Hus ennakoi jo viime syksynä, että hoitojonojen purkaminen lain edellyttämälle tasolle ei onnistu määräaikaan mennessä.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira antoi viime syksynä uhkasakolla tehostetun määräyksen kymmenelle hyvinvointialueelle ja Hus-yhtymälle.

Alueiden piti saada kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsy lainmukaiseksi tämän vuoden huhtikuun loppuun mennessä.

Lääkärilehden selvityksen perusteella suurin osa alueista on saanut jonot purettua hyvin tai jopa kokonaan.

Hus sen sijaan ennakoi jo syksyllä, että hoitojonojen purkaminen lain edellyttämälle tasolle ei onnistu. Vuoden 2025 lopussa pitkään hoitoa odottaneita potilaita oli noin 5 300, ja pisimmät jonot ovat edelleen tekonivelkirurgiassa ja silmätautien erikoisalalla.

Valvontaviranomainen asetti Husille 8,5 miljoonan euron uhkasakon tilanteen korjaamiseksi.

LVV tekee tapauskohtaisen harkinnan

Määräyksen saaneiden hyvinvointialueiden piti antaa Lupa- ja valvontavirastolle (LVV) selvitys viimeistään 15. toukokuuta.

LVV:n ryhmäpäällikkö Tarja Sainio vastasi sähköpostitse, ettei virasto kommentoi asiaa enempää, koska valvonnat ovat kesken. Sainion mukaan valvonta-asioissa tehdään selvitysten saapumisen jälkeen tapauskohtainen harkinta.

LVV ei selventänyt sitä, mitä tapauskohtainen harkinta käytännössä tarkoittaa ja missä tilanteissa sakoilta voi välttyä.

Henkilökunta venynyt "uskomattomalla tavalla"

Kainuun hyvinvointialue kertoo saaneensa erikoissairaanhoidon jonotilanteen lain mukaiseksi huhtikuun loppuun mennessä.

Päijät-Häme sai jonon hoidetuksi lopputalven aikana. Hyvinvointialueella ei ollut määräpäivänä yhtään potilasta liian pitkään odottaneissa.

Samoin Varsinais-Suomessa Tyksin kiireettömän erikoissairaanhoidon jonot saatiin purettua huhtikuun loppuun mennessä. Vielä kesällä 2025 Tyksin operatiivisilla aloilla yli 1 500 potilasta odotti leikkausta yli hoitotakuun.

Pohjois-Savokin uskoo, että hoitojen lainmukaisuus savutettaneen täysin lähikuukausina.

Pohjois-Pohjanmaalla erikoissairaanhoidon kiireettömän hoidon jonot olivat maan pisimpiä, mutta nyt ne on saatu purettua lähes täysin. Määräaikaan mennessä hoitoa yli kuusi kuukautta odottaneita oli 46 eli 0,5 prosenttia jonottaneista.

Vielä syyskuussa 2025 hoitoa odottaneiden määrä oli 4 506.

– Henkilökuntamme on venynyt aivan uskomattomalla tavalla. Hoitojonojen saaminen lähes nollaan viime syksyn tilanteesta on suoritus, jota moni ei pitänyt mahdollisena, kiittävät aluehallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä ja hyvinvointialuejohtaja Ilkka Luoma tiedotteessa.

Pohjois-Karjala turvautuu ostopalveluihin

Keski-Suomessa jonoja on edelleen, mutta alue uskoo purkavansa ne tämän vuoden aikana. Viime vuoden elokuussa yli kuusi kuukautta hoitoa odotti 1936 potilasta, mutta huhtikuun lopussa määrä oli 528 potilasta (6,7 prosenttia odottajista).

Satakunnan hyvinvointialueella oli huhtikuun lopussa leikkauksiin odottajia yhdeksän, kun määrä oli viime syksynä 378. Hoitoon pääsyä odottavia oli noin 120 (967), joista pääosa silmätaudeilta.

Kanta-Hämeessä oli 25 potilasta, jotka olivat odottaneet erikoissairaanhoitoon yli 180 vuorokautta. Määrä vastaa noin 0,40 prosenttia kaikista odottavista. Ensikäyntiä yli kolme kuukautta odottaneita oli 71.

Pohjois-Karjalassa haasteita on erityisesti hoitoonpääsyssä 180 vuorokauden määräajassa. Hyvinvointialue uskoo saavansa jonot hallintaan vuoden loppuun mennessä esimerkiksi käyttämällä ostopalveluja ja lisäämällä yhteistyötä muiden hyvinvointialueiden kanssa.

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue sai Valviralta viime vuonna määräyksen hieman myöhemmin kuin muut yhdeksän aluetta, ja sen pitää antaa vastauksensa kesäkuussa.

Lue lisää: Husille ja 9 hyvinvointialueelle kova määräys, tehosteena miljoonien uhkasakko

Lue lisää: Mehiläisen johtaja: Valviran uhkasakko on täysin oikea ratkaisu