18 vuoden historian päälle on hyvä rakentaa
Rahoituksen epävarmuus on suurin Kainuun hyvinvointialueen kipukohdista.
18-vuotinen historia perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon integraatiota on toiminut hyvänä astinlautana Kainuun hyvinvointialueelle.
Vuodenvaihteessa tehdyt muutokset ovat näkyneet potilaille tuskin lainkaan, eivätkä kovin paljon lääkäreillekään.
Kokemusta integraatiosta on kerätty jo vuonna 2004 aloitetussa Kainuun hallintokokeilussa ja sen purkauduttua Kainuun sote -kuntayhtymässä.
Suurin uusi muutos lienee ollut pelastustoimen liittäminen mukaan toimintaan. Poikkeuksellinen ratkaisu on, että akuuttihoito ja pelastustoimi ovat Kainuussa saman toimialueen alla.
Lääkärien pääluottamusmies, apulaisylilääkäri Ville Keränen arvioi, että hyvinvointialueeseen siirtymisestä olisi selvitty vähällä, ellei samaan aikaan olisi tehty muutoksia myös organisaatiorakenteeseen.
– Koko sairaalan sisäinen toiminta ja organisaatiokaavio menivät uusiksi, hän kertoo.
Keränen näkee, että pitkästä historiasta yhtenä kuntayhtymänä on ollut etua siirtymässä.
– Esimerkiksi it-integraatiot on tehty jo aikoja sitten. HR-järjestelmät ovat toimineet ja kaikki ovat saaneet palkkansa.
Säästöpaineet ovat tuttu juttu
Keränen arvioi, että rahoituksen epävarmuus on suurin hyvinvointialueen kipukohdista. Kun toiminta on jo aikaa sitten karsittu vain lakisääteiseen, leikkauskohteita on vaikea löytää.
– Taloustilanne on ollut kroonisen huono todella pitkään, se ei ole uutta. Kustannus- ja säästöasioita on mietitty päät puhki koko edellinen vuosikymmen, Keränen toteaa.
Alkuvuoden aikana on käyty yt-neuvotteluja, ja ne ovat juuri loppuneet. Yksittäisten henkilöiden kohdalla neuvottelut jatkuvat.
Työvoimapulasta kärsitään Kainuussa niin kuin muuallakin. Etenkin hoitajapula vaikuttaa laajalti päivittäiseen toimintaan.
Lääkärien rekrytointitilanne on Keräsen mukaan parantunut viime vuodesta.
– Eri erikoisaloille on saatu erikoistuvia lääkäreitä, ja Kajaanin perusterveydenhuollon tilanne on parantunut viime vuodesta.
Lääkärien johtaminen oli kysymysmerkki vielä vuoden vaihteessa. Asia on Keräsen mukaan kääntynyt parhain päin, ja pääosin lääkärien esimiehet ovat lääkäreitä.
Ei dramatiikkaa
Johtajaylilääkäri Ritva Kanervon mukaan Kainuussa muutos on ollut helpompi kuin esimerkiksi naapurissa Pohjois-Pohjanmaalla.
– Siirtymä ei ollut kovin dramaattinen lääketieteen ja lääkärin työn näkökulmasta. Arki lähti hyvin jatkumaan vuoden vaihteen jälkeen, Kanervo näkee.
Kanervo itse jatkaa samassa tehtävässä kuin ennenkin, samoin ylilääkärit ovat jatkaneet entisissä tehtävissään.
Uusien toimialajohtajien perehtyminen taas on ottanut oman aikansa.
Alkuvuodesta ennuste talouden alijäämäksi oli 33 miljoonaa euroa. Se saatiin kurottua ensimmäisen vuosineljänneksen aikana 23 miljoonaan. Taloustoteumaan vaikuttaa Kanervon mukaan säästötoimien lisäksi myös vaikea henkilöstöpula. Säästöjä henkilöstökuluihin tulee, vaikka ei halutakaan.
Yhteistyö luottamushenkilöiden kanssa sujuu Kanervon mukaan hyvin.
– Keskustelujen kautta olemme päässeet yhteisymmärrykseen taloudellisten haasteiden vaikutuksista järjestämissuunnitelmaan.
