- Lääkärilehti
- Maailmassa
-
Etiikka ja genetiikka Genetiikka on mahdollistanut monia asioita, jotka ovat tähän asti kuuluneet lähinnä tieteiskirjallisuuteen - tieteen äärirajojen ulkopuolelle - ja joihin liittyviä eettisiä näkökohtia ei ole sen vuoksi motivoiduttu selvittämään. Arvokeskustelun liiallisen realistisuuden seurauksena tiede on monin paikoin ajanut etiikan ohi: useat tekniset sovellutukset ovat eettisesti normittamatta. Toisaalta monet uudet mahdollisuudet - erityisesti lääkitsemisen alalla - voivat jäädä hyödyntämättä, mikäli tutkimusta jarrutellaan ilman painavia eettisiä perusteita. Eettiseltä kannalta ajatellen ihmisen hyvinvointia lisäämään pyrkivän tutkimuksen tarpeeton rajoittaminen voi olla yhtä tuomittavaa kuin vahingollisiin seurauksiin johtavan tutkimuksen salliminen.
-
Onko lakia rikottu? Lehdistössä on mielipidepalstoilla esitetty varsin voimakkaitakin näkemyksiä julkisen vallan velvollisuudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Periaatteessa terveydenhuollon palvelujen kysyntä on rajaton. Kuntien taloudelliset mahdollisuudet ovat sen sijaan rajalliset. Julkisuudessa on esitetty kritiikkiä niitä toimenpiteitä kohtaan, joiden tarkoituksena on ollut yhteensovittaa palvelujen käyttö ja taloudelliset resurssit. Eräs tällainen mekanismi on sopimismenettely, jolla kunta ja sairaanhoitopiiri sopivat siitä, miten paljon ja minkälaisia palveluja sairaanhoitopiiri tuottaa tietyn kunnan asukkaille ja mikä on siihen satsattava kuluerä. Tavoitteena on, että kunnalle koituvaa vuosilaskua ei ylitetä. Tästä syystä saatetaan vuoden mittaan joutua päättämään esimerkiksi siitä, että elektiiviseen hoitoon pääsyä rajoitetaan loppuvuoden aikana. Elektiiviseen hoitoon pääsyn rajoittaminen merkitsee puolestaan kuntakohtaisen jonon muodostumista ja ihmisten joutumista eriarvoiseen tilanteeseen asuinpaikastaan riippuen. Kysymys kuuluu: Onko lakia rikottu?
-
Kunnat päättävät yhä enemmän omasta tiestään Kun kunnat kipuilevat talousvaikeuksissa, tarvitaan neuvokkuutta ja omatoimisuutta. Vuonna 1993 toteutetun valtionosuusuudistuksen jälkeen kunnan omalla päätöksenteolla on myös terveydenhuollon ratkaisuissa aiempaa paljon suurempi merkitys. Jotkut kunnat ovat muuttaneet radikaalistikin käytäntöjään, toiset taas ovat jatkaneet lähes entisellään. Toiminnan harkinnanvaraisella kehittämisellä on pyritty ennen kaikkea kustannussäästöihin.
-
Hoitopalvelut säilyvät kun toimeen tartutaan Terveydenhuollon kokonaismenot ovat Suomessa tällä hetkellä noin 7,5 % kansantuotteesta. Tämä on OECD-maiden keskitasoa. Menot ovat keskitasoa myös asukasta kohden laskettuna. OECD:n Suomea koskevassa maa-arviossa tämän vuoden elokuulta voidaan todeta, että terveyspalveluiden osalta ei todellakaan voida puhua kustannuskriisistä. Raportin perusteella sosiaali- ja terveyspalvelut ovat Suomessa kansainvälisesti arvioiden tasokkaita. Henkilökunta on hyvin koulutettua ja motivoitua. Väestö arvostaa saamiaan palveluita. Suomalaiset ovat EU-maita koskeneen selvityksen mukaan lisäksi yhdessä tanskalaisten kanssa tyytyväisimpiä terveyspalveluihinsa ja vaativat vähiten muutoksia palvelujärjestelmään.
-
Onko tilaaja-tuottajamalli tiensä päässä? 1990-luvulla on monissa Euroopan maissa pyritty kehittämään tilaajien ja tuottajien aitoa eriyttämistä ja sopimusohjausjärjestelmää, jossa tilaajat ja tuottajat sopivat palvelujen määrästä, laadusta ja hinnoista. Aitoon sopimusohjausjärjestelmään liittyvät myöskin sanktiot. Järjestelmän perusperiaatteisiin kuuluu kilpailuttaminen, sisäiset markkinat, jossa tilaajaorganisaatiot voivat kilpailuttaa sekä julkisin varoin ylläpidettyjä palvelutuottajasairaaloita että yksityisiä sairaaloita.
-
Yksityisen sairaalatoimen rooli ja tulevaisuus Merkittävimmät suomalaiset yksityissairaalat ovat iältään sadan vuoden molemmin puolin. Yksityisellä sairaalatoiminnalla on aina ollut tärkeä rooli suomalaisessa terveydenhuollossa. Pitkän toimintansa aikana on yksityisten sairaaloiden toimintamalli luonnollisesti muuttunut ajan vaatimusten mukaisesti. Yksityinen sairaalatoiminta on tarjonnut asiakkailleen korkeatasoisen vaihtoehdon terveyteen ja sairauksien hoitoon liittyvissä asioissa. Yksityiset sairaalat ovat myös koko historiansa ajan toimineet yhteistyössä kuntien kanssa, tarjoten kunnille sairaalapalveluja silloin, kun julkista sairaalajärjestelmää vähitellen kehitettiin.
-
Selittääkö kansanluonne kännykkävallankumouksen? Suomessa on maailman eniten matkapuhelimia asukasta kohti. Usein ilmiötä selitetään sillä, että meillä etäisyydet ovat pitkät ja kansanluonteemme puhuu mieluummin koneella kuin suoraan. Etäisyys-argumentti on kumottavissa helposti sillä, että kännyköitä on eniten siellä, missä etäisyydet ovat lyhyimmät eli Helsingin ydinkeskustassa. Mutta entä kansanluonne, kestääkö se lähemmän tarkastelun?
Etusivulla juuri nyt
Ajassa
Lääketieteen monitaiturit
Suomessa on yli 2 300 vähintään kahden erikoisalan lääkäriä, mutta mikä saa hankkimaan niitä jopa neljä?
Pääkirjoitus
Edelleen vahva vaikuttaja
Yhteiskunnan kiihtyvä muutosvauhti siivittää Lääkäriliiton toimintaa tänäkin vuonna, kirjoittaa puheenjohtaja Tuula Rajaniemi.
Ajassa
Ehtiikö terveyskeskuslääkäri tutkia?
Myyrmäen terveysasemalla työskentelevä Tuire Saloranta tekee myös tutkimusta.
Ajassa
Tuhkarokosta geenisaksiin – vuoden 2019 merkittäviä lääketieteellisiä havaintoja
Pyysimme joukkoa lääkäreitä nimeämään merkittävimmän lääketieteellisen havainnon vuodelta 2019.
Ajassa
Sotea valmistelevien valtionavustusten haku alkaa
Sosiaali ja terveysministeriö myöntää 190 miljoonaa euroa kuntien yhteishankkeisiin.
Ajassa
Viiden tähden koulutuspaikassa asioita ei hoideta vasemmalla kädellä
Perusturvayhtymä Karviaisen johtava ylilääkäri Mikko Purhonen vastaanotti palkinnon Lääkäri 2020 -tapahtumassa Helsingissä.