Uupumuksesta uuteen alkuun

Jokainen työuupumus on oma tarinansa, prosessi ei etene aina saman kaavan mukaan. Minulla oireilu alkoi 80-luvulla salakavalasti, en tajunnut tilannettani. Kyseessä oli itseohjautuva pommi, joka sai paljon aikaan. Sekä pahaa että hyvää.

Erkki Porola

Terveyspalvelujen tuottajien välinen kilpailu Suomessa

Kilpailun ulottamista terveyspalvelujen tuotantoon on tutkittu viime aikoina yhä enemmän myös Suomessa. Muun muassa kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisusarjassa on keväällä 1999 ilmestynyt tutkimusraportti, joka arvioi kilpailun edellytyksiä terveydenhuollossa sekä kilpailuympäristön taloudellista ja yhteiskunnallista merkitystä. Niin ikään aiheesta on käyty vilkasta keskustelua terveydenhuollon eri toimijoiden piirissä. Viimeksi on terveydenhuollon kilpailuedellytyksiä käsitelty tämän lehden numerossa 14/99, jossa kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen esitti näkemyksiään tästä ajankohtaisesta teemasta. Kirjoitus oli varsin seikkaperäinen ja siinä tuotiin esiin tärkeimmät tavoitteet kilpailun lisäämiselle myös terveydenhuollon palvelutuotannossa, vallitsevat rajoitukset ja esteet avoimen kilpailun syntymiselle sekä käsiteltiin niitä mahdollisuuksia, joita suomalaisella terveydenhuoltojärjestelmällä olisi vastata tulevien aikojen vaikeisiin haasteisiin.

Vesa Ekroos

Ylimitoitettua hampaiston oikomishoitoa?

Lasten hampaiden oikomishoito on muutaman viime vuoden aikana kasvanut eräissä maamme terveyskeskuksissa mittasuhteisiin, joita ei kansanterveystyön tavoitteiden kannalta enää voida pitää tarkoituksenmukaisina. Tavalliset malokkluusiot eli purentamuunteet eivät ole sairauksia eivätkä patologisia tiloja eikä niillä ole yksiselitteisesti osoitettavia terveyttä vaarantavia vaikutuksia. Ne ovat luokiteltavissa normaalin variaation piiriin kuuluviksi yksilöllisiksi muunnelmiksi lähes teoreettisesta ideaalisesta okkluusiosta. Kun tästä huolimatta joissakin terveyskeskuksissa on hoidossa 30-50 % nuorimpiin ikäluokkiin kuuluvista lapsista, täytyy epäillä, että hoitoonohjausjärjestelmässä on jotain vialla.

Seppo Järvinen

Kunnallinen henkilöstö muutospaineessa

Kuntien henkilömäärä on viime vuosina kääntynyt hienoiseen nousuun pitkän laskukauden jälkeen. Talouslaman kurimuksessa kuntasektori vastasi laman haasteisiin mm. supistamalla olennaisesti henkilökuntaa. Tämän seurauksena olemme joutuneet tilanteeseen, jossa henkilöstön ikärakenne on vääristynyt samalla, kun tulevaisuuden haasteet ovat erittäin suuret erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Reijo Vuorento

Potilasjärjestöt ja terveyden edistäminen

Pohjoismaissa ja erityisesti Suomessa järjestöt ovat perinteisesti olleet vahvoja toimijoita ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, harrastusmahdollisuuksien luomisessa ja etujen ajajana. Yksistään sosiaali- ja terveysalan valtakunnallisia järjestöjä ja säätiöitä on maassamme pitkästi toista sataa ja niiden palveluksessa on 16 000 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista. Paikallisyhdistyksiä järjestöillä on yli 6 000 ja henkilöjäseniä yli 1,5 miljoonaa. Monilla alueilla järjestökenttä on myös kansainvälisesti kulkenut kehityksen kärjessä. Mm. Suomen Sydäntautiliitto on American Heart Associationin jälkeen maailman toiseksi vanhin alan järjestö.

Tor Jungman

Kansanedustajan lojaliteetit

Kansanedustajia suojataan ulkoiselta painostukselta valtiopäiväjärjestykseen sisältyvällä imperatiivisen mandaatin kiellolla. He eivät saa, eikä heidän tarvitse, ottaa vastaan ohjeita tai toimeksiantoja keneltäkään, ei edes omalta eduskuntaryhmältään tai hallitukselta. Edustajan on noudatettava toimessaan vain oikeutta ja totuutta.

Risto Uimonen

Sopimusohjaus on mahdollisuus, jota ei kannata hukata

En epäile hetkeäkään etteikö sopimusohjaus toimisi juuri Suomen terveydenhuollossa. Se edellyttää vain uutta ajattelua ja kaikkien osapuolien aktiivista työtä ja sitoutumista. Onnistunut sopimusohjaus edellyttää erityisesti tuottajapuolen johdon sitoutumista kehittämisprosessiin ja neuvottelutuloksen läpiviemiseen, sitoutumista toteuttamaan kuntien, omistajien, palvelujen rahoittajien tahtoa.

Markku Pekurinen

Kilpailuasetelma: julkinen vs. yksityinen terveydenhoito

Terveydenhoito ja kilpailu herättävät suuria intohimoja välittömästi, kun nämä kaksi asiaa edes pienimmässä määrin yhdistetään toisiinsa. Tämä on samanaikaisesti sekä ymmärrettävää että kummallista. Vallitsevan terveydenhoitojärjestelmän puolestapuhujina esiintyy joukko järjestelmän arkkitehteja, joilla on aikaansaannoksiin perustuen hyviä argumentteja nykyisen järjestelmän säilyttämisen puolesta. Toisaalta myös kriittisesti suhtautuvia on helppo ymmärtää tilanteessa, jossa nykyisen järjestelmän rahoittaminen käy jatkuvasti vaikeammaksi.

Erkki Virtanen

Ihmisarvo markkinavoimien puristuksessa

Ihminen voi olla arvokas kahdessa eri mielessä. Ensinnäkin ihmistä voidaan pitää arvokkaana yksinomaan hänen ihmisyytensä perusteella - siitä syystä, että hän on ihminen. Samalla tavoin kuin itse elämä on ihmiselle annettu, niin myös hänen arvonsa. Hän ei ole ansainnut tai hankkinut sitä, vaan se on lahja. Tämä ihmisen arvo on olemassa hänen laadustaan, ansioistaan ja hyödyllisyydestään riippumatta. Se on ehdoton. Tässä mielessä kaikilla on sama arvo.

John Vikström

Itsenäisen päättämisen myytti

Vuosikymmenen alussa opiskelin filosofiaa Helsingin yliopistossa. Eräs ohjaajani oli Esa Saarinen. Erityisesti väitöskirjatyössä tuli silloin tällöin esille hänen esittämänsä käsite hyvän ratkaisun myytti.

Pekka Vuoria

Voivatko skenaariot auttaa meidät ahdingosta?

Tämän päivän terveyspoliittinen keskustelu pyörii resurssointi- ja rahoitusongelmien ympärillä. Näin on tapahtunut ennenkin, itse asiassa aina. Syyt, perustelut ja terminologia vain ovat muuttuneet.

Seppo Tuomola

Maailma muuttuu - miten se meitä koskee?

Nykyisen vanhan polven elinaikana koettu syvällinen muutos ilmenee kenties havainnollisimmin tarkastellessamme kuluneilla vuosikymmenillä toteutuneiden teknisten keksintöjen sarjaa. Ennen itsenäisyyden alkua tunnettiin täällä rautatiet, lennätin, sähkövalo, puhelin ja lentokone. Neljässä vuosikymmenessä tämän jälkeen otettiin käyttöön jääkaappi, pesukoneet, suihkumoottori, tietokone ja televisio. Tämän jälkeen vauhti vain kiihtyi. Nyt ovat käytössämme myös mikrouuni, kännykät, internet, fax ja sähköposti. Mikään ei viittaa siihen, että olisimme näin päässeet kehityksen päähän.

Mikko Juva

Voiko terveydenhuolto olla edullista?

Voiko terveydenhuolto samanaikaisesti olla kustannuksiltaan edullista, laadultaan hyvää ja kattavaa sekä saatavuudeltaan riittävää. Siinäpä kysymys, jonka pohdintaa kuntien synkät talousnäkymät kiihdyttävät. Niitä, jotka uskaltavat katsoa päivänkohtaisten asioiden yli, askarruttaa yhä enemmän ristiriita toisaalta voimavarojen ja toisaalta väestön ikääntymisen, lääketieteen kehityksen sekä ihmisten vaatimustason välillä.

Heikki Paavilainen

Olla kipeä julkisuudessa

Syyskesällä menin kerta kaikkiaan umpeen. Muutaman päivän jälkeen kävi olo niin tukalaksi, että oli muutettava maalta kaupunkiin ja mentävä lääkäriin. Ensiksi kokeiltiin ummetuslääkettä, mutta kun se ei auttanut, suoraa päätä syöpätutkimukseen. Ja paksusuolesta löytyi sellainen motti, että se sulki koko putken. Edessä oli kiireellinen leikkaus.

Kalevi Sorsa

Sairaaloiden alasajo - totta vai todennäköistä

Alustin viime syksynä Romanian sairaalajärjestön maan terveydenhuollon hallintoväelle järjestämässä seminaarissa aiheesta "Sairaaloiden rooli terveydenhuoltojärjestelmässä". Käytin seuraavaa esimerkkiä: Kun ajaa Helsingistä Hämeenlinnaan, näkee kaupunkiin saavuttaessa oikealla puolella suuria komeita rakennuksia. Kokonaisuus on selvästi sairaala. Se on entinen psykiatrinen sairaala, joka nyt seisoo tyhjänä suurella tontillaan. Tänä päivänä monen sairaalan, sairaalarakennuksen rooli terveydenhuoltojärjestelmässä on jäädä tyhjäksi.

Jorma Back

Etiikka ja genetiikka

Genetiikka on mahdollistanut monia asioita, jotka ovat tähän asti kuuluneet lähinnä tieteiskirjallisuuteen - tieteen äärirajojen ulkopuolelle - ja joihin liittyviä eettisiä näkökohtia ei ole sen vuoksi motivoiduttu selvittämään. Arvokeskustelun liiallisen realistisuuden seurauksena tiede on monin paikoin ajanut etiikan ohi: useat tekniset sovellutukset ovat eettisesti normittamatta. Toisaalta monet uudet mahdollisuudet - erityisesti lääkitsemisen alalla - voivat jäädä hyödyntämättä, mikäli tutkimusta jarrutellaan ilman painavia eettisiä perusteita. Eettiseltä kannalta ajatellen ihmisen hyvinvointia lisäämään pyrkivän tutkimuksen tarpeeton rajoittaminen voi olla yhtä tuomittavaa kuin vahingollisiin seurauksiin johtavan tutkimuksen salliminen.

Veikko Launis

Lääkkeet - yhteiskunnan vihollinen numero yksi?

Lääkkeitä koskevassa yhteiskunnallisessa keskustelussa vilisee runsaasti uskomuksia ja totuuksia, joihin vedotaan usein. Niillä on vaikutusta merkittävään yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ilman, että vaivaudutaan pohtimaan niiden todenperäisyyttä.

Erkki Alanko

Onko lakia rikottu?

Lehdistössä on mielipidepalstoilla esitetty varsin voimakkaitakin näkemyksiä julkisen vallan velvollisuudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Periaatteessa terveydenhuollon palvelujen kysyntä on rajaton. Kuntien taloudelliset mahdollisuudet ovat sen sijaan rajalliset. Julkisuudessa on esitetty kritiikkiä niitä toimenpiteitä kohtaan, joiden tarkoituksena on ollut yhteensovittaa palvelujen käyttö ja taloudelliset resurssit. Eräs tällainen mekanismi on sopimismenettely, jolla kunta ja sairaanhoitopiiri sopivat siitä, miten paljon ja minkälaisia palveluja sairaanhoitopiiri tuottaa tietyn kunnan asukkaille ja mikä on siihen satsattava kuluerä. Tavoitteena on, että kunnalle koituvaa vuosilaskua ei ylitetä. Tästä syystä saatetaan vuoden mittaan joutua päättämään esimerkiksi siitä, että elektiiviseen hoitoon pääsyä rajoitetaan loppuvuoden aikana. Elektiiviseen hoitoon pääsyn rajoittaminen merkitsee puolestaan kuntakohtaisen jonon muodostumista ja ihmisten joutumista eriarvoiseen tilanteeseen asuinpaikastaan riippuen. Kysymys kuuluu: Onko lakia rikottu?

Ilkka Kauppinen

Kunnat päättävät yhä enemmän omasta tiestään

Kun kunnat kipuilevat talousvaikeuksissa, tarvitaan neuvokkuutta ja omatoimisuutta. Vuonna 1993 toteutetun valtionosuusuudistuksen jälkeen kunnan omalla päätöksenteolla on myös terveydenhuollon ratkaisuissa aiempaa paljon suurempi merkitys. Jotkut kunnat ovat muuttaneet radikaalistikin käytäntöjään, toiset taas ovat jatkaneet lähes entisellään. Toiminnan harkinnanvaraisella kehittämisellä on pyritty ennen kaikkea kustannussäästöihin.

Heikki Lantto

Normittomuuden sietämätön keveys

Kymmenen vuotta on valtionhallinnossa poistettu normeja ja kevennetty lupahallintoa. Siinä sivussa lakkautettiin kokonaisia virastoja, kuten lääkintöhallitus. Jo poistettujakin normeja on uudelleen vaadittu poistettavaksi, hirtetty on vaadittu vielä hukutettavaksi.

Markku Lehto