THL: Lintuinfluenssan mahdollisuus on syytä muistaa
Influenssa A -testi kannattaa tehdä, jos enkefaliitin, meningoenkefaliitin tai muiden neurologisten oireiden etiologia on epäselvä.
Terveydenhuollossa on syytä olla aiempaa tarkempana lintuinfluenssan suhteen, kehottaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Sairaalahoitoon tuleville hengitystieinfektio-oireisille potilaille on hyvä tehdä influenssa A-testi nyt myös kesällä, varsinaisen influenssakauden ulkopuolella.
– Vakavan hengitystieinfektion ohella on syytä kiinnittää huomiota potilaisiin, joilla on enkefaliitti, meningoenkefaliitti tai muita neurologisia oireita, joissa taudin etiologia ei ole selvä, sanoo THL:n johtava asiantuntija Niina Ikonen.
Testata kannattaa, vaikka potilaalla ei neurologisten oireiden ohella olisikaan hengitystieoireita.
Mikäli kyseessä olisi influenssa A -tartunta, THL toivoo, että siitä määritetään myös viruksen alatyyppi, eli selvitetään, onko kyseessä kausi-influenssavirus vai jokin muu influenssa A -viruksen alatyyppi.
– Ellei kyse ole kausi-influenssasta, siitä tulee ilmoittaa meille. Meillä on käytössä testejä, joilla voimme tunnistaa eri influenssa A -virukset, Ikonen sanoo.
Testausta voi harkita myös tapauksissa, joissa lievempioireinenkin potilas kertoo olleensa kosketuksissa kuolleiden lintujen tai nisäkkäiden, tai niiden eritteiden kanssa.
ECDC suosittaa seuraamaan tilannetta
Taustalla on Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus ECDC:n suositus.
Vaikka korkeapatogeeninen lintuinfluenssa A(H5) -tartunnat ovat ihmisillä äärimmäisen harvinaisia, eikä tartuntoja ihmiseltä toiselle ole todettu, tilannetta on syytä seurata. Ihmisillä tartuntoja on todettu Ecuadorissa, Chilessä ja viimeisimmäksi Englannissa.
– Ei ole viitteitä siitä, että virus tarttuisi aiempaa herkemmin ihmisiin, Ikonen sanoo.
Viruksesta on tullut Euroopan vesi- ja rantalintupopulaatiossa endeeminen, ja sitä esiintyy myös kesällä. Se voi tarttua siipikarjaan. Tartuntoja on todettu myös nisäkkäillä, viime vuonna Suomessa ketulla, saukolla ja ilveksellä.
– Tartunnan saaneilla nisäkkäillä on todettu neurologisia oireita, ja niiden aivoista on löydetty paljon virusta. Siksi neurologisiin oireisiin, joiden etiologia ei ole tiedossa, on hyvä kiinnittää huomiota myös ihmisillä, Ikonen sanoo.
