Työelämän vaikuttajat koolla
Lääkäriluottamusmiehet kokoontuivat neuvottelupäiville Viking Mariellalle. Teemana tänä vuonna oli erityisesti vaikuttaminen ja viestintä.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen kertoi tuoreet sote-kuulumiset.
Viestinnän tekijä Taru Tujunen kertoi, kuinka vaikuttaa muuttuvassa maailmassa.
Sote aiheutti vilkasta keskustelua.
Kesäsää helli lääkäri-, hammaslääkäri- ja eläinlääkäriluottamusmiehiä vuosittaisella risteilyllä.
Sote-uudistuksen tilanteesta kävi kertomassa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen.
– Poliittinen valmius uudistuksen toteutukseen on suuri. Valinnanvapauspiloteissa tahtotila on, että jokainen maakunta pääsee pilotteihin mukaan.
Lääketieteen tutkimuksen resursoinnista ministeri totesi, että suunta on ollut huono johtuen taloudellisesti haastavista ajoista.
– Jatkossa pitää päästä uskottavaan tutkimusrahoitukseen – onhan tämän päivän tutkimus huomisen hyvää hoitoa. Myös erikoistumiskoulutuksessa on turvattava riittävät henkilöstö- ja taloudelliset resurssit, ministeri painotti.
Luottamusmiesten kommenteissa nousi esille muun muassa huoli kaavaillun sote-mallin pirstaleisuudesta ja sen aiheuttamista tiedonkulun haasteista toimijoiden välillä. Kysymyksiä herätti myös resurssien riittävyys ja se, miten väestön kasvavien terveyserojen käy säästöpaineiden puristuksessa.
– Henkilöstön mukaan ottaminen toteutukseen on avainasia uudistuksen onnistumisen kannalta, korosti Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen.
Narinaa vai näkemyksellisyyttä?
Viestinnän tekijä Taru Tujunen viestintätoimisto Ellun Kanoista kertoi luottamusmiehille muuttuvasta maailmasta. Uudessa maailmassa yhteiskunnallinen valta on vaihtanut paikkaa, se on siirtynyt instituutioilta ihmisille.
– Luotamme entistä enemmän kaltaisiimme. Asiantuntijuus on edelleen tärkeää, mutta se ei synny statuksesta, Tujunen kertoi.
Myös edunvalvonta on muuttunut. Perinteinen edunvalvonta näyttää usein saavutettujen etujen puolustamiselta. Tämä muutos yhteiskunnassa on Tujusen mukaan johtanut myös siihen, ettei palkansaajaliikkeeseen enää uskota.
– Jos ei esitetä vaihtoehtoja, näyttää perinteinen edunvalvonta usein narinalta: esimerkiksi kannanotto siitä, että lääkkeet kuuluvat apteekkeihin. Ihmiset kuitenkin ajattelevat, että Buranan voisi ostaa maitokaupasta.
– Kabineteissa voidaan narista, mutta ulospäin täytyy viestiä eri tavalla. Organisaation oma etu ja ongelmat eivät ole kiinnostavia julkisuuden näkökulmasta. Ihmiset haluavat kuulla näkemyksellisiä ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin. Siksi edunvalvonnan viestien täytyy sisältää ideoita muutoksesta ja tulevaisuudesta.
– Muuttuvassa maailmassa nopeus on valttia. Kuluttaja, äänestäjä, kansalainen ovat muutoksen ajureita, eivät instituutiot. Instituutiot reagoivat liian hitaasti, Tujunen kertoi.
Sosiaalisessa mediassa levisi keväällä hoitohenkilökunnan rokotuksia puoltava #minäsuojaanpotilasta-kampanja. Tämä oli Tujusen mukaan hyvä esimerkki siitä, kuinka laajalle levinnyt hashtag lähti liikkeelle vain muutamasta lääkäristä. Liitto voi Tujusen mukaan puolestaan vaikuttaa siihen, että liikkeeseen saadaan voimaa.
Luottamusmiehen rooli kasvaa muutoksessa
Lääkäriliiton viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Pauliina Pulkkinen kiinnitti luottamusmiesten huomion heidän vaikutusmahdollisuuksiinsa.
– Sote tuo mukanaan epävarmuutta ja kysymyksiä, joihin luottamusmiehen toivotaan vastaavan. Rooli viestijänä siis kasvaa.
Pulkkinen antoi luottamusmiehille myös vinkkejä, kuinka toimia median kanssa. Hän muistutti, että media on yhteistyökumppani, jonka kautta voi saada omia näkemyksiään esille.
Lääkäriliiton ja Hammaslääkäriliiton viestinnän asiantuntijat Pauliina Pohjala ja Anu Tilander muistuttivat luottamusmiehiä viestinnän merkityksestä. Tiedon jakamisen lisäksi viestinnällä vaikutetaan, luodaan merkityksiä ja rakennetaan yhteisöllisyyttä ja luottamusta. Tässä luottamusmies on työyhteisössä avainasemassa.
Palkkapilotit edistyvät
Lääkäreille pilotoidaan parhaillaan uutta palkkausjärjestelmää. Kolmessa maakunnassa on kokeiltu KT:n ja Lääkärikartellin sopimaa uutta palkkausjärjestelmärunkoa.
Uusi palkkausjärjestelmä muodostuisi vaativuusryhmäkohtaisesta palkasta, henkilökohtaisesta palkanosasta ja suoritepalkkaosasta. Suoritepalkkausjärjestelmillä korvattaisiin useat yksittäisiin toimenpiteisiin perustuvat nykyiset järjestelmät.
– Uuden palkkausjärjestelmän tavoitteena on tukea lääkärien tehtävien kehitystä ns. työura-ajattelulla, jossa huomioidaan tehtävien vaativuuden lisääntyminen. Lisäksi henkilökohtaisesta suoriutumisesta palkittaisiin henkilökohtaisella palkanosalla, tiivisti KT:n neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas.
Pilotin tuloksissa huomattavaa oli se, että uramalli näyttäisi toimivan paremmin sairaalamaailmassa kuin terveyskeskuksissa: ikä ei terveyskeskuksissa näyttänyt korreloivan työn vaativuuden kanssa. Terveyskeskuslääkäreillä tehtäväkohtaisten palkkojen hajonnat olivat suuria.
Seuraavaksi sopijaosapuolet analysoivat kokeilun tuloksia ja jatkavat neuvotteluita sen jälkeen.
Tavoitteena on saada maakunnissa ja maakuntien omistamissa yhtiöissä sovellettava uusi lääkärisopimus voimaan vuonna 2020.
Päivystäminen jakaa mielipiteet
Lääkäriliiton tutkimuspäällikkö Jukka Vänskä esitteli liiton tutkimustuloksia päivystyksestä. Lääkärien työajat ja päivystysjärjestelmä ovat muutoksessa: päivystyksiä keskitetään, työaikalaki muuttuu ja säännöllistä työaikaa levitetään. Myös suhtautuminen työhön on murroksessa.
Päivystäminen koskettaa isoa osaa lääkärikunnasta.
– Se on tulonmuodostuksen, hyvinvoinnin ja työhön sitoutuminen kannalta tärkeä aihe. Tuloksissa näkyy, että lyhyemmät päivystysrupeamat ovat yleistyneet ja lääkärit toivovat lyhyempiä päivystyksiä. On kuitenkin huomattava, että päivystäminen jakaa lääkärikunnan mielipiteet, Vänskä kertoi. Myös luottamusmiesten keskuudessa erityisesti päivystysten pituus aiheutti keskustelua. Osa haluaa päivystää 24 tuntia, kun taas osa toivoo selkeästi lyhyempiä vuoroja.
