Henkilökohtainen huolenpito massatuotannon tehokkuudella
Aalto-yliopisto rakentaa monisairaiden hoidon hallintaan virtuualista ratkaisua.
Moni- ja pitkäaikaissairaiden osuus kaikista potilaista on noin kymmenen prosenttia. Silti heidän hoitoonsa kuluu huomattava osa, noin 80 prosenttia terveydenhoidon resursseista.
Hyvään hoitoon tarvitaan eri asiantuntijoiden yhteydenpitoa, potilasdatan keräämistä, ajanvarausten hallintaa ja lääketasapainon seurantaa. Hoitopolusta muodostuu myös nykyisillä digitaalisilla työkaluilla usein katkonainen ja tehoton. Potilaan kokonaistilanteesta ei kanna vastuuta oikein kukaan, ja oikea-aikainen hoito vaarantuu.
Masse-hankkeessa tutkijat ovat luoneet suuntaviivat virtuaaliselle hoidonohjaamolle. Tämä kokoaa potilaan hoidon kannalta keskeisen tiedon yhdelle alustalle ja seuraa sen perusteella potilaan voinnin kehittymistä. Samalla järjestelmä tukee vastaanottoaikojen koordinointia ja kerää potilaalta itseltään palautetta.
– Järjestelmän ytimessä on kullekin potilaalle räätälöity, päivittyvä potilaskortti, joka kokoaa eri tietokannoista potilaan hoitoa koskevan tiedon yhteen paikkaan, hankkeen tieteellinen johtaja, Aalto-yliopiston professori Paul Lillrank kertoo tiedotteessa.
Potilaskortin avulla kaikilla hoitoon liittyvillä tahoilla olisi käytettävissään samat ajantasaiset tiedot potilaan tilanteesta. Jokaiselle hoitoon osallistuvalle voitaisiin myös räätälöidä heidän tarpeensa mukainen näkymä potilaan tilanteeseen.
Alustalle yhdistettäisiin julkisten palveluntuottajien lisäksi yritysten kehittämiä laitteita, terapioita ja digitaalisia hoitopolkuja. Organisaatiorajat ylittävä, jaettu kokonaisnäkymä hoitopoluille tukee hoidon seurantaa ja palvelujen yhteensovittamista.
Moni- ja pitkäaikaissairaiden hoidon kehittämisen katsotaan olevan avainroolissa Suomen terveydenhoitojärjestelmän resurssihaasteen ratkaisemisessa. Virtuaalinen hoidonohjaamon oletetaan vähentävän monimutkaisilla potilaspoluilla esiintyviä häiriöitä, kuten hoidon seurantaan liittyviä tietokatkoja. Näin hyvää hoitoa saataisiin vähemmillä resursseilla ja pienemmällä vaivalla.
– Virtuaalisen hoidonohjaamon avulla pitkäaikaissairaan potilaan henkilökohtainen huolenpito olisi toteutettavissa massatuotannon tehokkuudella, Lillrank toteaa.
