Yleislääkärin käsikirja ja Duodecim-lehti FiMnet-tietokantana
YKT
Yleislääkärin käsikirja ja tietokanta (YKT) on ollut mikrotietokone-versiona saatavissa vuodesta 1989 lähtien. Tällä hetkellä YKT:ssä on lähes 1 100 artikkelia, joihin on kerätty avohoidossa tai sairaalan poliklinikalla työskentelevän lääkärin tarvitsema keskeinen tietä-mys. YKT on hyödyllinen myös minkä tahansa alan erikoislääkärille silloin, kun hän joutuu hoitamaan muita kuin oman alansa potilaita. YKT:n teksteissä on tiiviit menettelyohjeet kaikkiin tavallisiin kliinisiin ongelmiin. Artikkeleista yli sata on oirelähtöisiä. Teksti on tiivistä ja selkeästi jaoteltua, koska se on erityisesti suunniteltu elektronisessa muodossa luettavaksi.
YKT:n toimitustyö on jatkuva prosessi. Toimitus kokoontuu kerran kuukaudessa täydentämään ja päivittämään tietokantaa. YKT:n toimituksella on apunaan noin 300 asiantuntijaa eri aloilta. Useimmat tekstit ovat jo käyneet läpi lukuisia asiantuntijakierroksia ja niihin on tehty moneen kertaan muutoksia.
YKT:n artikkeleita voidaan etsiä normaalilla tavalla antamalla hakusanaksi sopiva määrä jonkin sanan alkukirjaimia. Tällä tavoin hakemalla löytyy kuitenkin usein liian paljon artikkeleita. Esimer-kiksi antamalla hakutermiksi VERENPAINE löytyy 130 artikkelia. YKT:n artikkelit on indeksoitu myös keskeisen sisällön mukaan. Antamalla hakusanaksi VERENPAINE.DE. löytyy 22 artikkelia, jotka käsittelevät keskeisesti verenpainetta.
YKT:n tekstejä päivitetään kolmesti vuodessa. Version numero löytyy hakusanana, jossa ensin on vuosiluku ja sen jälkeen version numero, esim. vuoden 1994 kolmannen päivityksen uudet tai muuttuneet artikkelit löytyvät hakusanalla 943 ja vuoden 1995 ensimmäisen version artikkelit hakusanalla 951. Versio on esitetty omassa kentässään, joten varmimmin haku kohdistuu nimenomaan versioon lisäämällä hakusanan perään versiokentän tunnus pisteillä eroteltuna: 943.ver..
YKT:n artikkelit sisältävät runsaasti sisäisiä viittauksia jotka saadaan esiin seuraavasti: kun tekstissä näkyy viite esimerkiksi (*A), kirjoita komento link *a. Tämä suorittaa haun linkin mukaan ja tuo esiin linkin takana olevan artikkelin. Selattuasi tuon artikkelin loppuun, palaat takaisin artikkeliin, josta lähdit. Komennolla listlink saat esiin ruudulla näkyvien linkkien takana olevien artikkeleiden numerot.
Duodecim-lehti
Duodecim-lehden koko tekstitietokanta ilmestyi YKT-CD-ROMilla ensi kertaa vuoden 1993 alussa. Lehden kaikki artikkelit ovat nyt elektronisessa muodossa vuoden 1992 alusta lähtien. Lehdessä julkaistaan vuodessa runsaat 400 artikkelia. Duodecim-tietokantaa täydennetään 2-3 kertaa vuodessa.
Artikkelin sisällöstä saa käsityksen sisällysluettelosta kunkin artikkelin alussa. Siinä on mainittu artikkelin väliotsikot. Väliotsikoiden jäljessä olevat sivunumerot viittaavat CD-ROMilla olevaan tietokantaan eikä niitä voi käyttää Duodecim-lehteä modeemin kautta luettaessa.
Jos haluat saada nähtäväksesi Duodecim-lehden numerossa 12/ 92 olevat artikkelit, anna hakusanoiksi 1992 adj "12".date., sillä lehden numero on esitetty muodossa 1992 (12) kentässä DATE.
Duodecim-tietokannasta on hyötyä erityisesti silloin, kun halutaan etsiä kaikki jotakin aihetta koskevat artikkelit ja silloin kun pitää löytää lehti, joka ei satu olemaan omassa hyllyssä. Seuraavassa päivityksessä artikkeleihin liitetään myös erikoisalat, joita artikkeli koskee. Näin indeksoituna tietokanta hyödyttää erikoislääkäritenttiin lukijoita, jotka haluavat nopeasti poimia lehdestä erikoisalaansa käsittelevät artikkelit.
Samoin kuin YKT-tietokannassa, myös Duodecim-tietokannassa keskeinen sisältö on erikseen indeksoitu hakusanoiksi, jotka löytyvät liittämällä termin loppuun .DE.
Hinnat ja käyttöoppaat
Sekä YKT:n että Duodecim-lehden lukeminen maksaa 1,20 mk/min päivällä ja 1,07 mk/min illalla. Erillisiä hakumaksuja tietokannasta ei ole.
FiMnet-tietokantojen hakuoppaita saa tilata Fennomedista. Tietokannoista on tuotettu kaksi opasta: Pikaopas, joka vertailee DataStarin ja FiMnet-tietokantojen BRS/Search-ohjelmiston hakukomentoja, sekä BRS/SEARCH Käyttäjän opas, jossa esitellään molemmat FiMnet-tietokannoissa käytössä olevista käyttöliittymistä.
