Kävikö sinulla hyvä lisääntymissäkä?

On erilaista olla sairas eri puolilla maailmaa. Kun soitin Piilaaksossa asuessani ensimmäistä kertaa lääkäriin, ensimmäinen kysymys ei koskenut oireita vaan oli: "Millä tavalla maksatte?" Jotenkin onnistuin vakuuttamaan virkailijan maksukyvystäni ja sain ajan. Kun lopulta menin lääkäriin, toimistossa oli vastassa tukeva musta naisvirkailija - sellainen kardiovaskulaarinen kriisi, joita näkee vain Amerikassa. Suurieleisesti hän osoitti lääkärien vastaanottotiloihin johtavaa ovea ja ilmoitti: "No one enters that door before paying 250 dollars!"

Maailma seis! Mikä on elämän tarkoitus?!

Välillä tuntuu siltä, että maailma menee yhä hullummaksi ja elämä yhä vaikeammaksi mitä nopeammin kehitys kiihtyy ja muutokset muuttavat elinolojamme. Tuntuu siltä, että elämän perusarvot ovat kääntyneet päälaelleen, ylösalaisin. Tavaroiden ja palvelujen hengästyneestä kuluttamisesta on tullut onnemme ja hyvinvointimme tärkeimmät mittarit. Kulutan, olen siis olemassa? Tämäkö uusi credomme? Estääkö vauhtisokeus meitä näkemästä elämän tärkeimpiä asioita - kanssaihmisiämme, yhteisiä unelmiamme, yhteistä maailmaamme ja tulevaisuuttamme?

Haluatko kuolla terveenä?

Olen saanut viime aikoina mahdollisuuden pohtia lääketieteen ja lääkärin ammatin tulevaisuutta. Esimerkiksi Maailman talousfoorumissa Davosissa järjestettiin vuoden alussa bioteknologian tulevaisuutta pohtiva keskustelu, jossa paikalla oli parikymmentä maailman johtavaa alan toimijaa Human Genome Projectin johtaja Francis Collinsista keskeisimpiin lääkefirmoihin. Nostin keskustelussa esiin kysymyksen, mikä on biolääketieteen perimmäisin tavoite. Vastauksena tuli arvattavasti erilaisten sairauksien täydellistä hoidettavuutta.

Jonoissa on jotain vinossa

Viimeisenä kandivuotena ja vastavalmistuneena lääkärinä minulla oli mahdollisuus toimia kunnanlääkärin sijaisena. Ajanvarauskirjoja ei tuolloin ollut eikä jonoista ollut hajuakaan. Vastaanotto avattiin aamuisin ja iltapäivään mennessä oli tutkittu ja hoidettu lääkärin apua tarvitsevat. Ajoittain odotushuoneeseen saattoi syntyä ruuhkaa, mutta merkittävänä epäkohtana eivät sitä pitäneet potilaat eikä lääkärikään. Joillakin potilailla oli tapana soittaa lääkärille ja sopia etukäteen vastaanotolle tulosta. Aika järjestyi useimmiten samana tai viimeistään seuraavana päivänä.

Miten terveydenhuollon säästämistä johdetaan?

Vaalien lähestyessä yhä kuumemmaksi puheenaiheeksi on syystäkin noussut Suomen terveydenhuollon tila. Kaikki puolueet vakuuttelevat kilvan sitoutuvansa kansalliseen terveysprojektiin, joka toisi viidessä vuodessa terveydenhuoltoon 700 miljoonaa euroa. Tuttuun tapaan oppositio vaatii runsasta lisärahoitusta ja hallituspuolueet tarjoavat pieniä kosmeettisia muutoksia höystettynä mietintöjen ja selvitysten lupauksilla paremmasta tulevaisuudesta. Terveydenhoito on jokaisen kansalaisen perusoikeus, eikä se toteudu tasa-arvoisesti, jos valtakunnan johtavat päätöksentekijät sysäävät vastuun toteutuksesta kuntien päättäjille.

Tulopolitiikka ja suomalaisen yhteiskunnan suunta

Suomessa viimeksi kuluneiden 30 vuoden aikana harjoitettu tulopolitiikka ei ole tuottanut suotuisia oloja korkeasti koulutetuille. Sekä kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen erot että suorat palkkojen erot ovat noina vuosikymmeninä kaventuneet niin, että maamme kuuluu muiden Pohjoismaiden tapaan maailman tasapalkkaisimpien maiden joukkoon. Samaan aikaan olemme päässeet Euroopan mittakaavassa suurimpia tulonsiirtoja harjoittavien maiden joukkoon.

"Ei" on aina perusteltava

Kahdenkin päivälehden yleisönosastoissa oli jokin aika sitten aborttipotilaan omalla nimellään julkaisema tarina siitä, miten abortista aiheutuva verenvuoto vei hänet terveyskeskuslääkärille, joka ehdotti seurantaa ja myöhemmin sairaalaan, jossa niinikään päädyttiin seurantaan. Sairaalaan potilas pääsi vihdoin kovan riitelyn ja itkemisen jälkeen, kun veristä vuotoa oli jatkunut viikon. Erikoislääkärin vastaanotolle päästyään potilas sai ensin puhuttelun, nuhtelun siitä, että ei täällä nyt kaikkien raskaana olevien jokaista veritippaa voida tutkia. Kun lääkäri sitten tutki potilaan ja huomasi, että kyseessä oli sikseen jäänyt abortti, joka vaati operatiivisen tyhjentämisen, hän pyysi anteeksi, mutta mielestäni se anteeksipyyntö oli vähän myöhäinen.

Valistajalääkäreitäkin tarvitaan

Sattuma osutti joitakin vuosia sitten käteeni kirjan Terveyden lähteillä - länsimaisten terveyskäsitysten kulttuurihistoriaa. Se on Suomen Historiallisen Seuran tuottama hieno kokoomateos, joka kertoo terveyden ja sairauden määrittelystä eurooppalaisessa kulttuurihistoriassa. Kirja oikoo väärinkäsityksiä lääkäreistä pelkästään sairauksien parantajina. Esimerkiksi filosofian tohtori Heikki Mikkeli toteaa näin: Terveydenhoitoa ja sairauksien parantamista voidaan hyvällä syyllä pitää länsimaisen lääketieteen kahtena perustehtävänä, mutta kumpikaan niistä ei ole nykyajan keksintö, vaan ne ovat kulkenet rinnakkain lääketieteen historiassa antiikista alkaen. Esimerkiksi keskiajalla yliopistokoulutuksen saaneiden lääkäreiden keskeisimpänä tehtävänä ei ollut murtuneiden käsien lastoittaminen, lääkkeiden määrääminen sairaille tai muut vastaavat käytännöt hoitotoimet vaan nimenomaan terveyden ylläpitäminen.

Kuolemaan hoitaminen kotisairaalassa

Kuolevien hoito on usein tärkeä osa kotisairaalatyötä. Kuolevan perusoikeutena pidetään mahdollisuutta valita oma kotinsa kuoleman tapahtumapaikaksi silloin kun sisäiset valintamahdollisuudet ovat katoamassa ja kuolemaan on suostuttava. Mielikuvat pehmeästä lähdöstä rakentuvat monilla luontaisesti kodista, omasta vuoteesta ja merkittävistä ihmisistä ympärillä. Hoitohenkilöstölle työ kuolevan kotona asettaa omat vaatimuksensa.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030