Terveydenhuolto

THL: Pandemia osoitti kattavan kansallisen tilannekuvan tarpeen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan pandemioiden välinen aika tulee käyttää rekisteritiedon laadun ja ajantasaisuuden turvaavien ratkaisujen kehittämiseen.

Hanna Kauppinen
Adobe/AOP

Koronapandemian aikana pystyttiin ensimmäistä kertaa seuraamaan sairaalahoitoon joutuvien henkilöiden ominaisuuksia, hoitojaksojen kestoja ja palvelujärjestelmälle aiheutuvaa kuormitusta viikoittain, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tiedotteessaan.

THL:n mukaan kansallisella ja alueellisella tasolla pystyttiin tuottamaan tietoa esimerkiksi koronasairaalahoidon ilmaantuvuudesta pandemian kannalta tärkeiden taustatekijöiden, kuten riskiä lisäävien sairauksien, iän sekä saatujen rokoteannosten mukaan. Lisäksi pystyttiin seuraamaan rokotusten kykyä estää sairaalahoitoa vaativia taudinkuvia tai kuolemia.

Pandemian alkaessa kattavaa ja ajantasaista kansallista tilannekuvaa koko terveydenhuollosta ei ollut. Tilannekuva koostettiin THL:n rekistereistä ja kyselyistä, tehohoidon laaturekisteristä, materiaalisen valmiuden tilannekuvasta sekä Fimean muodostamasta lääkehoidon tilannekuvasta.

Tilannekuvan rakentaminen muuttuvassa tilanteessa edellytti tietojen yhdistämistä useista eri rekistereistä ja tietolähteistä.

– Myös jatkossa on keskityttävä kansallisten sosiaali- ja terveysrekisterien kehittämiseen yhdessä hyvinvointialueiden kanssa, jotta ei kuormiteta terveydenhuollon ammattilaisia erilliskyselyillä, kertoo THL:n kehittämisjohtaja Jukka Jokinen tiedotteessa.

Tuleviin infektiouhkiin on varauduttava kaiken aikaa

THL muistuttaa, että laadukas ja oikea-aikainen tieto on edellytys laadukkaalle päätöksenteolle ja terveysturvallisuuden ylläpitämiselle. Kriisitilanteessa päätöksenteon tueksi saatavan tiedon ajantasaisuus, kattavuus ja laatu saattavat kuitenkin poiketa normaalitilanteesta. Päätöksiä voidaan joutua tekemään puuttuvan ja muuttuvan tiedon varassa.

Lue myös

Varautuminen ja tilannekuva edellyttävät hyvää yhteistyötä hyvinvointialueiden, niiden valmiuskeskusten, THL:n ja muiden poikkihallinnollisesti toimijoiden kesken.

THL:n mukaan tilannekuvaa varten tarvittavien tietojen saatavuus on ensiarvoisen tärkeää, myös muiden viranomaisten tietolähteistä. Tiedotteessa todetaankin, että pandemioiden välinen aika tulee käyttää rekisteritiedon laadun, ajantasaisuuden ja muiden tiedon käytettävyyttä turvaavien ratkaisujen kehittämiseen.

– Kansallisten rekisterien monikäyttöisyys epidemiaseurantaan, tilastointiin ja korkeatasoiseen tutkimukseen palauttaa lopulta tehdyt investoinnit takaisin yhteiskunnalle, THL:n teknologia- ja riskienhallintajohtaja Aleksi Yrttiaho toteaa tiedotteessa.

Kirjoittaja

Hanna Kauppinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030