyky on heikentynyt.
Tulopolitiikassa palkka- ja veroratkaisujen lisäksi on Piekan mukaan panostettava työelämän laadun kehittämiseen.
- Tulopolitiikka on mahdollistanut työelämän laadullisten uudistusten toteuttamisen. Pidän erityisen tärkeänä seuraavan mahdollisen tupon osaksi tuhtia työelämän kehittämispakettia, joka sisältäisi ratkaisut kaikkien työntekijöiden työajan seurantaan, oikeuden työaikapankkiin, vuorotteluvapaan jatkon ja luottamusmiesten aseman parantamisen.
YTN:N KAUPPI: SUOMESSA MAAILMAN KAPEIN PALKKAHAITARI
Akavalaisen Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestön puheenjohtajan Heikki Kaupin mielestä seuraavaa tulosopimusta ei pitäisi rakentaa vanhan kaavan mukaan palkkaeroja kutistavien korotusten ja veroprogression jyrkentämisen perustalle.
- Suomessa on jo maailman kapein palkkahaitari. On vaikea nähdä tarvetta kaventaa sitä enää lisää, totesi Kauppi Akavan liittokokouksessa.
Nykyinen tilanne on hänen mielestään kohtuuton, koska ihmisten työntekohaluja latistetaan varsin tehokkaasti nk. solidaarisen palkkapolitiikan, jyrkän veroprogression ja sosiaalisten tulonsiirtojen yhteisvaikutuksella.
- Tämä kolminkertainen palkkatulojen tasaaminen saisi jo riittää. Ongelmaksi muodostuu kannustavuuden puute. Koko akavalaisessa kentässä on esitetty palkkasummaan sidottua prosenttipohjaista pottimallia korotusten pohjaksi siksi, että se turvaisi oikeudenmukaiset korotukset ja palkkasuhteiden säilymisen lähestulkoon nykyisellään, sanoi Kauppi.
- Toisin kuin on haluttu väittää, akavalainen korotusmalli ei lisää palkkaeroja, vaan ainoastaan säilyttää nykyiset palkkasuhteet.
Kaupin mielestä suurempaa oikeudenmukaisuutta olisi syytä odottaa myös verotukseen mahdollisesti tehtäviltä muutoksilta.
- Ne eivät saisi enää kiristää progressiota, joka jo nykyisellään on selvästi kireämpää kuin Euroopassa keskimäärin. Progressiota tulisi sitä vastoin loiventaa siten, että asteittain päästäisiin EU:n keskitasoon kaikilla tulotasoilla.
Verotuksen lievittäminen voitaisiin hänen mielestään aloittaa esimerkiksi laskemalla ylin marginaaliverotus 50 prosenttiin.
AKAVA-JS: KUNTA-ALAN VETOVOIMASTA HUOLEHDITTAVA
Akavan julkisen sektorin neuvottelujärjestö Akava-JS:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemen mielestä kunta-alan vetovoimasta ja palkkakilpailukyvystä huolehtiminen on kuntatyönantajan ja työntekijöiden sekä koko Suomen kansan yhteinen etu.
- Muussa tapauksessa kansalaisten arvostamat keskeiset hyvinvointipalvelut rapautuvat entisestään. Koko kuntasektori ja erityisesti siellä työskentelevät korkeasti koulutetut ovat jääneet jälkeen yleisistä työmarkkinoista, hän totesi Akavan liittokokouksessa.
- Sellaiset viime vuosina toteutetut, joidenkin mielestä tasa-arvoiset tupo-ratkaisut, joissa koulutetut julkisen sektorin ryhmät jäisivät palkkauksessa edelleen jälkeen muista, ovat takana päin. Ratkaisut voidaan liittää joko tupon yhteyteen tai toteuttaa sen rinnalla ns. työnantajaratkaisuina, totesi Kangasniemi.
Hän muistutti, että kunta-alan palkkojen jälkeenjääneisyys on osoitettu kiistatta puolueettomassa Kunpas-selvityksessä.
- Jälkeenjääneisyys on koulutetuilla ryhmillä jopa 15-20 prosenttia. Tätä eroa on nyt ryhdyttävä kuromaan kiinni.
Palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi löytyy Kangasniemen mielestä kyllä keinoja, kunhan asialle vain löytyy yhteinen tahto.
- Valtion sopimusalueella palkkojen tarkistus saatiin liikkeelle. Miksi sama ei onnistuisi kunta-alalla? Asian korjaaminen on myös kaikille keskusjärjestöille tärkeä näytön paikka, hän huomautti.
- Sopimuksen muodosta riippumatta luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja yhdistysten puheenjohtajien asemaa ja palkkausta on parannettava.
Kangasniemi sanoi, että myös eläkepalkan laskentaa koskeva kiista olisi järkevää ratkaista pikaisesti.
- Sekin saattaa nousta tärkeään osaan muutoinkin herkässä tupo-tilanteessa. On järjetöntä antaa kiistan elää. Se on nykyisten työmarkkinajohtajien heikkoutta, jos asia siirretään tulevaisuuteen.
