Uuden Lääkärisopimuksen keskeiset muutokset

Lääkärisopimuksessa tehtiin tällä kertaa ratkaisu, jossa korotuksia kohdennettiin eri tavalla sairaala- ja terveyskeskuslääkärien välillä, kertoo Lääkäriliiton neuvottelujohtaja Laura Lindholm.

Peruste korotusten kohdentamiselle on viime sopimuskierroksella tehty työajan pidennys kilpailukykysopimusratkaisun (kiky) yhteydessä.

– Tämä kohdentui lääkäreillä kokonaan terveyskeskuslääkäreille, kun sairaalalääkäreiden työaika pysyi samana, Lindholm toteaa.

Hän toteaa, että terveyskeskuslääkärien työaika nousi samaan kuin sairaalalääkärien, eli piteni tunnin ja 15 minuuttia viikossa, 37 tunnista 38 tuntiin 15 minuuttiin, kun kikyssä yleinen työajan pidennys oli 30 minuuttia.

– Terveyskeskuslääkäreiden työajan pidennystä ei siis kompensoitu mitenkään, vaikka työaika nousi. Lääkäriliiton valtuuskunta teki tuolloin päätöksen, että työajan pidennys huomioidaan seuraavassa sopimusratkaisussa. Tällä kierroksella tämä kompensaatio toteutettiin erisuuruisilla yleiskorotuksilla (terveyskeskukset 2,55 + 2,1 = 4,65 % ja sairaala 1,2 + 1,0 = 2,2 %).

Lindholm mainitsee, että yleiskorotuksen lisäksi 1.1.2019 on paikallisesti jaossa järjestelyerä 0,7 % sekä terveyskeskus- että sairaalalääkäriliitteissä. Tammikuussa 2019 maksetaan myös tuloksellisuuteen perustuva kertaerä 9,2 % kuukausipalkasta. Erän maksamisen edellytyksenä on se, että virkasuhde on voimassa 3.9.–18.11.2018 ajan ja kyseessä oleva ajanjakso sisältää vähintään yhden palkallisen päivän.

– Sopimuksessa saatiin myös monia tekstiasioita täsmennettyä. Nämä koskettavat samalla tavalla sekä sairaala- että terveyskeskuslääkäreitä, Lindholm muistuttaa.

Osa-aikaiselle viranhaltijalle työajan keskeytysmääräykset

1.2.2018 lukien osa-aikaisiin viranhaltijoihin sovelletaan osa-aikatyöaikaan suhteutettuja keskeytyneen jakson määräyksiä. Keskeytyneellä työaikajaksolla tarkoitetaan sellaista työaikajaksoa, jonka aikana virkasuhde on alkanut tai päättynyt kesken työaikajakson tai viranhaltija on ollut esimerkiksi vuosilomalla, virkavapaalla tai päivystysvapaalla.

Keskeytyksen vuoksi osa-aikaisen viranhaltijan säännöllinen työaika ja samalla lisätyöraja kyseessä olevalla työaikajaksolla alenee.

Työaikamuistio työaikamääräysten uudistamistilanteesta

Sopimusratkaisun yhteydessä sopijaosapuolet laativat työaikamuistion, joka koskee työaikamääräysten uudistamistilannetta.

Lisäksi muistiossa käsitellään säännöllisen työajan levittämistä kello 16:n jälkeen ja siitä maksettavia korvauksia erilaisin esimerkein.

Päivystyksen sitovuus, rasittavuus ja toistuvuus arvioidaan paikallisesti

Päivystysmääräyksien sisältöön ei tehty muutoksia, mutta niiden tulkintoja täsmennettiin ja korostettiin. Lähtökohta päivystysmuotojen valinnassa on se, että muoto ei voi muuttua kesken päivystysvuoron toiseksi.

Lindholm kertoo, että työnantajan on tarkasteltava päivystysjärjestelyä kokonaisuutena ottaen huomioon muun muassa työsuojelullinen ja potilasturvallisuusnäkökulma.

– Lisäksi on huomioitava Lääkärisopimuksen määräys työpaikkapäivystystä seuraavan työpäivän suunnittelemisesta vapaaksi. Määräykseen liittyvä soveltamisohje koskee yleisesti työ- ja päivystysjärjestelyjä.

Työ- ja päivystysjärjestelyjen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee muutoinkin kiinnittää huomiota siihen, etteivät yhtäjaksoisten työrupeamien pituudet ja työhönsidonnaisuus työpäivän ja päivystysajan kuormittavuus huomioon ottaen muodostu kohtuuttomaksi.

– Päivystysvuoroa kokonaisuutena tarkasteltaessa on usein perusteltua, että päivystysvuoroa seuraava työpäivä suunnitellaan vapaaksi, vaikka päivystysvuoro ei kokonaisuudessaan ole työpaikkapäivystystä, Lindholm sanoo.

Terveyskeskuksen osavuorokautisen työpaikkapäivystyksen työpäivän jälkeinen työaika voidaan tarvittaessa suunnitella normaalia lyhyemmäksi. Vastaavalla tavalla voidaan toimia myös sairaalassa.

Päivystysjärjestelyjen muutosten myötä aktiivityön osuus useissa vapaamuotoisissa päivystyspisteissä on noussut. Vapaamuotoisen päivystyksen ja poikkeavan työpaikkapäivystyksen peruskorvaus maksetaan vähintään Lääkärisopimuksen taulukon mukaisesti.

Päivystyksen sitovuus, rasittavuus ja toistuvuus arvioidaan paikallisesti. Edellä mainitut tekijät sekä päivystysjärjestelyn kokonaisuus ovat peruskorvauksen prosenttia korottavia tekijöitä, jotka työnantajan pitää ottaa huomioon.

KVTES-muutokset

Työajaksi luettavan koulutuksen määritelmää on muutettu siten, että mikäli työnantaja määrää viranhaltijan osallistumaan koulutukseen, on ko. aika työaikaa. Jos koulutukseen myönnetään virkavapaa, säännöllinen työaika taas alenee.

Isyysvapaan palkallista osuutta on pidennetty 6 arkipäivästä 12 arkipäivään ja tilapäisen hoitovapaan käyttöä on laajennettu alle 10-vuotiaan lapsen hoidosta alle 12-vuotiaan lapsen hoitoon.

Sopimukset tulivat voimaan 1.2.2018. Lisätietoa Lääkäriliiton verkkosivuilta: www.laakariliitto.fi > Edunvalvonta ja työelämä > Edunvalvonta.

Sopimusten vaikutukset muiden työnantajien palveluksessa oleviin lääkäreihin

TYÖNANTAJANA VALTIO

Valtion virka- ja työehtosopimus on voimassa 1.2.2018–31.3.2020.

Sopimuskorotukset ovat 1.4.2018 tuleva yleiskorotus 1,0 prosenttia ja 1.6. paikallinen virastoerä 0,60 %.

Toinen yleiskorotus on 1,1 prosenttia ajankohtana 1.4.2019, vähintään 24 euroa ja paikallinen virastoerä 0,75 %.

Lisäksi sopimuksessa on sovittu tuloksellisuuteen perustuvasta kertaerästä, jonka suuruus on 9,20 % kuukausipalkasta. Kertaerä maksetaan tammikuun 2019 palkanmaksun yhteydessä.

TYÖNANTAJANA KELA

Kelan palkkaratkaisun neuvottelutulos:

Ensimmäinen sopimusjakso 1.2.2018–31.1.2020 (+ optiovuosi 1.2.2020–31.1.2021).

Palkankorotukset on sovittu ensimmäisellä sopimusjaksolla:

Yleiskorotus 1.3.2018 on 1,2 prosenttia. Toinen yleiskorotus on 1,0 prosenttia 1.3.2019. Lisäksi kumpanakin vuonna kesäkuussa (1.6.2018 ja 1.6.2019) on käytössä palkkakeskusteluerää yhteensä vajaan prosentin verran.

TYÖNANTAJANA YTHS

Sopimuskausi on 1.2.2018–31.3.2020. YTHS:n uuden lääkärisopimuksen piiriin kuuluville maksetaan ensimmäinen yleiskorotus 1.3.2018 suuruudeltaan 1,25 % ja 1.2.2019 2,21 prosentin yleiskorotus. Vanhan lääkärisopimuksen piiriin kuuluville maksetaan samansuuruiset yleiskorotukset mutta ajankohdat ovat 1.5.2018 ja 1.3.2019.

Tämän lisäksi sopijaosapuolet sopivat säännöllisestä työajasta siten, että jatkossa solmittavissa työsopimuksissa työehtosopimuksen mukainen säännöllinen työaika on 38,25 tuntia (38 tuntia ja 15 minuuttia) viikossa. Tällä muutoksella ei ole kuitenkaan vaikutusta olemassa oleviin työsuhteisiin, osa-aikaisuuksiin tai niiden osuuteen täydestä työajasta. Työehtosopimuksen mukaan osapuolet voivat kuitenkin yhdessä sopia työajan muutoksesta.

TYÖNANTAJANA YLIOPISTO

Yliopistosektorilla saavutettiin yleisen tason mukaiset palkankorotukset. Sovinto valtakunnansovittelijalle edenneessä työriidassa saavutettiin vasta toisen sovintoesityksen jälkeen. Tätä ennen oli myös annettu kolme työtaisteluvaroitusta, joista Helsingin yliopiston yksipäiväinen lakko ehti toteutua. Neuvotteluissa keskeinen riita koski palkkausjärjestelmän uudistamista, joka siirrettiin työryhmään jatkovalmisteluun. Merkittäviä tekstimuutoksia sopimukseen ei juurikaan tullut, koska niitä ei palkkausjärjestelmäriidan takia ehditty käsittelemään.

1.4.2018 yleiskorotus on 1,0 %

1.4.2019 yleiskorotus on 1,1 %

1.1.2019 järjestely-/paikallinen erä 0,5 %

–0,3 %:n ehdollinen vähennys

1.6.2019 järjestely-/paikallinen erä 0,85 %

Yhteensä 3,45 % 1.2.208–31.3.2020