Koukussa toiseksi ja kolmanneksi tärkeimpään

Mirja istuutuu lattialle. Jenna kapuaa syliin ja tavoittelee Mirjan helmiä, jotka kiiltelevät houkuttelevasti kuin märät viinimarjat. Jenna tarttuu helminauhaan ja sanoo: Pallo. Niin, siinä on monta pientä palloa, Mirja sanoo ja näyttää: Tässä on musta helmi, tässä punainen ja tässä valkoinen. Päiväkodin pienten ryhmässä tärkein tapahtuu lattian rajassa, mutta Mirjan on noustava ja mentävä työpöytänsä ääreen.

Kolum­ni 10/2001 Kommentteja

Ei vain rahasta

Niin kuin ihminen ei elä vain leivästä vaan myös monista muista yksilöön ja yhteisöön kuuluvista asioista, joista hänen sielunsa voi elää, niin ei myöskään työtaistelussa yleensä ole kysymys yksinomaan rahasta. Juristi, myös filosofi, Niklas Luhmann (esimerkiksi Historisches Wörterbuch der Philosophie, Band 8, 1992:59, Schwabe et Co, Basel 1992) yksinkertaistaa ihmisten välillä vaikuttavan dynamiikan neljäksi tekijäksi: raha, valta, totuus ja rakkaus. Käsitteet tulee ymmärtää laajasti. Rakkaudella tarkoitetaan kaikkia positiivisia ihmissuhteita ja totuus tarkoittaa todellista tietoa, ymmärrys mukaan lukien.

Kolum­ni 9/2001 Kommentteja

Julkisesti sairas

Julkinen sairastaminen on muotia. Sairaudet vuoronperään vyöryvät julkisuuteen, eilen pääsivät esille työnuuvuttamat ja masentuneet, tänään ovat vuorossa syöpään sairastuneet ja huomenna jonkun muun taudin vaivaamat. Mutta julkinen sairastaminen on myös pulmallista. Yhtäältä julkisuus on hyvä. Psyykkisiin sairauksiin liittyvä salailu ja häpeä kenties hieman laantuvat julkisten masennustunnustusten myötä. Kun nimettömien lukujen rinnalla ääneen pääsevät oikeat ihmiset, inhimillisestä hädästä tulee todellisempaa. Tilastot vanhustenhuollon puutteista eivät kosketa läheskään yhtä paljon kuin omaisten kertomukset lähes heitteille joutuneista vanhuksista.

Kolum­ni 8/2001 Kommentteja

Lääkärin rooli vammaisen lapsen elämässä

On helppo eläytyä oman kohtalonsa kaltaisiin tarinoihin. Vaikeampaa on nähdä asioiden eri toinen muu laita. Vammaisten lasten vanhemmat ja lääkärit ajavat samaa asiaa, vammaisen lapsen parasta. Siitä huolimatta saattaa ammattipiireissä kuulla keskusteltavan, miten vanhemmat ovat sellaisia ja tällaisia, ja vanhempainryhmissä vuorostaan päivittelyä siitä, miten lääkärit ja psykologit eivät mistään mitään ymmärrä.

Kolum­ni 7/2001 Kommentteja

Miksei potilaita Norjasta?

Tehy ja keskusjärjestö STTK ovat julkisuudessa suhtautuneet kielteisesti suurlähettiläs Ole Norrbackin ehdotukseen hoitaa norjalaisia leikkausta odottavia potilaita Suomessa. Emmekö ymmärrä rikkaan naapurimaamme hätää vai mistä on kysymys? Kannanottomme taustalla on kaksi ydinkysymystä ja muutama keskustelua ansaitseva näkökulma. Ensinnäkin totesimme, että meillä on jokaisessa sairaanhoitopiirissä vastaavat kotitekoiset leikkausjonot. Näissä jonoissa suomalaiset työikäiset ja ikääntyneet ihmiset odottavat kärsivällisesti vuoroaan saada vaivaansa hoitoa. Monet leikkauspotilaat, vaivasta riippuen, ovat odottaneet useita kuukausia, jopa toista vuotta. Totesimme, että esimerkiksi HUS-piirissä on yli kymmenen tuhannen ihmisen leikkausjono. Jonottajat odottavat juuri samoja leikkauksia, mitä norjalaisetkin. Nämä tosiasiat vahvistuivat juuri valmistuneessa STM:n selvitysmies Jouko Isolaurin raportissa. Sen mukaan leikkaukseen jonottaa yli 40 000 ihmistä eri puolilla maata.

Kolum­ni 6/2001 Kommentteja

Asiakaspalvelukeskuksia myös terveydenhuoltoon

Terveydenhuollon ulkopuolisilla palvelualoilla kehityksen päälinjoihin ovat kuuluneet itsepalvelun lisääntyminen ja etenkin viime aikoina asiakaspalvelu- tai yhteyskeskusten perustaminen. Jokaiselle tutun itsepalvelun lisääntymisen seurauksena on ainakin ollut se, että yritykset ovat lisänneet palveluja ilman vastaavaa henkilöstön lisäystä. Tuottavuutta on siis parannettu. Asiakaspalvelukeskusten idea on se, että etenkin määrämuotoiset palvelut voidaan keskittää ja palvelun laatua ja tuottavuutta voidaan parantaa käyttäen puhelinratkaisuja ja asiakastietojen hallinnan atk-järjestelmiä. Näillä toimenpiteillä myös perinteisillä henkilötyövaltaisilla aloilla on voitu vastata kasvaneeseen kysyntään kustannustehokkaasti ja useimmiten myös palvelun laatua parantamalla. Viestintäteknologian mahdollistamana asiakaspalvelukeskuksia on perustettu eri puolille Suomea tai toimintaa hoidetaan jopa toisesta maasta käsin.

Kolum­ni 5/2001 Kommentteja

Blir man en bättre doktor av att läsa skönlitteratur?

Det är inne med skönlitteratur i för litteraturvetare oväntade sammanhang. I USA har läkarstuderande redan i flera år fått läsa Tolstojs Ivan Ilitjs död och Tjechovs noveller. I våras höll jag själv en litteraturkurs för svenskspråkiga medicinare vid Helsingfors universitet, nu ska jag inom kort hålla en kombinerad litteratur- och skrivarkurs vid Karolinska institutet i Stockholm och i vår kommer jag att hålla samma kurs vid medicinska fakulteten i Uppsala.

Kolum­ni 48/2000 Kommentteja

Hoitovirheistä

Koko sana ja käsite saa kylmät väreet kulkemaan lääkärin selkäpiissä. Mutta niitähän on. Onneksi valtaosa on vähäisiä niin että potilasta palvellessamme voimme oikaista sen, mikä on väärin mennyt, ilman merkitseviä seurauksia potilaalle tai kenellekään muullekaan. Yrityksen ja erehdyksen tie on kliinisen medisiinan jokapäiväistä todellisuutta. Käypä hoito näyttää luontonsa vasta kun havaitaan, onko se myös potilaalle käypä.

Kolum­ni 45/2000 Kommentteja

Olisiko sinulla aikaa? Ajatuksia ajasta, ajattomuudesta ja kiireestä

Aika näyttää, kuten monet muutkin luonnonvarat, epätasaisesti jakautuneelta yhteiskunnassa. Monilla on sitä aivan liian vähän, toisilla taas liikaakin. Työttömyys tai eläkkeelle siirtyminen saattavat aikaansaada ainakin tilapäisen ongelman: miten täyttää mielekkäällä tavalla vapautuva aika. Työkyvyttömyyseläkehakemuksissa yksi yleisimpiä huolen aiheita on eläkkeen hakijan kokema kiire ja stressi. Nämä taas kanavoituvat herkästi erilaisiin somaattisiin, psykosomaattisiin ja psyykkisiinkin oireisiin, jotka saattavat viedä lääkärin huomion pois perusongelmasta - potilaan elämän hallinnan puutteesta ja vaikeudesta hahmottaa aikaansa oikealla tavalla. Paradoksaalisesti kylläkin samalla kun on kehitetty yhä enemmän aikaa säästäviä laitteita (PC:t, astianpesukoneet, mikroaaltouunit jne.), on ihmisten kiire lisääntynyt. Aikaa ei voi kuitenkaan säästää, aikaa voi vain käyttää, kukin tavallaan.

Kolum­ni 44/2000 Kommentteja

Terveysmenoja, kansanterveyttä ja kansantaloutta

Onko iso aina kaunista? Onko enemmän aina parempaa? Suomi haluaisi olla isojen joukossa myös terveydenhuoltomenoilla mitattuna. Näin voi päätellä, kun seuraa huolestuneita puheenvuoroja Suomen terveydenhuoltomenojen tämänhetkisestä tasosta. On tunnettu tosiseikka, että Suomessa käytetään nykyisin terveydenhuoltoon suhteellisesti vähemmän rahaa kuin useimmissa muissa Euroopan maissa, Yhdysvalloista puhumattakaan. Ei kuitenkaan ole itsestään selvää, että terveydenhuoltomenojen tasolla ja niiden muutoksella olisi suoraviivainen yhteys palvelujen ja väestön terveyden tasoon, tai että menojen terveyspoliittista osumatarkkuutta voitaisiin vertailla erilaisten terveydenhuoltojärjestelmien kesken.

Kolum­ni 43/2000 Kommentteja

Tervettä viestintää

Yrttitohtori myi koiranpapanoita syöpälääkkeenä (IS 29.5.2000), lienee lööppi, joka herätti paitsi terveydenhuollon ammattilaisten niin myös jokaisen (syöpä)potilaan mielenkiinnon. Koiran ulosteitako oli siis myyty, vai mitä? Mutta, kuten iltapäivälehtien jutuille usein käy, kuivui tämäkin juttu kasaan matkalla lööpistä varsinaiseen tekstiin. Etusivun vinkki tarkentaa hieman: Yrttitohtori myy koiranmuonaa syöpälääkkeenä. Sisäsivun jutussa otsikko täsmentää edelleen: Itseoppinut yrttitohtori myy koiranmuonaa syöpälääkkeenä. Itse jutusta käy ilmi, etteivät puristeet, joiden toki mainostetaan parantavan kaiken mahdollisen, ole koiranmuonaa. Puristeita vain valmistetaan yrityksessä, jolla on lupa valmistaa vain eläinravintopellettejä.

Kolum­ni 42/2000 Kommentteja

Lääkäri oikeudessa - asiantuntija vai todistaja

Kun raastuvanoikeudet ja kihlakunnanoikeudet joitain vuosia sitten muuttuivat käräjäoikeuksiksi, muuttui myös tuomioistuinten asioitten käsittelytapa. Aikaisemman kirjelmiin ja kirjallisiin lausuntoihin ja usein lykkäyksiin pitkittynyt prosessi muuttui yhteen pääkäsittelyyn tähtääväksi ja samalla pääasiassa suulliseksi. Myös hovioikeudet ovat siirtyneet suulliseen käsittelyyn. Lääkäri useimmiten selvisi aikaisemmin omasta osuudestaan lähettämällä kunnian ja omantunnon kautta vahvistetun lääkärinlausunnon oikeudelle. Edes oikeuslääkärit eivät joutuneet kuultaviksi kuin ani harvoin, pari kertaa vuodessa.

Kolum­ni 41/2000 Kommentteja

Sähköinen sairauskertomus - perusterveydenhuolto tietotekniikan hyödyntämisen kärjessä

Perusterveydenhuolto on ohittanut erikoissairaanhoidon uuden teknologian hyväksikäytössä yhdellä tärkeällä hoidon osa-alueella - potilashoidon dokumentoinnissa. Useassa perusterveydenhuollon yksikössä keskeisimmät osat potilastiedoista ovat elektronisessa muodossa lääkärin tai terveydenhoitajan nähtävissä ajasta ja paikasta riippumatta. Edistyneimmät terveyskeskukset käyttävät tietojärjestelmiä uusien toimintamallien tukena ja pystyvät käyttämään potilastietoja hoidon jatkuvan laadun parantamisen tukena. Samaan aikaan tilanne erikoissairaanhoidossa on pääosin sellainen, että kollegat tuskailevat perinteisten potilaskansioiden kanssa. Potilaan ongelmien hoito on asiantuntijatyötä, jossa tietojen hallinta on varmaankin tärkein hoidon laatuun vaikuttava tukitoiminto. Mistä erikoissairaanhoidon jälkeenjääneisyys voisi johtua?

Kolum­ni 39/2000 Kommentteja

Suojaa syömisen harharetkiin

Terveystyö törmää aika ajoin kiusallisiin ristiriitoihin. Lapset ja nuoret lihovat liikaa, mutta myös laihtuvat liikaa. Syömisen harharetket, lihavuus, anoreksia ja bulimia yleistyvät. Ne alkavat olla arkipäiväisiä, mutta hämmentäviä asioita lasten ja nuorten parissa työskenteleville terveys-, sosiaali- ja opetustoimen ammattilaisille. Tutkimustieto vahvistaa havainnot tosiksi: vähintään joka kymmenes lapsi on lihava, noin joka viides murrosiän ohittanut tyttö oireilee häiriintyneellä syömisellä. Muutostieto ajassa kertoo lisäksi, että ongelmat ovat lisääntymään päin.

Kolum­ni 38/2000 Kommentteja

Yhteistyön sietämätön välttämättömyys

Hajota ja hallitse -periaatteeseen eli kentällä toimivien usuttamiseen toistensa kimppuun uskoivat jo muinaiset roomalaiset. Liekö viime aikoina julkisuudessa viritellyssä keskustelussa terveydenhuollon menojen jakautumisesta osittain sama päämäärä? Erikoissairaanhoidon pelätään nielaisevan liian suuren osan terveydenhuollon kokonaismenoista. Fifty-fifty-periaate on luiskahtamassa erikoissairaanhoidon ansaitsemattomaksi (?) eduksi 60-40-prosenttiosuuksin. Vaikka onkin tärkeää miettiä tarkasti, mihin terveysmarkat käytetään, voi numeropeli jättää varjoonsa sen, että jaettavaa rahaa on terveydenhuollon kentällä yksinkertaisesti liian niukasti tarpeisiin nähden.

Kolum­ni 36/2000 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030