Julkinen terveydenhuolto pärjäsi yksityistä järjestelmää paremmin koronaa vastaan
Terveydenhuollon rahoituspohja vaikutti suoraan koronakuolleisuuteen maiden välisessä vertailussa.
Tavanomaista suurempi koronakuolleisuus ja riski kuolla koronaan olivat suoraan yhteydessä maan terveydenhuoltojärjestelmän rahoituksellisiin ja organisatorisiin rakenteisiin.
Helsingin yliopiston tutkimuksessa vertailtiin 43 kehittyneen maan suorituskykyä koronapandemian aikana, ennen omikron-varianttia. Maat olivat talousjärjestö OECD:n jäsen- ja yhteistyömaita.
Julkisrahoitteiset terveydenhuoltojärjestelmät pärjäsivät vertailussa yksityisrahoitteista järjestelmää paremmin.
Maissa, joiden terveydenhuollon rahoitus pohjautui enemmän julkiseen rahoitukseen, koronakuolleisuus oli vähäisempää kuin yksityiseen pohjautuvissa järjestelmissä.
Vertailussa erottuivat edukseen Länsi- ja Pohjois-Euroopan maat, Kanada, Australia ja Uusi-Seelanti. Suomi sijoittui kymmenen parhaan joukkoon.
Heikoiten pärjäsivät Itä–Euroopan ja Etelä–Amerikan maat.
Investoinnit terveydenhuollon julkiseen rahoitukseen, tiloihin ja henkilöstöön vähensivät koronakuolleisuutta enemmän kuin investoinnit yksityiseen rahoitukseen nojaaviin terveydenhuoltojärjestelmiin.
Professori Heikki Hiilamon mukaan varautumista pandemioihin voidaan parantaa lisäämällä julkisen terveydenhuollon voimavaroja ja parantamalla sen toimivuutta.
Tutkimusartikkeli on julkaistu BMC Health Services Research -tiedejulkaisussa maaliskuussa.
