Professori ksylitolitutkimuksesta: Tutkitaan ennen kuin hutkitaan
– Kyse on havainnoivasta tutkimuksesta, josta ei näe suoraan sitä, mikä on syy–seuraussuhde, muistuttaa Suomen Kardiologisen seuran puheenjohtaja Marja Hedman.
Euroopan kardiologisen seuran tuoreen tutkimuksen mukaan ksylitolin suuri pitoisuus veressä saattaa olla yhteydessä kohonneeseen sydän- ja verisuonisairauksien riskiin.
Kahteen pitkäaikaisseurantaan osallistui yhteensä 17 710 henkilöä.
Kuuden vuoden seurannan aikana niillä tutkittavilla, joiden veressä oli eniten ksylitolia, oli 57 prosenttia suurempi todennäköisyys kuolla, saada sydänkohtaus tai aivohalvaus verrattuna niihin tutkittaviin, joiden pitoisuudet olivat alhaisimmat.
30 vuoden seurannassa riski oli 18 prosenttia suurempi niillä, joiden veressä oli suurempi ksylitolipitoisuus.
Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että ksylitoli voi lisätä verihiutaleiden taipumusta muodostaa hyytymiä.
Pitäisikö ksylitolipastillien kanssa olla nyt varovainen?
Tutkitaan ennen kuin hutkitaan, sanoo Suomen Kardiologisen seuran puheenjohtaja Marja Hedman.
– Kyse on havainnoivasta tutkimuksesta, jossa on nähty yhteys veren ksylitolipitoisuuden ja sydän- ja verisuonisairastavuuden välillä, muttei suoraan sitä, mikä on syy–seuraussuhde. Tarvitaan tarkentavia tutkimuksia selvittämään havainnon kliininen merkitys.
Kuopiossa kohistiin aikoinaan fluorista
Ksylitolia esiintyy elimistössä myös sisäsyntyisesti, eli elimistö muodostaa sitä pienessä määrin itse normaalin aineenvaihdunnan yhteydessä. Tutkimuksessa annosteltiin ksylitolia juomassa.
– On myös muistettava ksylitolin hyödyllinen vaikutus suun bakteerikantaan ja hampaiden terveyteen sekä niiden positiivinen vaikutus sydänterveyteen.
Hedman muistaa miten Kuopiossa kohistiin aikoinaan juomaveteen lisätyn fluorin terveyshaitoista. Myöhemmissä tutkimuksissa ei saatu kuitenkaan kovin vakuuttavaa näyttöä sen yhteydestä esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksiin.
– Oleellista siis on selvittää satunnaistetussa tutkimuksessa, aiheuttaako ksylitoli todella sydäntapahtumia, mutta sellainen tutkimusasetelma on hyvin vaikea toteuttaa.
Lääkärin ei siis tämän tutkimuksen perusteella tarvitse lähteä varoittamaan potilaitaan yksittäisen ksylitolipurkan pureskelusta lounaan jälkeen.
– Kuitenkaan massiivisia määriä mitään makeutusaineita ei uonnollisesti kannata syödä, Hedman lisää.
