1. Lääkärilehti
  2. Liitossa
  3. Mitä hyötyä empatiasta?
Liitto toi­mii 34/2020 vsk 75 s. 1622 - 1623

Mitä hyötyä empatiasta?

Aivotutkija Katri Saarikivi puhui webinaarissa lääkäreille.

Mitä hyötyä empatiasta? Kuva 1 / 1 Kuva: Aleksi Lumme

Lääkäriliitto tarjosi jäsenilleen ja lääketieteen opiskelijoille työssä jaksamista tukevan webinaarin kesäkuussa. Luennon piti aivotutkija Katri Saarikivi, aiheena: Miten tukea hyvinvointia ja yhteistyötä poikkeusoloissa? Hän käsitteli empatiaa ja laadukasta vuorovaikutusta, myös digitaalisessa ympäristössä.

Katri Saarikivi toimii aivotutkijana Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä, ja hänen tutkimuskohteinaan ovat oppimisen, empatian ja vuorovaikutuksen aivomekanismit. Saarikivi on tiimeineen selvittänyt, mitä hyötyä empatiasta on erilaisissa työn konteksteissa, miten empatiaa voi mitata ja lisätä, ja miten empatia saataisiin toimimaan paremmin myös tietokonevälitteisessä vuorovaikutuksessa.

Koronakevään aiheuttamassa poikkeustilanteessa jouduttiin työyhteisöissä turvautumaan uusiin vuorovaikutusteknologioihin ja oppimaan uusia taitoja. Poikkeusolot aiheuttivat monissa huolta ja kuormitusta. Aivotutkija listaa joukon liiallisen stressin ja univajeen laukaisemia ajattelun oireita: impulsiivisuus, lisääntynyt häiriöherkkyys, jumitus, mentaalinen lukko, viuhtominen, "liukkaat" aivot sekä "työpöydän" täyttyminen. Saarikivi kertoo, että krooninen työstressi voi johtaa jopa aivojen rakenteen ja toiminnan muutoksiin, esimerkiksi aiheuttaa kudostuhoa etuotsalohkojen alueella, mutta muutokset ovat onneksi osittain palautuvia. Ihminen sietää kuitenkin vaativassa työssä kovaakin työstressiä, mikäli kokee voivansa itse vaikuttaa työhönsä. Mielenhallinta on työelämässä yhä tärkeämpi taito.

– Ihminen on läpikotaisin sosiaalinen eläin ja meillä on monipuolinen kyky empatiaan. Palautteen ja huomion saaminen on ihmiselle tärkeää – ilman niitä ihminen ei pärjää, Saarikivi sanoo. Yhteistyö ja empatiakyky ovat pitkälti mahdollistaneet ihmislajin selviytymisen.

Nykyisessä vaativassa ja monimutkaisessa työympäristössä on tärkeää hyödyntää kollektiivista älykkyyttä, minkä vuoksi kollegat ovat yhä tärkeämpi voimavara. Voimme yhdessä jakaa työnteon kognitiivista kuormaa. On myös erityisen tärkeää pitää huolta aivojen kunnosta, sillä se vaikuttaa ajattelun laatuun. Aivojen kuntoa voi puolestaan usein arvioida tarkastelemalla ajattelun laatua, ja tunnistamalla yllämainittuja ajattelun oireita.

Siihen, mihin ihmisen pitää aivojaan työssä käyttää vaikuttaa kuitenkin myös teknologia.

– Ihmisäly on teknologisesti täydennettyä ja sosiaalisesti määrittyvää, Saarikivi kuvailee. Hänen mukaansa koneen, tekoälyn voi opettaa huippusuoritukseen älykkyystestissä, mutta ihminen on vahvoilla empatian, merkityksenannon, moraalisten ja eettisten kysymysten ja luovan ajattelun tehtävissä. Teknologia siis muokkaa sitä, mitä ihmisiltä vaaditaan.

Teknologia voi vaikuttaa ajatteluumme myös toisin. Vaikka koulutus on nykyään hyvää, tutkimusten mukaan muun muassa suomalaiset näyttävät pikkuhiljaa tyhmenevän. Älykkyystesteissä suoriutumisemme laskee vuosi vuodelta. Mitä enemmän ulkoistamme koneille taitoja, joita älykkyysosamäärä mittaa, sitä enemmän omat taitomme, kuten keskittymiskyky ja työmuisti heikkenevät, Saarikivi ehdottaa.

Empatia työyhteisössä ja lääkärin työssä

Työhyvinvointi ja keskustelukulttuuri syntyy Saarikiven mukaan jokapäiväisistä valinnoista. Empatia on kokoelma taitoja ja vuorovaikutuksen ilmiö, jota voi myös harjoitella. Se on kykyä liittyä toisiin ja ymmärtää toisia. Ihmisen mielikuvitus on yksi tärkeä empatiakyvyn mahdollistaja. Kyky simuloida toisten ajatuksia ja tunteita mahdollistaa toisen asemaan asettumisen ja myötätunnon.

Lue myös

– Voisi olla hyötyä siitä, että lääkärikoulutuksessa opetettaisiin empatiataitoja. Jos työssä pitää kohdata ja ymmärtää ihmisiä sekä tehdä yhteistyötä, näiden taitojen avulla se on mahdollista, Saarikivi sanoo.

Saarikivi kertoo, että tuoreen tutkimuksen alustavien tulosten mukaan lääkärin empatiakyky parantaa hoitosuhdetta ja potilaan hoitoon sitoutumista – jopa vauhdittaa potilaan paranemista. Esimerkiksi verkossa toteutettu empaattinen oirekysely paransi potilaan arviota lääkärin empaattisuudesta. Lääkärin empaattisuus chatissa ennusti potilaan oireiden lievittymistä ja positiivista asiakaskokemusta.

› Webinaarin tallenne on katsottavissa täältä: osoitteessa www.laakariliitto.fi/saarikivi

› Kirjautuminen vaatii Fimnet-tunnistautumisen.

Kirjoittajat
Carita Päivänen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Interferonivaste vaikuttaa koronatartunnan vaarallisuuteen

Tulos voi vaikuttaa toipilasplasman käyttöön koronapotilailla.

Ajassa
Terveydenhuollon palveluvalikoiman määrittämistä tulee selkeyttää

Selvityksessä todetaan, että järjestelmän pohjana olevat arvot tulee määritellä kansallisesti.

Ajassa
Koronarajoitusten vaikutus lääketieteen koulutukseen minimoitava

Rajoitustoimet on varsinkin kliinisessä opetuksessa kohdistettava vain sairastuneisiin ja altistuneiksi todettuihin opiskelijoihin, toteavat Medisiinariliitto, NLY ja Lääkäriliitto kannanotossaan.

Kommentti
Immunologian palomiehet työssään

Laumasuojaa ei synny, mutta COVID-19-pandemian huippu lienee ohitettu. Miksi? pohtii Heikki Peltola.

Tieteessä
TEG arvioi leikkauspotilaiden laskimotukos- ja keuhkoveritulppariskin

TEG:lla voidaan myös havaita erityisen suuressa riskissä olevat potilaat, joilla hyytymistä ehkäisevän lääkityksen annoksen lisäämistä on syytä harkita.

Ajassa
Lääkäriliitto: Hallituksen esitys sote-uudistuksesta on askel oikeaan suuntaan

Lääkäriliitto pitää tärkeänä, että uudistusta viedään eteenpäin, vaikka se ei olekaan täydellinen.