Kehitysvammaisten psykiatrinen tutkimus- ja hoitoyksikkö - ensikokemukset uudesta työmuodosta

Psyykkisesti oireilevat kehitysvammaiset ovat usein hankaliksi koettuja väliinputoajia mielenterveys- sekä kehitysvammaisten hoito-organisaatioissa. Alustavien kokemusten mukaan nämä potilaat hyötyvät tutkimuksesta ja hoidosta yksikössä, jossa on yhdistettynä sekä kehitysvammahuollon että psykiatrian asiantuntemus. Varsinais-Suomen erityishuoltopiiriin perustetun kehitysvammapsykiatrian keskeisiä toimintaperiaatteita ovat perhe- ja ympäristökeskeisyys, joustavuus ja kannustava asennoituminen potilaisiin.

Seija Raitasuo, Hilkka Virtanen, Kirsi Hakula, Raimo K.R. Salokangas

Neutrofiilin N-formyylipeptidi kemotaktinen reseptori

Nisäkkäiden verisoluja on kolmea päätyyppiä: punasoluja, verihiutaleita ja valkosoluja. Punasolut huolehtivat kudosten kaasujen vaihdosta, verihiutaleet käynnistävät hyytymistapahtumasarjan verisuonivaurioissa ja valkosolut muodostavat tärkeän osan elimistön immuunipuolustusjärjestelmästä.

Jari Remes

Elimistössä liukenevat luunkiinnittimet

Elimistössä liukenevien luunkiinnittimien käyttöaiheet ortopedisessa kirurgiassa ovat viime vuosina laajentuneet. HYKS:n Töölön sairaalassa on vuoden 1993 loppuun mennessä tehty n. 2 500 luunmurtuman, artrodeesin, osteotomian tai nivelsidevamman kiinnitysleikkausta käyttäen liukenevia kiinnittimiä. Synteettisistä polymeereistä valmistettujen kiinnittimien etuna perinteisiin metallisiin kiinnitysvälineisiin on niiden liukenevuus elimistössä. Kiinnittimen liuetessa muodostuu lopulta hiilidioksidia ja vettä, jotka poistuvat elimistöstä. Metallisen kiinnittimen poistoleikkausta ei tarvita, vaan leikkauskapasiteettia säästyy muuhun toimintaan, ja myös potilas välttyy uusintaleikkauksen aiheuttamalta vaivalta ja sairauslomalta. Liukenevien kiinnittimien valikoima ei kuitenkaan vielä vastaa erilaisten metallivälineiden laajaa tarjontaa, jonka vuoksi sekä muodoltaan että lujuusominaisuuksiltaan uusia välineitä tarvitaan edelleen lisää.

Harri Pihlajamäki

Unenaikainen hengitys ja unen laatu

Kaikilla ihmisillä hengitys vaimenee hiukan unen aikana. Keuhkosairauspotilailla, joilla hengitystoiminta jo valveilla on alentunut, unen aikaiset fysiologiset muutokset hengitystoiminnassa aiheuttavat usein huomattavaa hengityksen vaimenemista ja hypoksemiaa erityisesti vilkeunen aikana. Mikä tahansa tekijä, joka lisää taipumusta hengityksen vajaatoimintaan (esimerkiksi unilääkkeet ja alkoholi), saattaa pahentaa unenaikaista hypoksemiaa. Merkittävää yöllistä hypoksemiaa esiintyy erityisesti kroonisessa obstruktiivisessa keuhkosairaudessa ja sairauksissa, joissa hengityspalkeen liikkuvuus on heikentynyt (esimerkiksi vaikea kyfoskolioosi).

Pirkko E. Brander

Nuorten itsemurhat Suomessa

Viime vuosikymmenten aikana 15-24-vuotiaiden nuorten itsemurhat ovat yleistyneet niin Suomessa kuin monissa muissakin läntisissä maissa. Suomessa nuorten miesten itsemurhakuolleisuus kolminkertaistui 1960-luvun puolivälistä 1970-luvun puoliväliin. Huolimatta vuosina 1991 ja 1992 tapahtuneesta itsemurhakuolleisuuden laskusta on suomalaisten nuorten miesten itsemurhakuolleisuus edelleen Euroopan korkeinta. Noin kolmannes alle 25-vuotiaiden miesten kuolemantapauksista on itsemurhia.

Mauri Marttunen

Letaalien niveljäykistymien taustalla useita eri tauteja

Sikiön liikkumattomuus voi aiheuttaa sikiön menehtymisen jo kohdussa tai heti syntymän jälkeen. Kuolema johtuu keuhkojen kehittymättömyydestä, joka puolestaan on seurausta hengitysliikkeiden puutteesta. Tautiryhmää nimitetään kansainvälisessä kirjallisuudessa patomekanisminsa mukaan sikiökauden liikkumattomuudesta johtuviksi epämuodostumiksi (fetal akinesia deformation sequence = FADS).

Katri Vuopala

Suomalaistutkimus valottaa osteoporoosin syitä

Vaikka noin 80 % osteoporoosin syistä liittyy perimään, on loput osteoporoosiriskistä ympäristön aiheuttamaa. Tiedetään, että nuoruusvuosina riittävä liikunta ja kalsiumin saanti ovat tällaisia ympäristövaikutteisia osteoporoosiriskin säätelijöitä, ja lisäksi on arveltu muidenkin elämäntapaseikkojen, mm. tupakoinnin, vaikuttavan osteoporoosin ilmaantumiseen myöhemmällä iällä.

Muna-allergisen lapsen tuhkarokkorokotus

Rokotteet tuotetaan kanan alkion fibroblasteissa, joissa on nano-grammamääriä ovalbumiinin kanssa reagoivaa proteiinia. Jos lapsi on munalle allerginen, herää kysymys, voidaanko hänet rokottaa, sillä anafylaksian mahdollisuus on ainakin teoriassa olemassa.

Tarttuuko HIV lainkaan toimenpiteissä?

Ei voi olla kuin hämmästelemättä HI-viruksen huonoa tarttuvuutta, kun lukee Ruandassa tehtyä tutkimusta, joka saatiin valmiiksi runsas vuosi ennen Ruandan sisällissotaa. Yhdysvaltain kansallisen terveysinstituutin avustuksella selvitettiin 219 synnytyksessä avustaneen henkilön - voitaisiinko sanoa kansankätilön - riskiä saada HIV-tartunta avustamansa synnytyksen yhteydessä.

Laadunvalvontaa luontaistuotteisiin

Karolinskassa on kehitetty herkkä menetelmä ginsenosidien analytiikkaa varten. Ginsenosidit ovat ginseng-luontaistuotteiden eli venäjänjuuren yhdisteitä, joissa sanotaan ginsengin voiman piilevän.

Malaria maailmassa vuonna 1992

WHO on julkaissut yhteenvedon malarian levinneisyydestä maailmassa vuonna 1992. Vuosittain sairastuu malariaan 300-500 miljoonaa ihmistä. Heistä 90 % asuu Afrikassa. Malariaan arvioidaan kuolevan 1,5-2,7 miljonaa ihmistä vuosittain. Alle 5-vuotiaita lapsia kuolee ainakin miljoona vuosittain.

Intian malariaepidemia

Lokakuun lopussa kerrottiin lehdistössä ja tälläkin palstalla Intian pohjoisosien tavallista vaikeammasta malariaepidemiasta. Rajasthanin maakunnassa todellakin on ollut tappava malariaepidemia. Epävirallisten lähteiden mukaan siinä on kuollut jopa 4 000 ihmistä. Näin suuria lukuja WHO ei kuitenkaan raportissaan hyväksy.

Kohdunkaulan solumuutokset ja tulehdukset yhä yleisiä teini-ikäisillä

Vaikka 1980-luvulla on kampanjoitu näkyvästi sukupuoliteitse tarttuvia tauteja vastaan, tulokset näyttävät vähäisiltä: teini-ikäisten joukkotutkimukset tuovat yhä esiin kohdunkaulan solumuutoksia ja tulehduksia. Tehostettu neuvonta ja ennaltaehkäisy ovat kuitenkin ainoat keinot, joilla tilannetta voidaan parantaa. Valistusta tulisi suunnata entistä enemmän myös pojille ja miehille.

Matti Grönroos, Pirkko Hartikainen-Vahtera, Tuula Salmi, Pirjo Terho, Juhani Tyrkkö

Kohdunkaulan kondylooman ja premalignien solumuutosten laserhoidon tulokset

Laserkirurgiaa on käytetty gynekologiassa 1980-luvulta lähtien kohdunkaulan kondyloomien ja niihin liittyvien solumuutosten hoidossa. TAYS:ssa selvitettiin vuosina 1984 ja 1985 hoidettujen sadan fertiili-ikäisen naisen hoidon tuloksia ja ensimmäisen raskauden kulkua hoidon jälkeen. Komplikaatioita esiintyi vähän; yleisin komplikaatio oli verenvuoto, mutta sekin vaikeutti toimenpidettä vain kuudessa tapauksessa. Hoitoa vaatinut jälkivuoto ilmeni vain yhdellä potilaalla. Kondyloomainfektio uusiutui 41 %:lla potilaista ainakin kerran, suurimmalla osalla kuudenteen seurantakuukauteen mennessä. Laserhoidolla ei ollut vaikutusta hoidon jälkeisten raskauksien kulkuun.

Sari Kokki, Pentti K. Heinonen

Lasten sairastavuus päiväkodeissa ja ryhmäperhepäiväkodeissa

Päiväkodeissa hoidossa olevat lapset sairastavat enemmän kuin muualla hoidettavat. Helsingissä ja Mäntsälässä päiväkotilapsilla oli keskimäärin 3,9 sairauspoissaolojaksoa ja 14 sairauspäivää 8 kuukauden aikana, kun vastaavat luvut ryhmäperhepäiväkodeissa olivat 3,2 ja 10. Mäntsälässä lapset sairastivat vähemmän kuin Helsingissä. 53 % poissaolojaksoista johtui ylähengitystieinfektioista, 20 % enteriitistä ja 13 % välikorvantulehduksista. Pienimmät lapset säilyvät perhepäivähoidossa ja ryhmäperhepäiväkodissa terveempinä kuin päiväkodissa, ja näitä hoitomuotoja tulisikin mahdollisuuksien mukaan suosia.

Antti Pönkä, Eira Salminen, Martti Nykänen, Merja Dahlbom, Tuija Nurmi

Nivelrikon lääkehoito Nykyiset mahdollisuudet vähäiset, mutta uutta tietoa odotettavissa

Nivelrikon patogeneesiä koskeva tutkimus on viime vuosina tuonut esiin uutta tietoa. Kulumisprosessin sijasta voidaan jo puhua monimutkaisesta biokemiallisesta tapahtumasta. Lääkehoidon mahdollisuuksia on nähtävissä runsaasti, mutta valitettavasti vienee vielä vuosia, ennen kuin markkinoille saadaan uudentyyppisiä lääkeaineita. Potilaan vointia voidaan kuitenkin helpottaa käyttämällä oireita lievittäviä lääkkeitä oikein. Erityisen tärkeätä on muistaa kipulääkkeiden käyttöön liittyvät riskit.

Jukka Martio

Nuorten psykiatrinen diagnostiikka Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen suosituksia

Noin joka viidennellä nuorella on jonkinlainen psyykkinen sairaus tai häiriö. Nuoren nopea psyykkinen kehitys mutkistaa usein diagnostista arviointia. Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen työryhmä suosittelee nuorten diagnostisen haastattelun rungoksi Lauferin laatiman profiilin sovellutusta. Skitsofrenian diagnosoimiseksi suositellaan vuoden mittaista seurantaa, ja ärtyneisyys ja vihaisuus tulisi nuorilla ymmärtää masentuneisuuden ilmenemismuodoiksi. Asosiaalisuuden määrittämiseen on käytettävissä eri vaihtoehtoja oireen vakavuuden ja potilaan iän mukaan. Neuroottisten häiriöiden spesifi diagnoosi on useimmiten mahdollinen vasta yli 18-vuotiailla.

Markku Luotoniemi

Linjauksia syövän hoitoon

Syöpäsairaudet ovat kuolinsyytilastossa toisella tilalla verenkiertoelinten sairauksien jälkeen. Huolimatta yli 40 vuotta jatkuneista määrätietoisista ponnistuksista uusien vuosittain todettavien syöpätapausten määrä lisääntyy tasaisesti. Hallinnon uudistus purki keskitettyä ohjausjärjestelmää, ja tämän on epäilty heikentävän syövän hoidon tasoa. STAKESin syövän hoidon asiantuntijaryhmä on laatinut kuntien ja terveydenhuollon yksiköiden toiminnan tueksi Syövänhoidon kehittämisohjelman 1993-2008. Sen tarkoitus on tehostaa hoitoa.

Tapani Hakala, Risto Lappi

Terveyskeskusten paikkatarve laskettua suurempi

Palvelurakennetyöryhmän antamat suositukset ovat perustuneet puutteelliseen tietoon terveyskeskusten ja vanhainkotien toiminnasta. Erityisesti terveyskeskusten paikkatarvetta koskevat mitoitusluvut ovat virheellisiä; terveyskeskusten akuuttihoito ja alle 75-vuotiaiden pitkäaikaishoito on tyystin unohdettu.

Risto Savilahti, Olli Nylander, Pekka Ruotsalainen

Terveydentila, lääkärintarkastus ja ajokortti

Tässä tutkimuksessa käytiin läpi Siilinjärven ja Maaningan kaikki lääkärintodistukset ajokorttia varten vuodelta 1991. Lähinnä silmätautien ja neurologian erikoistutkimusten tarvetta ilmeni nuorimmilla ja vanhimmilla, yhteensä vain noin 1 %:lla tarkastetuista. Nykymuodossaan lääkärintarkastus ei palvele kunnolla sen enempää terveystarkastuksen kuin ajokyvyn arvioinninkaan tarpeita. Sitä tulisikin kehittää vastaamaan selkeämmin kumpaankin tarpeeseen.

Veikko Viitasalo, Jukka Turunen, Pirjo Tuomainen, Jorma Takala