Lääkäriliitto selvitti maamme kaikkien terveyskeskusten lääkäritilanteen Lääkärivaje edelleen kasvussa - viroista hoitamatta 9,3 prosenttia
Suomen Lääkäriliiton vastikään valmistuneen selvityksen mukaan lääkärivaje on yhä kasvussa maamme terveyskeskuksissa. Laillistetun lääkärin viroista tai toimista on hoitamatta 9,3 prosenttia, kun viime vuonna vajaus oli 6,8 prosenttia. Vuonna 1999 viroista oli hoitamatta 5,0 prosenttia. Tänä vuonna terveyskeskuksissa työskentelee kuitenkin 87 lääkäriä enemmän kuin vuonna 1999.
Lääkäriliitto selvittää vuosittain terveyskeskusten lääkäritilanteen. Vastaukset Lääkäriliiton tekemään kyselyyn saatiin kaikista maamme terveyskeskuksista, joita on 272. Selvitys tehtiin syyskuun puolivälissä.
Julkisen sektorin lääkärivaje on hyvin monisyinen ongelma. Vaikeus saada lääkäreitä koskee usein pieniä terveyskeskuksia, joissa sidonnaisuus työhön kasvaa monesti kohtuuttoman suureksi.
Pienillä paikkakunnilla korostuvat myös ongelmat lääkärin puolison työn saannissa. Tämä ei koske pelkästään lääkäriperheitä, vaan ylipäänsä koulutetun työvoiman saamista pienille paikkakunnille.
Selvityksen mukaan lääkäritilanne voi olla täysin erilainen aivan vierekkäistenkin kuntien terveyskeskuksissa. Esille nousi myös paikkakuntia, joissa työolosuhteita ja palkan muodostusta pidetään hyvin järjestettyinä. Tällaisilla paikkakunnilla ei lääkärivajausta ole. Jos terveyskeskus jo valmiiksi kärsii lääkärivajeesta, on sen vaikea saada rekrytoitua uusia lääkäreitä suuren työtaakan alle. Tämä aiheuttaa kierteen, joka osaltaan lisää siellä jo työskentelevien halukkuutta lähteä pois.
Julkiselle sektorille hakeutumiseen ja siellä pysymiseen vaikuttaa toki myös palkkaus. Vaikeuksia lääkärien saamisessa on varsinkin niissä kunnissa, joissa maksetaan aivan minimitason palkkoja.
Kyselyn perusteella terveyskeskusten lääkärinvirkojen ja toimien täyttöaste on selvästi parempi ns. omalääkärijärjestelmässä olevissa terveyskeskuksissa. Omalääkäriterveyskeskuksissa lääkäriä ei saatu 5,4 prosenttiin viroista tai toimista, kun muissa terveyskeskuksissa luku oli 15,5 prosenttia.
ILMAN LÄÄKÄRIÄ 313 VIRKAA TAI TOIMEA
Kaikkiaan maamme terveyskeskuksissa oli laillistetun lääkärin virkoja tai toimia syyskuun puolivälissä yhteensä 3 356. Niiden määrä on lievässä kasvussa, sillä virkoja tai toimia on nyt 79 enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Eniten virkoja on syntynyt Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan seuduille. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskuksissa on virkojen tai toimien määrä kasvanut vuodessa noin 30:llä ja Pirkanmaalla 24:llä.
Maamme terveyskeskuksissa oli viime syyskuussa hoidettuna 3 043 virkaa tai toimea. Ilman lääkäriä oli 313 virkaa tai toimea. Viime vuonna niitä oli hoidettuna 3 053 ja ilman lääkäriä oli 223.
Vuonna 1990 oli terveyskeskusten lääkärien 2 928 virasta hoidettuna 2446. Näin ollen tänä vuonna lääkäreitä työskentelee terveyskeskuksissa noin 600 enemmän kuin tuolloin. Kun tämän vuoden lääkärivaje terveyskeskuksissa on 9,3 prosenttia, oli vastaava luku vuonna 1990 16,5 prosenttia.
SUURIN VAJE POHJANMAALLA, LAPISSA JA POHJOIS-KARJALASSA
Pohjanmaa on perinteisesti ollut alue, jota lääkärivaje on koskettanut. Lääkäriliiton tekemän selvityksen mukaan lääkärivaje on maassamme suurin Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskuksissa. Siellä viroista tai toimista on hoitamatta lähes neljännes: 23,6 prosenttia. Yli kahdenkymmenen prosentin lääkärivaje on myös Lapin (22,0 %), Pohjois-Karjalan (21,0 %) ja Etelä-Pohjanmaan (20,1%) sairaanhoitopiirien alueen terveyskeskuksissa.
Määrällisesti tarkasteltuna maamme eri sairaanhoitopiirien alueista oli lääkärin virkoja eniten hoitamatta Pohjois-Pohjanmaan terveyskeskuksissa, joissa lääkäriä ei saatu 31 virkaan. Kun mukaan lasketaan vielä Etelä- ja Keski-Pohjanmaa sekä Vaasan sairaanhoitopiirin alue, oli Pohjanmaalla yhteensä 86 virkaa vailla lääkäriä.
LÄÄKÄRIVAJETTA MYÖS ETELÄ-SUOMESSA
Myös Etelä-Suomessa on lääkärivajetta. Monin paikoin se on vain kasvanut. Esimerkiksi Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskuksissa oli ilman lääkäriä peräti 15,9 prosenttia viroista (viime vuonna 7,3 %), Päijät-Hämeessä 14,1 prosenttia (viime vuonna 6,7 %) ja Kymenlaaksossa 15,4 prosenttia (viime vuonna 6,8 %).
Myös Satakunnassa lääkärivaje on lisääntynyt. Tämän vuoden syyskuussa luku oli 12,0 prosenttia ja viime vuonna vastaavaan aikaan 7,7 prosenttia.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskuksissa on parhaiten lääkäreitä maassamme. Siellä viroista tai toimista on hoidettu 98,6 prosenttia eli lääkäriä ei saatu 1,4 prosenttiin viroista.
HUS-piirin alueella vajaus oli syyskuussa 3,5 prosenttia. Virkoja oli hoitamatta 28 kappaletta. Vuonna 2000 HUS-piirin alueen terveyskeskuksissa lääkärivaje oli 4,6 prosenttia.
JÄÄDYTETTYJÄ VIRKOJA 35 KAPPALETTA
Terveyskeskuskyselyn perusteella koko maassa oli viime syyskuussa jäädytettyjä virkoja, eli sellaisia, joissa oli tehty päätös viran täyttämättä jättämisestä, yhteensä 35 kappaletta. Näistä vakinaisia virkoja oli 26. Viime vuonna jäädytettyjä virkoja oli koko maassa 26 kappaletta.
Selvityksessä esitettiin myös kysymys Saatiinko kesäkaudeksi 2001 haettu määrä lomasijaisia?. Tähän vastasi 240 terveyskeskusta. Näistä sai haetun määrän 134 terveyskeskusta, 100 ei saanut tarpeeksi ja 6 terveyskeskusta ei hakenut sijaisia. Viime vuonna kysymykseen vastanneista 248 terveyskeskuksesta 135 sai halutun määrän sijaisia ja 113 ei saanut tarpeeksi.
