Miten Helsingin toimintamahdollisuudet poikkeavat hyvinvointialueista, Juha Jolkkonen?

Lääkärilehden lukija otti yhteyttä toimitukseen, koska häntä mietitytti Helsingin soten asema suhteessa Uudenmaan hyvinvointialueisiin.

Miten Helsingin toimintamahdollisuudet sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä poikkeavat hyvinvointialueista, Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen toimialajohtaja Juha Jolkkonen? 

– Järjestämisvastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen [sotepe] palveluista on sama kuin hyvinvointialueilla. Rahoitus näiden järjestämiseen tulee valtiolta ihan samoilla periaatteilla kuin hyvinvointialueille. Meihin kohdistuu myös samanlainen valtion ohjaus kuin hyvinvointialueille.

Ero on, että meillä on kuntana mahdollisuus tehdä palvelujen järjestämisessä ratkaisuja, joita hyvinvointialueilla ei ole. Oppilashuolto on esimerkki tällaisesta. Se on meillä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla. Sotepe-toimiala kuitenkin rahoittaa sen ja vastaa sen järjestämisestä.

Voimme käyttää myös kaupunkikonsernin tukipalveluja kuten ruoka-, siivous-, henkilöstöhallinnon tai oikeuspalveluja. Toki niistä myös maksamme. Toimialalla ei tarvitse olla kaikkia palveluja itsellä, ja se on usein etu.

Saatteko vuokrata kaupungin tilat halvalla?

– Emme saa halvalla, mutta emme maksa ylihintaakaan. Malli on samanlainen kuin ennenkin ja sama kaikilla kaupungin toimialoilla. Vuokraamme kaikki tilat kaupunkiympäristön toimialalta.

Lue lisää: Helsinki ei ole hyvinvointialue, mutta uusi sote vaikuttaa silti

Entä sote-järjestämislaissa mainitun arviointimenettelyn uhka?

– Tulkitsemme, että arviointimenettelyn uhka koskee Helsinkiäkin, jos emme kykenisi valtionrahoituksella turvaamaan riittäviä ja laadukkaita palveluja. Mihin se sitten johtaisi, voitaisiinko meidät yhdistää johonkin toiseen alueeseen, sitä jouduttaisiin arvioimaan. Olemme kuitenkin Suomen suurin sotepe-toimija ja hoidamme asiamme niin, että tällainen ei tule ajankohtaiseksi.

Onko Helsingillä enemmän vapautta rahoituksen suhteen kuin hyvinvointialueilla, jotka eivät voi kerätä verorahoja tai nostaa lainaakaan ilman erityisjärjestelyjä?

– Ei meilläkään hirveästi ole vapautta. Laki ei kiellä, etteikö Helsingin kaupunki voisi osoittaa toimialalle lisää rahaa, koska kunnallinen itsehallinto on vahva. Toisinpäin laki kieltää, valtion sotepe-rahaa ei saa käyttää kaupungin muihin toimintoihin.

Mutta meillä on hyvin vahva kaupunkistrategian kirjaus sotepen erillisestä taloudenpidosta ja vahvasta taloudellisesta palomuurista. Olisi kohtalokas malli, jos valtionrahoituksen lisäksi Helsinkikin rahoittaisi toimintaa. Helsinkiläiset maksaisivat palvelut ikään kuin kahteen kertaan, valtionverotuksessa ja kuntaverotuksessa.

Se mahdollisuus meillä on, että voimme lainata rahaa kaupunkikonsernilta. Se pitää maksaa takaisin ja siitä maksetaan käypä korko, mutta tähän meidän ei tarvitse pyytää lainanottovaltuutta kuten hyvinvointialueiden.

Onko Helsingin sote-kustannustieto vertailukelpoista hyvinvointialueisiin?

Meitä koskevat samanlaiset raportointivelvoitteet ja seurannat kuin hyvinvointialueita. Käymme myös samat vuosittaiset neuvottelut valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja sisäministeriön kanssa kuin hyvinvointialueetkin.

Useimmat hyvinvointialueet raportoivat viime vuodelta suuria alijäämiä. Miten Helsingin sotepella meni taloudellisesti viime vuonna?

Viimeisiä lukuja vielä tarkistetaan, mutta karkeasti voi sanoa, että olemme hieman plussalla. Husin alijäämä, josta meidän laskennallinen osuutemme on noin 39 miljoonaa euroa, pitää kirjanpidollisesti merkitä meidän tilinpäätökseen, mikä heikensi tulostamme.

Lue lisää: Uusimaa, uusi sote

Miksi ero Helsingin ja hyvinvointialueiden alijäämissä on suuri?

– Se on hyvä kysymys. Kaikkia syitä on mahdotonta tietää. Itse tietysti ajattelemme niin, että olemme pitäneet tarkkaa talouskuria. Olemme saaneet edellisen vuoden rahoituspohjan ja edellisvuoden resurssit, siitä ponnistettu kuten kaikki muutkin alueet.

Meille on varmasti ollut etu, että muutos ei ollut yhtä iso kuin hyvinvointialueilla. Saimme myös jonkin verran ennakoitua enemmän tuloja asiakasmaksuista.

Hyvinvointialueilla on luultavasti monia tekijöitä, jotka nostavat alussa kustannustasoa.

Lähettääkö Helsinki sellaisia potilaita Husiin, joita muut Uudenmaan hyvinvointialueet hoitavat perusterveydenhuollossa? Joutuvatko muut alueet maksumiehiksi?

– Helsingillä ja Uudellamaalla on varmasti historiallisia eroja siinä, mitä on tehty itse ja mitä Husissa. Tätä on yhdenmukaistettu vuosien varrella jo paljon, mutta silti eroja on. Esimerkiksi Helsingissä on vielä toistaiseksi laajaa omaa aikuispsykiatrian sairaala- ja avohoitotoimintaa. Toisaalta voi olla asioita, joissa Helsinki tukeutuu Husiin enemmän kuin hyvinvointialueet.

Husin kustannuksia seurataan kuitenkin edelleen samaan tapaan kuin kuntalaskutuksen aikaan. Vaikka on raamibudjetti, kustannusseurannan perusteella tehdään kerran vuodessa korjaus alueiden maksuosuuksiin. Jos Husin palveluja käyttää enemmän kuin budjetissa on alueen omaksi käyttöosuudeksi arvioitu, tämä kasvattaa lopulta sen alueen maksuosuutta suhteessa muihin.

Esimerkiksi viime vuodelta Helsinki saa palautusta Husilta noin 20 miljoonaa euroa korjauslaskennan seurauksena.

Korjaus 6.2. kello 8.55: Helsingin osuus Husin alijäämästä on noin 39 miljoonaa euroa, ei 30 miljoonaa euroa kuten jutussa aiemmin luki.