Toimenpidepalkkaus tehostanut terveyskeskusten toimintaa

Toimenpidepalkkiojärjestelmä on muuttanut terveyskeskusten toimintaa tehokkaammaksi ja vaikuttanut myönteisesti hoidon porrastukseen, ilmenee Kunnallisen työmarkkinalaitoksen vastikään valmistuneesta selvityksestä. Terveyskeskuksissa tehdään aiempaa enemmän ja entistä vaativampia toimenpiteitä, minkä seurauksena sairaalalähetteiden määrä on vähentynyt. Tutkimus kumosi julkisuudessa esitetyt väitteet, että lääkärit palkkauksellisista syistä olisivat ryhtyneet tekemään hoitajille kuuluneita tehtäviä. Lääkärien lisäksi myös talous- ja hoitajahallinnon edustajat kannattavat yleisesti toimenpidepalkkausta.

Terveyskeskuslääkärien palkkausperusteita muutettiin syksyllä 1989, kun myös perustyöaikana tehdyistä toimenpiteistä ryhdyttiin maksamaan palkkioita. Tavoitteena oli muuttaa palkkausjärjestelmää kannustavaan suuntaan sekä tukea hoidon parrastamista ja toimintojen tehostamista. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen viime syksynä tekemä kysely osoittaa, että nämä tavoitteet ovat toteutuneet.

Terveyskeskusten johtaville lääkäreille, taloushallinnon vastaaville virkamiehille ja johtaville hoitajille lähetetyn tiedustelun perusteella ilmeni, että 30 %:ssa terveyskeskuksista toimenpiteiden määrä on uuden palkkausjärjestelmän tuloksena lisääntynyt. 25 %:ssa terveyskeskuksista tehtävät toimenpiteet ovat muuttuneet vaativammiksi ja 37 %:ssa potilaita lähetetään aiempaa vähemmän muualle jatkotutkimuksia ja toimenpiteitä varten. Muissa terveyskeskuksissa toimenpide- ja lähetekäytäntö on pysynyt suunnilleen entisellään.

Järjestelmän myönteiset vaikutukset hoidon porrastukseen ovat suurimmat kaupunkien terveyskeskuksissa, joista 40 %:ssa toimenpiteiden määrä on lisääntynyt, 35 %:ssa toimenpiteet ovat aiempaa vaativampia ja 42 %:ssa potilaita lähetetään sairaalapoliklinikoille aiempaa vähemmän.

Kyselyyn vastanneista johtavista lääkäreistä 46 % katsoi, että uusi palkkausjärjestelmä oli lisännyt lääkärien työn mielekkyyttä, kun tehdyistä toimenpiteistä ja hankituista erityistaidoista on ryhtytty maksamaan palkkioita ja työ on muuttunut aiempaa vaativammaksi ja monipuolisemmaksi. 51 % katsoi, ettei palkkausjärjestelmän muutoksella ole ollut vaikutusta työn mielekkyyteen ja 3 %:n mielestä lääkärien työ on nyt vähemmän mielekästä.

Terveyskeskusten johtavista lääkäreistä kolme neljännestä piti toimenpidepalkkiojärjestelmää kokonaisuutena ottaen tarkoituksenmukaisena ja yksi viidestä epätarkoituksenmukaisena. Järjestelmän huonoina puolina pidettiin sitä, että se korostaa "temppujen tekemistä" kokonaishoidon sijasta ja että kirjaamisesta aiheutuu turhaa byrokratiaa. Jotkut johtavista lääkäreistä arvostelivat myös sitä, ettei ennaltaehkäisevää työtä ja hallinnollisia tehtäviä ole otettu tasapuolisesti huomioon palkkauksessa. Ongelmaksi mainittiin jossain vastauksissa myös lääkärien välisten tuloerojen kasvu, joskin huomattavat poikkeamat oli pyritty paikallisesti selvittämään.

Johtavista hoitajista lähes puolet katsoi terveyskeskuslääkärien ja hoitohenkilökunnan palkkausjärjestelmissä olevan eriarvoisuutta, kun taas taloushallinnon edustajat arvostelivat kohonneita palkkakustannuksia sekä järjestelmän monimutkaisuudesta aiheutuvaa palkanlaskennan työmäärän lisäystä.

95 % johtavista lääkäreistä oli sitä mieltä, ettei toimenpidepalkkiojärjestelmä ole muuttanut lääkärien ja hoitajien välistä työnjakoa aiemmasta tai että työnjako on muuttunut tarkoituksenmukaisemmaksi. Myös johtavista hoitajista 72 % oli tyytyväisiä nykyiseen työnjakoon.

Joissain vastauksissa puututtiin siihen, että lääkärit olivat ryhtyneet itse ottamaan irtosolunäytteitä, jotka ennen kuuluivat hoitajien tehtäviin. Työnjaon muutos ei kuitenkaan ollut palkkausjärjestelmän syytä, vaan tarkoituksena oli tutkimuksen laadun parantaminen ja potilaan paikasta toiseen juoksuttamisen välttäminen.

Kaikki vastaajaryhmät pitivät kannustavien palkkausjärjestelmien kehittämistä oikeana kehityssuuntana. Johtavat lääkärit pitivät tärkeänä väestövastuujärjestelmään siirtymistä ja sama kanta näkyi osittain myös taloushallinnosta vastaavien vastauksissa.

Vastauksissa esitettiin toimenpidehinnoittelun muuttamista siihen suuntaan, että vaativia toimenpiteitä painotetaan ja rutiininomaisia toimenpiteitä, jotka eivät välttämättä edellytä lääkärin pätevyyttä, karsitaan. Esitetyt näkemykset otetaan huomioon, kun terveyskeskuslääkärien toimenpidepalkkiojärjestelmää seuraavien virkaehtosopimusneuvottelujen yhteydessä ryhdytään edelleen kehittämään. Mitään suuria tai välittömästi korjausta kaipaavia ongelmia toimenpidepalkkauksessa ei tutkimus tuonut esiin.