Terveyskeskukseen on yhä vaikeampi päästä
Pitkät odotusajat ovat olleet ongelma lähes joka kolmannelle kansalaiselle, kertoo Lääkäriliiton kysely.
Terveyskeskukseen pääsy on edelleen vaikeutunut.
Lääkäriliiton väestökyselyn mukaan 30 prosentilla terveyskeskuksessa käyneistä on ollut ongelmia päästä lääkärin vastaanotolle pitkien odotusaikojen takia. Osuus on jatkanut nousuaan. Vuonna 2017 se oli 28 prosenttia ja vuonna 2014 noin 26 prosenttia.
Hoitoon pääsyn ongelmien vuoksi 37 prosenttia vastanneista kertoi joutuneensa käyttämään yksityislääkäriä. Privaattiin on turvauduttu erityisesti pääkaupunkiseudulla.
Hoitajavastaanoton koki aiheuttaneen ongelmia lääkärille pääsyssä 13 prosenttia vastaajista. Vuonna 2017 osuus oli 8 prosenttia.
– Hoitoon pääsy on jatkuvasti huonontunut, vaikka perusterveydenhuollon ongelmista on puhuttu vuosia. Kansalaiset kokevat terveydenhuollon tärkeänä, ja jopa kaksi kolmesta haluaa sinne lisää resursseja, sanoo Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen .
Pitkät etäisyydet ovat ongelma harvoin. 92 prosenttia vastaajista ilmoitti, että sen suhteen ei ole ollut ongelmia.
Tuhat vastaajaa
Kysely selvitti kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja terveyspalveluista loka-marraskuussa 2021. Vastaajia oli 1 003. Tuloksia verrattiin vastaaviin kyselyihin vuosilta 2014 ja 2017.
Kyselyn mukaan hieman alle puolet väestöstä hakeutuisi sairastuessaan ensisijaisesti hoitoon terveyskeskukseen. Työterveyshuoltoon menisi ensisijaisesti 42 prosenttia ja yksityislääkäriin 8 prosenttia. Julkiset terveyskeskuspalvelut näyttävät siten jääneen työelämän ulkopuolella olevien kanavaksi.
Hallitus on sopinut hoitotakuun kiristämisestä seitsemään päivään vuoden 2023 alusta alkaen. Enemmistö vastaajista (57 prosenttia) oli sitä mieltä, että kiireettömään hoitoon terveyskeskuslääkärin vastaanotolle tulisi päästä enintään viikossa. Joka viidennen mielestä sopiva määräaika olisi enintään kolme arkipäivää.
Kaksi kolmasosaa vastaajista (67 prosenttia) haluasi käyttää enemmän julkisia varoja terveydenhuoltoon.
Kun kysyttiin, millä keinolla menojen lisäys pitäisi rahoittaa, 47 prosenttia keräisi varoja leikkaamalla toiselta yhteiskunnan sektorilta, 44 prosenttia veronkorotuksin ja 41 prosenttia asiakasmaksujen korotuksin.
Vain 11 prosenttia rahoittaisi lisäyksen ottamalla lisää velkaa.
Kyselyn tulokset löytyvät kokonaisuudessaan täältä .
