Lääkärilehti

Vanhustenhuollon vaihtoehdot - mitä mikin maksaa? Vanhustenhuolto on viime aikoina ollut näkyvästi esillä julkisessa keskustelussa. Valitettavan usein uutiset ovat olleet kielteisesti värittyneitä, kuten tulipalot vanhustentaloissa tai erilaiset laitoshoitoon liittyneet laiminlyönnit. Kriittinen tarkastelu sekä laatuun että kustannuksiin liittyvien tekijöiden suhteen on siten varmastikin paikallaan. Väestön ikääntyessä kustannukset tulevat kasvamaan. Vanhustenhuollon eri toteutuskeinojen kustannusvertailussa ei kuitenkaan saa unohtaa arvokeskustelua ja vanhusten omia toiveita. Menojen osalta on lisäksi hyvä muistaa myös toisen maksajan eli palvelujen käyttäjän näkökulma.

Heikki Pirttiaho

Kolumni ‐ 7.4.2000 ‐ 12/2000 ‐ Kommentteja

Kliininen tutkimus ei kukoista ongelmitta Vielä parikymmentä vuotta sitten väitöskirja ja sen julkinen puolustaminen tohtorin arvon saavuttamiseksi olivat korostetun itsenäisiä työsuorituksia.

Markku Larmas

Kolumni ‐ 31.3.2000 ‐ 11/2000 ‐ Kommentteja

Enää puolella kansalaisista on normaali työsuhde Professori Jukka Pekkarisen johdolla ilmestyi vuosi sitten usean kirjoittajan kokoomakirja Takaisin täystyöllisyyteen. Kirjan nimi jo kertoo taloustieteilijöiden lujan uskon, että kaikille löytyy myös tulevaisuudessa markkinaehtoisia työpaikkoja. Varsinkin kun virallisista tilastoista on voinut todeta lievän positiivisen kehityksen työllisyyden suhteen. Nykyistä talouspolitiikkaa, jota demarit ovat johtaneet, Pekkarinen sitten hehkuttaakin niin kuin kirja olisi Lipposen tilaustyö:

Ari Ojapelto

Kolumni ‐ 24.3.2000 ‐ 10/2000 ‐ Kommentteja

Pitempään työelämässä Alun alkaen lastenpsykiatriksi koulutettuna olen joutunut työelämän myötä yhä useammin pysähtymään elämänkaaren myöhempiin vaiheisiin. Vuonna 1998 toimin Euroopan Unionin DG XII:n teknologian arviointiverkoston, ETANin asiantuntijatyöryhmän puheenjohtajana teemalla ikääntyminen ja teknologia. Teema oli sama, jolla olin vasta vetänyt 5-vuotisen 17 maan yhteiseurooppalaisen COST-tutkimushankkeen. Työ syvensi tuntumaa Euroopan tulevaisuuteen ja ikääntymiseen liittyviin mahdollisuuksiin. Yksi asiantuntijaryhmäni keskeinen teknologiavisio oli Extension of Working Life eli pitempään työelämässä.

Vappu Taipale

Kolumni ‐ 17.3.2000 ‐ 9/2000 ‐ Kommentteja

Riekkinen ja yhdenvertaisuus Kuopion käräjäoikeus langetti professori Paavo Riekkiselle joulukuussa 1999 kahden vuoden ehdottoman vankeusrangaistuksen törkeästä kavalluksesta, veropetoksesta ja törkeästä petoksesta.

Jukka Kekkonen

Kolumni ‐ 10.3.2000 ‐ 8/2000 ‐ Kommentteja

Ulkoilusta terveyttä Lauri Tahko Pihkala toteaa Jokamiehen koneoppi -kirjassaan vuodelta 1909: Samoinkuin huolellinen koneenkäyttäjä pitää koneensa kaikki osat puhtaina ja käyttökunnossa, on meidänkin hankittava liikuntoa jokaiselle lihakselle. Tahko vertaa ihmisruumista höyrykoneeseen, jota käyttämällä silloinkin, kun sillä ei ole varsinaista työtä tehtävänä, saadaan varmuus sen todellisesta puhtaudesta. Terveydenhuollon Tahko halusi erottaa sairaanhoidosta; terveydenhoito on nimensä mukaisesti hoitoa ja sairaanhoito korjaamista - hätäkeinoihin turvautumista. Sairaina me menemme lääkärin luokse ja pyydämme häntä korjaamaan. Lääkäri tekee voitavansa, kirjoittaa lääkkeitä ja antaa määräyksiä, kirjoittaa Suomen Ladun perustaja ja aikamme merkittävin kuntoliikunnan puolestapuhuja.

Tuomo Jantunen

Kolumni ‐ 20.2.2000 ‐ 6/2000 ‐ Kommentteja

Palvelun hyvä saatavuus on keskeinen osa laatua Yksittäinen kansalainen arvioi saamansa palvelun omien ja läheistensä kokemusten perusteella, mikä onkin hyvä mitta. Pitkät odotusajat kerrotaan monelle.

Heikki Punnonen

Kolumni ‐ 10.2.2000 ‐ 5/2000 ‐ Kommentteja

Samma på svenska Tunteeko lääkäri lakipykälät? Mitä väliä sillä on kummalla kielellä kirurgi leikkaa, pääasia on ett hyvin leikkaa. Tällä argumentilla torjutaan parannusvaatimukset koskien terveydenhoitoa ruotsin kielellä. Tajuttoman potilaan kohdalla asia tietysti on näin, mutta eihän hoito pelkkää leikkaamista ja ompelemista ole. Potilas, joka tulee ymmärretyksi ja joka itse ymmärtää jotakin omasta sairaudestaan, on rauhallisempi ja pystyy paremmin osallistumaan omaan hoitoonsa. Toimiva kommunikaatio on oikean diagnoosin ja hyvän hoitotuloksen paras tae.

Birgitta Dahlberg

Kolumni ‐ 1.2.2000 ‐ 4/2000 ‐ Kommentteja

Tiivistyvää yhteistyötä sosiaalihuollon ja terveydenhuollon välillä Sosiaalihuollosta on viime vuosina muodostunut terveydenhuollon keskeinen yhteistyökumppani. Yhteistyön tarpeet ovat yhteydessä väestön ikääntymiseen, sosiaalisten ongelmien ja sairauspanoraaman muutoksiin sekä terveyttä edistävän ja sairauksia ehkäisevän työn kasvavaan tarpeeseen. Yhteiskunnan ja väestön muutokset tulevat todennäköisesti tiivistämään tätä yhteistyötä tulevina vuosina.

Aulikki Kananoja

Kolumni ‐ 20.1.2000 ‐ 3/2000 ‐ Kommentteja

Jäähyväiset 90-luvulle Tätä kirjoittaessani palaa ajatus syksyyn 1990, jolloin aloitin nykyisen työni Helsingin terveydenhuollon toimitusjohtajana. Terveydenhuolto kärsi vaikeasta työvoimapulasta ja myös julkinen sektori oli kohtaamassa laman. Vuoden 1991 alusta oli tulossa voimaan erikoissairaanhoitolaki, johon kirjoitetusta erikoissairaanhoidon organisaatiomallista silloisessa Uudenmaan läänissä oli käyty kova puolue- ja aluepoliittinen kädenvääntö. Lopputulos oli kolmijako, Helsingin sairaanhoitopiiri, Uudenmaan sairaanhoitopiiri ja ilman omaa väestövastuuta toimiva kolmas pyörä HYKS.

Matti Toivola

Kolumni ‐ 10.1.2000 ‐ 1-2/2000 ‐ Kommentteja

Ammattiapteekki vai markkina-apteekki? Suomalaiset apteekit poikkeavat ainakin kahdessa suhteessa miltei kaikkien muiden maiden apteekeista. Pohjoismaita lukuunottamatta muiden Euroopan maiden ja eritoten Yhdysvaltain apteekkien myynnistä tavallisesti vain pieni osa on lääkkeitä ja apteekkien henkilökunnasta vain pieni osa on farmaseuttisen koulutuksen saaneita. Suomalaisapteekkien myynnistä sitävastoin yli 95 prosenttia on lääkkeitä ja apteekkien henkilökunnasta yli 60 prosenttia on proviisorin tai farmaseutin tutkinnon suorittaneita lääkealan ammattilaisia. Tässä suhteessa suomalaista apteekkia voidaan todella pitää lääkkeisiin keskittyvänä ammattiapteekkina.

Reijo Purasmaa

Kolumni ‐ 20.12.1999 ‐ 36/1999 ‐ Kommentteja

Kliininen tutkimus - hyljeksitty oikotie diagnoosiin ja hoitoon Vanha kasku kertoo sotilaslääkäristä, joka aamulla sairaalaan tullessaan kysyi vastaavalta hoitajalta, miten umpisuolipotilas jaksaa, kun hänet oli eilen leikattu. Tähän hoitaja: Umpisuolipotilas jaksaa hyvin mutta se sydänoireinen simulantti kuoli yöllä.

Pekka Vuoria

Kolumni ‐ 10.12.1999 ‐ 35/1999 ‐ Kommentteja

Mitä on saatananpalvonnan ja hautakivien kaatamisen taustalla? Saatananpalvontaa on esiintynyt historiassa kautta aikojen. Noitaroviot sammuivat Euroopassakin vasta 1700-luvulla valistuksen myötä ja samalla saatananpalvonnan pelko väheni.

Harri Heino

Kolumni ‐ 1.12.1999 ‐ 34/1999 ‐ Kommentteja

Valtakirjamenettelyyn Kansaneläkelaitos, Lääkäriliitto ja Lääkärikeskusten yhdistys tekivät viime toukokuussa sopimuksen lääkärinpalkkioiden sekä tutkimuksen ja hoidon sairaanhoitokorvausten maksamisesta palvelujen tuottajalle vakuutetun antamalla valtakirjalla. Sopimukseen liittyy pöytäkirja atk-yhteistyön kehittämisestä Kelan ja yksityisten terveydenhuoltopalvelujen tuottajien kesken.

Pekka Morri

Kolumni ‐ 20.11.1999 ‐ 33/1999 ‐ Kommentteja

Ihmissuhdetaitojen opettaminen tuleville lääkäreille Ihmissuhdetaitoja ei oikeastaan voi opettaa. Perinteinen luento aiheesta Miten hankalaa potilasta käsitellään on melkoista ajanhukkaa. Ensinnäkin lääketieteen opiskelijat eivät yleensä lämpene käyttäytymistieteellisille aiheille. Toiseksi potilaan kanssa toimimiseen on mahdotonta antaa yksiselitteisiä ohjeita. Kolmanneksi on myönnettävä, että asioita voi periaatteessa tietää ilman, että ne todella merkitsevät ihmiselle jotain tai siirtyvät osaksi hänen toimintaansa.

Kirsti Lonka

Kolumni ‐ 10.11.1999 ‐ 32/1999 ‐ Kommentteja

Oy Suomi Ab ensi vuosituhannella Valtion, jota viime kädessä edustavat hallitus ja eduskunta, on nähtävä asiat laajemmin ja monimuotoisemmin kuin hallinnonaloina. Oy Suomi Ab:ssäkin kaikki osat vaikuttavat kaikkiin muihin osiin. Kapeasta sektorikohtaisesta tulosohjauksesta ja hallinnonalojen sisäisestä nollasummapelistä on suunnattava katseet laajempiin kokonaisuuksiin. Valtioneuvoston on nähtävä, että se vastaa myös kokonaisuudesta. Ministerit eivät voi olla vain oman, konsernista riippumattoman, firmansa toimitusjohtajia.

Paula Kokkonen

Kolumni ‐ 1.11.1999 ‐ 31/1999 ‐ Kommentteja

Lääkitystä kitsauteen Julkista vanhustenhuoltoa uhkaa varojen niukkuus. Veroja halutaan alentaa ja eläkkeistä perittäviä maksuja ei voi korottaa. Tuki kohdistetaan entistä huonokuntoisimmille ja tuotantoa tehostetaan. Jossain vaiheessa törmätään rajaan, jossa työn paremmalla organisoinnilla ja muulla rationalisoinnilla ei enää puristeta vanhustenhuollon kuluja pienemmäksi asiakkaiden ja työntekijöiden elämänlaadusta tinkimättä. Ehkä jo lähestymme tätä rajaa. Palveluvalikoima uhkaa supistua välttämättömimpään hoitoon ja hoivaan. Vaatiiko fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn aleneminen vastapainokseen virkistystä, harrastusta, kuntoutusta, kulttuuria, matkailua jne., jotta ihmiset eivät jäisi loukkuun pitkästyttävään, virikkeettömään ja yksinäiseen kotielämäänsä? Perushoito palvelutaloissa ja laitoksissa ei ehkä ole riittävää kaikille. Putoaako vanhenevia ihmisiä normaaleista elämän toiminnoista, eritoten avohuollossa? Näihin kysymyksiin törmää julkisen vanhustenhuollon maksujärjestelmää tutkiessaan. Tärkein kysymys on, miten maksetaan lasku viimeisen vanhuuden elämän laadusta?

Timo Karjalainen

Kolumni ‐ 20.10.1999 ‐ 30/1999 ‐ Kommentteja

Millennium - malja yhteistyön vuosituhannelle Voisiko uusi vuosituhat tarjota uuden mahdollisuuden terveydenhuollon kulttuurivallankumoukselle ja lääkäreiden ja hoitajien keskinäisen yhteistyön kehitykselle?

Maija Anttila

Kolumni ‐ 10.10.1999 ‐ 29/1999 ‐ Kommentteja

Arvojen merkitys terveydenhuollossa Kahdenlaiset asiat velvoittavat meitä ihmisiä. On velvoitteita, joita hankimme itsellemme sitoutumalla: menemällä naimisiin, tekemällä lapsia, ottamalla velkaa tai ryhtymällä lääkärin ammattiin. On velvollisuuksia, jotka kohdistuvat meihin aivan riippumatta siitä, mitä itse olemme tehneet: kukaan ei esimerkiksi saa aiheuttaa kenellekään tarpeetonta kärsimystä. Etiikka jakautuu kahteen osaan, moraaliin ja eetoksiin. Moraali muodostuu kaikista niistä vaatimuksista, jotka kohdistuvat yksilöön riippumatta hänen omista sitoumuksistaan. Eetokset velvoittavat meitä siksi, että olemme tehneet vapaaehtoisia sitoumuksia. On olemassa esimerkiksi avioliiton eetos, joka ei velvoita sinkkua, ja lääkärin eetos, joka ei velvoita insinööriä.

Terho Pursiainen

Kolumni ‐ 1.10.1999 ‐ 28/1999 ‐ Kommentteja

Teknologian kehitys - haaste Suomelle Kehitys käy nopeaan, näin sanotaan. Erityisesti teknologian kehittyminen ja kehittäminen ovat jatkuvasti nopeutuvia prosesseja. Ehkä käytetyin vertaus on Nokian uusien puhelinmallien julkistaminen muutaman kuukauden välein. Kotioloissa kehitys näkyy vuosi sitten hankitun tietokoneen muistin loppumisena ja siis uuden koneen hankintatarpeena. Suomessa on myös syntynyt monta biotekniikan innovaatiota, jotka uusina tuotteina nyt valloittavat maailman markkinoita.

Matti Hirvikallio

Kolumni ‐ 20.9.1999 ‐ 27/1999 ‐ Kommentteja

Etusivulla juuri nyt