Lääkärit uuden työaikalain piiriin?
Parhaillaan valmistellaan uutta työaikalakia, jonka kaavaillaan koskevan myös pääosaa lääkärikunnasta. Syynä uudistukseen on EU:n työaikadirektiivi (93/103/EY), jonka periaatteiden kanssa yhteensopivaksi jäsenvaltioiden on muokattava oma työaikalainsäädäntönsä marraskuuhun 1996 mennessä. Suomessa tavoitteena on ajaa uusi laki läpi vielä tämän kevään aikana.
Työaikalain uudistusta EU:n direktiivin mukaiseksi on valmisteltu professori Kari-Pekka Tiitisen johtamassa komiteassa, jonka esityksiä nyt valmistelussa oleva lakiluonnos noudattelee. Laissa pyritään antamaan yleiset määräykset työajasta, sen enimmäismääristä sekä ylityön korvausperusteista. Työaikalain käytännön soveltamisesta ja korvausten suuruudesta on tarkoitus sopia yksityiskohtaisemmin kunkin alan työ- ja virkaehtosopimuksissa.
Julkisuudessa on käyty keskustelua erityisesti lain soveltamisalasta ja sen ulkopuolelle jätettävistä ryhmistä. Nykysuunnitelmien mukaan työaikasuojan ja ylityökorvausten ulkopuolelle aiotaan jättää huomattavasti aiempaa laajempi joukko johtavassa asemassa olevia ja itsenäisiä asiantuntijatehtäviä suorittavia toimihenkilöitä. Tämä on herättänyt arvostelua erityisesti Akavassa, johon kuuluvien ammattiryhmien etuja uudistus uhkaa heikentää.
Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanta on, että lääkärikunta tulisi kuitenkin pääosin sisällyttää työaikalain piiriin. Työaikalain kokonaisuudistusta valmistelevaan työryhmään kuuluvan KT:n edustajan Heikki Saipion näkemyksen mukaan lain ulkopuolelle tulisivat mahdollisesti jäämään johtavan lääkärin ja ylilääkärin työ sekä väestövastuulääkärin työ, jossa työaikaa ei ole määritelty. Sen sijaan varsinkin nuorten lääkärien mieltä kuohuttanutta EU:n työaikadirektiivin säännöstä, jonka mukaan koulutuksessa olevat lääkärit jätettäisiin työaikasuojan ulkopuolelle, ei ole tarkoitus soveltaa Suomeen.
Lääkäriliiton kanta vielä auki
Lääkäriliitossa uutta työaikalakia ja sen vaikutuksia lääkäreille on pohdittu liiton valiokunnissa sekä sairaanhoitopiirien pääluottamusmiesten kokouksessa tammikuussa. Lääkärien saamisella työaikalain piiriin nähdään olevan etuja, mutta siihen liittyy myös huomattavia ongelmia.
Työaikalakiluonnoksen mukaan työaikaan laskettaisiin mukaan työpaikalla tapahtuva päivystys, mutta ei kotipäivystystä. Tästä ns. valmiusajasta olisi kuitenkin suoritettava korvaus eikä työntekijällä olisi oikeutta kieltäytyä siitä, jos se on työn laadun ja erittäin pakottavien syiden vuoksi välttämätöntä.
Säännöllinen työaika olisi lakiluonnoksen mukaan enintään 40 tuntia viikossa korkeintaan vuoden tasoittumisjaksossa. Ylityötä olisi laillista teettää enintään 138 tuntia neljän kuukauden ajanjaksossa. Lääkäreille tämä vastaisi keskimäärin kahta päivystystä kuukaudessa. Julkisessa keskustelussa on esitetty paljon matalampaakin ylityökattoa, jolloin päivystyksen teettäminen ylityönä tuskin olisi mahdollista. Lisäksi on kyseenalaista, sopiiko säännöllisesti tarvittava päivystys lainkaan ylityönä järjestettäväksi.
Työpaikkapäivystyksen rajaaminen korkeintaan kahteen vuorokauteen kuukaudessa voi vaikuttaa houkuttelevalta ajatukselta, joskin osa varsinkin nuorista lääkäreistä saatttaa olla halukas tekemään enemmänkin töitä, etenkin jos se korvataan kohtuullisesti. Ylityökatto aiheuttaisi erityisesti pienissä yksiköissä ongelmia päivystystyksen järjestämisessä ja loisi paineita vuorotyöhön siirtymiselle. Nykyisen järjestelmän mukaan mitoitettu lääkärimäärä ei ainakaan kaikilla erikoisaloilla riittäisi vuorotyöhön eikä siihen muutenkaan ole halukkuutta ammattikunnan keskuudessa.
Työaikalakiluonnoksessa esitetyt ylityökorvausperusteet noudattavat nykyisin yleisesti työmarkkinoilla sovellettua käytäntöä eli kahdelta ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 prosentilla ja sitä seuraavilta ylityötunneilta 100 %:lla korotettu tuntipalkka, ja korotukset maksetaan yleisesti jo ennen 40 viikkotyötunnin täyttymistä. Ylityökorotusten säilyminen nykyisellään on vielä epävarmaa, sillä työnantajien tavoitteena on rajoittaa ylityökorotus koko ajalta 50 %:iin.
Ylityökorvausten edullisuus määräytyy viime kädessä lain pohjalta tehtävien virka- ja työehtosopimusten perusteella. Tämän takia on mahdoton sanoa, olisivatko työaikalain määräysten pohjalta rakennetut ylityöpalkkiot lääkäreille edullisemmat vai epäedullisemmat kuin nykyiset päivystyskorvaukset. Kaikki riippuu siitä, millaisia epämukavan työajan lisiä, toimenpidepalkkioita tai muita erilliskorvauksia ylityökorvausten lisäksi maksettaisiin.
Lääkäriliitossa työaikalain vaikutuksia selvitellään työvoimapoliittisessa valiokunnassa, jonka arvion mukaan työaikakatto saattaisi aiheuttaa jopa 500-700 uuden lääkärin tarpeen, sekä edunvalvontavaliokunnassa, joka pyrkii arvioimaan uudistuksen merkitystä lääkärien palkkauksen ja työsidonnaisuuden kannalta. Selvitysten pohjalta liitto ottaa kuluvan kevään aikana kantaa siihen, tulisiko lääkärit sisällyttää uuden työaikalain piiriin vai ei.
