- Lääkärilehti
- Maailmassa
-
Arvojen merkitys terveydenhuollossa Kahdenlaiset asiat velvoittavat meitä ihmisiä. On velvoitteita, joita hankimme itsellemme sitoutumalla: menemällä naimisiin, tekemällä lapsia, ottamalla velkaa tai ryhtymällä lääkärin ammattiin. On velvollisuuksia, jotka kohdistuvat meihin aivan riippumatta siitä, mitä itse olemme tehneet: kukaan ei esimerkiksi saa aiheuttaa kenellekään tarpeetonta kärsimystä. Etiikka jakautuu kahteen osaan, moraaliin ja eetoksiin. Moraali muodostuu kaikista niistä vaatimuksista, jotka kohdistuvat yksilöön riippumatta hänen omista sitoumuksistaan. Eetokset velvoittavat meitä siksi, että olemme tehneet vapaaehtoisia sitoumuksia. On olemassa esimerkiksi avioliiton eetos, joka ei velvoita sinkkua, ja lääkärin eetos, joka ei velvoita insinööriä.
-
Teknologian kehitys - haaste Suomelle Kehitys käy nopeaan, näin sanotaan. Erityisesti teknologian kehittyminen ja kehittäminen ovat jatkuvasti nopeutuvia prosesseja. Ehkä käytetyin vertaus on Nokian uusien puhelinmallien julkistaminen muutaman kuukauden välein. Kotioloissa kehitys näkyy vuosi sitten hankitun tietokoneen muistin loppumisena ja siis uuden koneen hankintatarpeena. Suomessa on myös syntynyt monta biotekniikan innovaatiota, jotka uusina tuotteina nyt valloittavat maailman markkinoita.
-
HUS tulee, olenko valmis Uuden vuosituhannen myötä syntyvä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on toistaiseksi toiseksi suurin suomalainen kunnallinen yritys. Sen henkilökunnan määrä on noin 18 000 ja se tulee palvelemaan noin 1 350 miljoonaa kansalaista, eli runsasta neljännestä Suomen väestöstä. Monet kysymykset risteilevät ilmassa ja ovat vielä vastausta vailla. Kuitenkin, kun aikaa valmisteluprosessille ei ole enempää annettu, asiat on ratkaistava. Kummallista on yleensä se, että kun on pakko, asiat sittenkin loksahtavat paikoilleen.
-
Ketä julkinen juopottelu häiritsee? Helsingin järjestyssääntöä ollaan uudistamassa. Vaikeimmaksi ongelmaksi on noussut kysymys päihdyttävien aineiden nauttimisesta puistoissa ja kaduilla. Suomeksi sanottuna ongelman ytimessä on julkinen juopottelu, johon erityisesti nuoret ja jopa lapset näyttävät yhä yleisemmin syyllistyvän.
-
Terveyspalvelujen tuottajien välinen kilpailu Suomessa Kilpailun ulottamista terveyspalvelujen tuotantoon on tutkittu viime aikoina yhä enemmän myös Suomessa. Muun muassa kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisusarjassa on keväällä 1999 ilmestynyt tutkimusraportti, joka arvioi kilpailun edellytyksiä terveydenhuollossa sekä kilpailuympäristön taloudellista ja yhteiskunnallista merkitystä. Niin ikään aiheesta on käyty vilkasta keskustelua terveydenhuollon eri toimijoiden piirissä. Viimeksi on terveydenhuollon kilpailuedellytyksiä käsitelty tämän lehden numerossa 14/99, jossa kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen esitti näkemyksiään tästä ajankohtaisesta teemasta. Kirjoitus oli varsin seikkaperäinen ja siinä tuotiin esiin tärkeimmät tavoitteet kilpailun lisäämiselle myös terveydenhuollon palvelutuotannossa, vallitsevat rajoitukset ja esteet avoimen kilpailun syntymiselle sekä käsiteltiin niitä mahdollisuuksia, joita suomalaisella terveydenhuoltojärjestelmällä olisi vastata tulevien aikojen vaikeisiin haasteisiin.
-
Ylimitoitettua hampaiston oikomishoitoa? Lasten hampaiden oikomishoito on muutaman viime vuoden aikana kasvanut eräissä maamme terveyskeskuksissa mittasuhteisiin, joita ei kansanterveystyön tavoitteiden kannalta enää voida pitää tarkoituksenmukaisina. Tavalliset malokkluusiot eli purentamuunteet eivät ole sairauksia eivätkä patologisia tiloja eikä niillä ole yksiselitteisesti osoitettavia terveyttä vaarantavia vaikutuksia. Ne ovat luokiteltavissa normaalin variaation piiriin kuuluviksi yksilöllisiksi muunnelmiksi lähes teoreettisesta ideaalisesta okkluusiosta. Kun tästä huolimatta joissakin terveyskeskuksissa on hoidossa 30-50 % nuorimpiin ikäluokkiin kuuluvista lapsista, täytyy epäillä, että hoitoonohjausjärjestelmässä on jotain vialla.
-
Kunnallinen henkilöstö muutospaineessa Kuntien henkilömäärä on viime vuosina kääntynyt hienoiseen nousuun pitkän laskukauden jälkeen. Talouslaman kurimuksessa kuntasektori vastasi laman haasteisiin mm. supistamalla olennaisesti henkilökuntaa. Tämän seurauksena olemme joutuneet tilanteeseen, jossa henkilöstön ikärakenne on vääristynyt samalla, kun tulevaisuuden haasteet ovat erittäin suuret erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa.
-
Potilasjärjestöt ja terveyden edistäminen Pohjoismaissa ja erityisesti Suomessa järjestöt ovat perinteisesti olleet vahvoja toimijoita ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, harrastusmahdollisuuksien luomisessa ja etujen ajajana. Yksistään sosiaali- ja terveysalan valtakunnallisia järjestöjä ja säätiöitä on maassamme pitkästi toista sataa ja niiden palveluksessa on 16 000 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista. Paikallisyhdistyksiä järjestöillä on yli 6 000 ja henkilöjäseniä yli 1,5 miljoonaa. Monilla alueilla järjestökenttä on myös kansainvälisesti kulkenut kehityksen kärjessä. Mm. Suomen Sydäntautiliitto on American Heart Associationin jälkeen maailman toiseksi vanhin alan järjestö.
-
Kansanedustajan lojaliteetit Kansanedustajia suojataan ulkoiselta painostukselta valtiopäiväjärjestykseen sisältyvällä imperatiivisen mandaatin kiellolla. He eivät saa, eikä heidän tarvitse, ottaa vastaan ohjeita tai toimeksiantoja keneltäkään, ei edes omalta eduskuntaryhmältään tai hallitukselta. Edustajan on noudatettava toimessaan vain oikeutta ja totuutta.
-
Sopimusohjaus on mahdollisuus, jota ei kannata hukata En epäile hetkeäkään etteikö sopimusohjaus toimisi juuri Suomen terveydenhuollossa. Se edellyttää vain uutta ajattelua ja kaikkien osapuolien aktiivista työtä ja sitoutumista. Onnistunut sopimusohjaus edellyttää erityisesti tuottajapuolen johdon sitoutumista kehittämisprosessiin ja neuvottelutuloksen läpiviemiseen, sitoutumista toteuttamaan kuntien, omistajien, palvelujen rahoittajien tahtoa.
-
Kilpailuasetelma: julkinen vs. yksityinen terveydenhoito Terveydenhoito ja kilpailu herättävät suuria intohimoja välittömästi, kun nämä kaksi asiaa edes pienimmässä määrin yhdistetään toisiinsa. Tämä on samanaikaisesti sekä ymmärrettävää että kummallista. Vallitsevan terveydenhoitojärjestelmän puolestapuhujina esiintyy joukko järjestelmän arkkitehteja, joilla on aikaansaannoksiin perustuen hyviä argumentteja nykyisen järjestelmän säilyttämisen puolesta. Toisaalta myös kriittisesti suhtautuvia on helppo ymmärtää tilanteessa, jossa nykyisen järjestelmän rahoittaminen käy jatkuvasti vaikeammaksi.
-
Ihmisarvo markkinavoimien puristuksessa Ihminen voi olla arvokas kahdessa eri mielessä. Ensinnäkin ihmistä voidaan pitää arvokkaana yksinomaan hänen ihmisyytensä perusteella - siitä syystä, että hän on ihminen. Samalla tavoin kuin itse elämä on ihmiselle annettu, niin myös hänen arvonsa. Hän ei ole ansainnut tai hankkinut sitä, vaan se on lahja. Tämä ihmisen arvo on olemassa hänen laadustaan, ansioistaan ja hyödyllisyydestään riippumatta. Se on ehdoton. Tässä mielessä kaikilla on sama arvo.
-
Maailma muuttuu - miten se meitä koskee? Nykyisen vanhan polven elinaikana koettu syvällinen muutos ilmenee kenties havainnollisimmin tarkastellessamme kuluneilla vuosikymmenillä toteutuneiden teknisten keksintöjen sarjaa. Ennen itsenäisyyden alkua tunnettiin täällä rautatiet, lennätin, sähkövalo, puhelin ja lentokone. Neljässä vuosikymmenessä tämän jälkeen otettiin käyttöön jääkaappi, pesukoneet, suihkumoottori, tietokone ja televisio. Tämän jälkeen vauhti vain kiihtyi. Nyt ovat käytössämme myös mikrouuni, kännykät, internet, fax ja sähköposti. Mikään ei viittaa siihen, että olisimme näin päässeet kehityksen päähän.
-
Voiko terveydenhuolto olla edullista? Voiko terveydenhuolto samanaikaisesti olla kustannuksiltaan edullista, laadultaan hyvää ja kattavaa sekä saatavuudeltaan riittävää. Siinäpä kysymys, jonka pohdintaa kuntien synkät talousnäkymät kiihdyttävät. Niitä, jotka uskaltavat katsoa päivänkohtaisten asioiden yli, askarruttaa yhä enemmän ristiriita toisaalta voimavarojen ja toisaalta väestön ikääntymisen, lääketieteen kehityksen sekä ihmisten vaatimustason välillä.
-
Olla kipeä julkisuudessa Syyskesällä menin kerta kaikkiaan umpeen. Muutaman päivän jälkeen kävi olo niin tukalaksi, että oli muutettava maalta kaupunkiin ja mentävä lääkäriin. Ensiksi kokeiltiin ummetuslääkettä, mutta kun se ei auttanut, suoraa päätä syöpätutkimukseen. Ja paksusuolesta löytyi sellainen motti, että se sulki koko putken. Edessä oli kiireellinen leikkaus.
-
Sairaaloiden alasajo - totta vai todennäköistä Alustin viime syksynä Romanian sairaalajärjestön maan terveydenhuollon hallintoväelle järjestämässä seminaarissa aiheesta "Sairaaloiden rooli terveydenhuoltojärjestelmässä". Käytin seuraavaa esimerkkiä: Kun ajaa Helsingistä Hämeenlinnaan, näkee kaupunkiin saavuttaessa oikealla puolella suuria komeita rakennuksia. Kokonaisuus on selvästi sairaala. Se on entinen psykiatrinen sairaala, joka nyt seisoo tyhjänä suurella tontillaan. Tänä päivänä monen sairaalan, sairaalarakennuksen rooli terveydenhuoltojärjestelmässä on jäädä tyhjäksi.
-
Etiikka ja genetiikka Genetiikka on mahdollistanut monia asioita, jotka ovat tähän asti kuuluneet lähinnä tieteiskirjallisuuteen - tieteen äärirajojen ulkopuolelle - ja joihin liittyviä eettisiä näkökohtia ei ole sen vuoksi motivoiduttu selvittämään. Arvokeskustelun liiallisen realistisuuden seurauksena tiede on monin paikoin ajanut etiikan ohi: useat tekniset sovellutukset ovat eettisesti normittamatta. Toisaalta monet uudet mahdollisuudet - erityisesti lääkitsemisen alalla - voivat jäädä hyödyntämättä, mikäli tutkimusta jarrutellaan ilman painavia eettisiä perusteita. Eettiseltä kannalta ajatellen ihmisen hyvinvointia lisäämään pyrkivän tutkimuksen tarpeeton rajoittaminen voi olla yhtä tuomittavaa kuin vahingollisiin seurauksiin johtavan tutkimuksen salliminen.
Etusivulla juuri nyt
Ajassa
Työterveyslaitoksen koronaohje: Tilanteet voivat muuttua nopeasti
Työpaikkojen kannattaa miettiä valmiiksi toimintatavat erilaisiin tilanteisiin, Työterveyslaitos muistuttaa.
Ajassa
Hakijamäärät lääkiksiin kasvoivat
Helsingin yliopistoon pääsi pienin osuus ensisijaisista hakijoista.
Ajassa
Koronavirus aiheutti ammattitaudin 26 työntekijälle
Lähes kaikki tapaukset ovat olleet terveydenhuollon työntekijöillä.
Ajassa
Terveyden edistämisen määrärahan haku alkoi
Tavoitteena on vähentää koronakriisin negatiivisia vaikutuksia.
Tieteessä
Oireisesta aikuisesta koronaviruksen jatkotartuntoja kouluympäristössä
THL selvitti kahdessa helsinkiläisessä koulussa todetun koronatartunnan altistukset ja jatkotartunnat.