Työttömyysturva ja opiskelu

Työttömyyskassan jäsenyys

Lääkäriliitto kutsuu jäsenikseen lääketieteen opiskelijat neljännen vuosikurssin jälkeen. Liitto vakuuttaa jäsenensä Lääkärien työttömyyskassassa. Opiskelijajäsenten kohdalla työttömyysvakuutus ja työttömyyskassan jäsenyys on voimassa siitä päivästä alkaen, jolloin henkilö ensimmäisen kerran menee palkkatyöhön.

Työssäoloehto

Työttömyyspäivärahan saamisen edellytys on, että hakija on täyttänyt työttömyysturvalaissa määritellyn työssäoloehdon. Työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on työttömyyttä edeltäneen 24 kk:n aikana ollut 26 viikkoa sellaisessa työssä, jossa työaika on vähintään 18 h/viikko. Tarkastelu on kalenteriviikkokohtainen. Työssäoloehtoa kartuttavat siis myös amanuenssuurit, mikäli viikoittainen työaikavaatimus vain täyttyy. Niin ikään lukukausien välisillä lomajaksoilla työskentely kartuttaa työssäoloehtoa.

24 kuukauden tarkastelujaksoa voidaan pidentää, jos henkilö on hyväksyttävästä syystä poissa työmarkkinoilta. Tällaisina hyväksyttyinä syinä pidetään työttömyysturvalaissa esim. opiskelua, asevelvollisuutta ja äitiyslomaa. Päivärahan hakijan tulee hakemuksessaan selvittää em. kaudet.

Työttömyysturvalain tarkoittama päätoiminen opiskelija

Päätoimisilla opiskelijoilla ei ole oikeutta työttömyysturvaan. Tämä tarkoittaa lääketieteen opiskelijoiden kohdalla mm. sitä, ettei lukukausien välisillä lomajaksoilla ole oikeutta työttömyyspäivärahaan, jos opiskelija ei yrityksistään huolimatta onnistu saamaan kesätöitä.

Sen, pidetäänkö henkilöä päätoimisena opiskelijana, ratkaisee työvoimatoimisto. Työvoimahallinnon sisäisen ohjeistuksen mukaan opiskelu katsotaan päätoimiseksi silloin, kun se on esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle. Korkeakouluopiskelijoita koskien tulkintaohje kuuluu: "Opiskelu katsotaan päättyneeksi, kun opiskelija on saanut tutkintotodistuksen tai oppilaitos on antanut väliaikaisen todistuksen. Väliaikaisesta todistuksesta tulee ilmetä, että kaikki opintosuoritukset on suoritettu" Lisäksi ohjeessa selvitetään perusteet, joiden mukaan opiskelu katsotaan keskeytyneeksi.

Erikoistumiskoulutukseen ilmoittautuneilla lääkäreillä, jotka ovat työttömiä erikoistumisvirkaa hakiessaan, tulisi olla oikeus työttömyyspäivärahaan, vaikka ovatkin yliopiston kirjoilla. Kassa on neuvotellut asiasta työministeriön edustajien kanssa. Mikäli tässä asiassa tulee ongelmia paikallisissa työvoimatoimistoissa, pyydetään ottamaan yhteyttä työttömyyskassaan tilanteen selvittämiseksi.

Työttömyyden aikainen harrastusmuotoinen opiskelu on "sallittu". Mikä taas katsotaan harrastusmuotoiseksi, riippuu viimekädessä työvoimatoimiston tulkinnasta. Esimerkkeinä mainitaan opiskelu kansalais- tai työväenopistossa tai ammattiyhdistyskurssilla. Kriteerinä tässäkin on, ettei opiskelu saa olla esteenä kokoaikatyön vastaanottamiselle.

Opiskelu katsotaan aina päätoimiseksi, jos siihen on mahdollisuus saada opintotukea.

Kassaan tulee jonkin verran tiedusteluja yliopistojen täydennyskoulutuskeskusten järjestämien koulutusten suhteesta työttömyysturvaan. Yleensä ohjelmat pyritään rakentamaan niin, että oikeus työttömyysturvaan säilyy. Näissäkin tapauksissa ratkaisun tekee paikkakunnan työvoimatoimisto. Vaikka opiskelua ei pidettäisi päätoimisena, ei työttömyysturvaa makseta lähiopetuspäiviltä eikä työharjoittelujaksoilta, jos lähiopetus tai työharjoittelu alkaa ennen klo 16.30. Hakijan tulee päivärahahakemuksessaan ilmoittaa tällaiset päivät opiskelupäiviksi, jotta kassa voi ottaa ne huomioon päivärahaa maksaessaan.

Työmarkkinatuki

Mikäli työtön kassan jäsen ei vielä täytä työssäoloehtoa, kannattaa hänen selvittää onko hänellä oikeus KELAn maksamaan työmarkkinatukeen. Työmarkkinatuki on tarveharkintainen; sitä myönnettäessä selvitetään siis hakijan taloudellisen tuen tarve. Käytännössä esim. työssä käyvä puoliso aiheuttaa sen, ettei tukea myönnetä.